Pekka Similä seisoi viisi vuotta sitten ison kuusen juurella Ylivieskan kirkon liepeillä ja katsoi silloisen kirkkoherra Timo Määtän kanssa, kuinka vuonna 1786 valmistunut vanha kirkko katosi savuna ilmaan. Kyyneleet tulivat silmiin.
Työssään palopäällikkönä hän myös varjeli kotikirkkoaan, mutta tuhopolton edessä mies oli voimaton. Kun uusi kirkko on kynttilänjalkoja ja kukka-asetelmia vaille valmis, kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan tunne on toinen.
– Nyt on erittäin helpottunut olo, sanoo Similä.
Kirkkoherra Eija Nivala muistaa, kuinka jo kirkon savuavilla raunioilla päätettiin, että uusi kirkko rakennetaan..
– Ja nyt se on tässä. Pitkän ponnistuksen ja työn tulos alkaa olla valmis, on ilon ja kiitoksen aika.
Uusia kirkkoja nousee Suomeen Kirkkohallituksen mukaan hyvin harvoin. Tammikuussa vihittiin Vantaalla käyttöön Tikkurilan kirkko. Sitä edelliset kirkkolain mukaiset kirkot valmistuivat Jyväskylän Kuokkalaan ja Hollolaan vuonna 2010.
Esimerkiksi Sipoon Söderkullaan noussutta rakennusta kutsutaan paikkakunnalla kirkoksi, mutta virallisesti kyseessä on seurakuntakeskus, jossa on kirkkosali.
Lue seuraavaksi: Ylivieskan kirkkoherra: "Elämä jatkuu, vaikka sydän itkee"
"Oli aika kovaa katsoa kirkon kaatumista" – Ylivieskassa tuhoutui maamerkki ja monen kotikirkko
Ylivieskan lohduton kirkkopalo – kuvagalleria
Eteistilasta toivotaan ihmisten olohuonetta
Uuden kirkon oven sisäpuolella odottaa olohuone. Sellaiseksi eteistä on suunnitteluvaiheesta alkaen kutsuttu. Se on arkinen tila naulakoineen ja vessoineen, mutta myös muuta.
– Siinä voi juoda kirkkokahvit, pitää pieniä tilaisuuksia, viettää aikaa yhdessä. Ajatus on, että kynnys kirkkoon olisi mahdollisimman matala, sanoo kirkkoherra Eija Nivala.
Matkalla kohti kirkkosalia tunnelma muuttuu: akustoidussa matalassa tilassa on aika rauhoittua ja pysähtyä.
– Siinä toteutuu jotain, missä on helppo kokea pyhä.
Kirkkosalissa akustiikka muuttuu taas. Sisätiloissa on paljon puuta, ja valolla merkittävä rooli. Kirkkoherra uskoo, että useimmat kohottavat katseensa kattoikkunoihin, joista valo laskeutuu.
Pekka Similä osaa jo kuvitella tunteen, kun vihkiäistilaisuus aloitetaan samalla virrellä – Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan – joka käynnisti myös muistotilaisuuden vanhan kirkon raunioilla.
Niin rakas kuin vanha kirkko olikin, uusi korvaa sen täysin. Menee jopa edelle.
– Muistoja ei voi kuitenkaan kytkeä pois, vaan ne ovat aina mukana. Nyt on aika tehdä uusia muistoja uuteen kirkkoon, sanoo Similä.
Vuonna 1786 valmistuneen vanhan kirkon kellojen soittoa on säilynyt Ylen arkistossa. Sitä voit kuunnella tästä.
Vanha kirkko paloi kivijalkaan asti
Vanhan puukirkon tuhopoltto hätkähdytti ihmisiä 26.3. 2016. Lauantai-illan ja yön aikana kirkko paloi kivijalkaan saakka. Tapahtunutta seurattiin ympäri maan.
Käräjäoikeudessa asiaa käsiteltiin elokuussa. Itse hätäkeskukseen soittanut tekijä myönsi tapahtumien kulun. Mies todettiin syyntakeettomaksi ja määrättiin pakkohoitoon.
Runsas vuosi myöhemmin julkistetaan arkkitehtuurikilpailun voittaja. Kirkkovaltuusto päätti rakentamisesta tammikuussa 2018. Vuotta myöhemmin ollaan taas päätöksenteon edessä: kirkkoa pienennetään suunnitellusta, koska kustannukset uhkaavat karata.
Huhtikuussa, kolme vuotta tuhopolton jälkeen, kirkkovaltuusto päättää taas rakentamisesta. Toiveissa on saada uusi kirkko valmiiksi adventiksi 2020.
Kesäkuussa 2019 kylmää vettä tulee niskaan kirkkohallitukselta, joka pitää 13,5 miljoonan euron hanketta liian kalliina seurakunnan maksukykyyn nähden.
Elokuussa kirkkohallitus käsittelee asiaa toistamiseen, ja hanke saa siunauksen äänin 10–3. Seurakunta järjestää päätöksen takia kiitoshartauden raunioilla. Työt alkavat syksyllä.
Ihmisiltä tukea ja kiinnostusta
Rahaa urakkaan kerättiin myös Kirkkotalakoilla, joiden tuotto on tammikuun lopussa lähes 800 000 euroa. Uusi kirkko on kiinnostanut muutenkin: livevideota rakentamisesta katsottiin puolessa vuodessa 1,6 miljoonaa kertaa.
Seurakunnassa koetaan, että hanke on yhdistänyt ylivieskalaisia, vaikka erilaisia mielipiteitä onkin matkan varrelle mahtunut. Kirkkoherra Eija Nivalaa sykähdyttää myös se, millä ylpeydellä kotikirkkoa on rakennettu.
– Oli liikuttava hetki, kun näin työhaalareiden selässä tekstin: Kotikirkon rakentajat. Se kuvasi ylpeyttä ja tahtoa, jolla työhön käytiin.
Helmikuussa päästiin jo etsimään vapaaehtoisia esittelemään uutta kirkkoa.
Ylivieskassa toivotaan nimittäin, että kirkkoa voitaisiin pitää auki ympärivuorokautisesti mahdollisimman pitkään. Uuden kirkon uskotaan herättävän runsaasti kiinnostusta.
– Meillä on sellainen oletus, että kun kirkon ovet aukeavat ja koronarajoitukset pikku hiljaa höllentyvät, meille on tulossa paljon ihmisiä, jotka haluavat tutustua kirkkoon, sanoo kirkkoherra Eija Nivala.
