Ranska palauttaa kuuluisan itävaltalaisen taidemaalari Gustav Klimtin (1862–1918) teoksen alkuperäiselle omistajasuvulle. _Rosiers sous les Arbres -_maalaus on ollut esillä Pariisissa Musée d'Orsayssa.
– Palauttaminen on osoitus siitä, että myönnämme rikoksen, jonka uhreiksi omistajat joutuivat, Ranskan kulttuuriministeri Roselyne Bachelot sanoi eilen maanantaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Asiasta uutisoi muun muassa BBC.
Taulun alkuperäinen omistaja oli itävaltalainen Nora Stiasny. Hän kuului tunnettuun juutalaissukuun. Hän oli perinyt maalauksen sedältään, joka oli merkittävä liikemies ja taidekeräilijä.
Natsien miehitettyä Itävallan Nora Stiasny joutui myymään maalauksen pilkkahintaan, jotta selviäisi taloudellisesti. Vuonna 1942 hänet passitettiin Puolaan keskitysleirille, missä hän kuoli.
Stiasnylle alun perin kuulunut maalaus päätyi taidekauppiaan haltuun. Ranskan valtio osti _Rosiers sous les Arbres -_teoksen huutokaupasta vuonna 1980, ja se asetettiin esille Musée d'Orsayhin. Se on ainut Ranskan omistama Gustav Klimtin maalaus. Ranskalaiset eivät selvittäneet taulun menneisyyttä ostohetkellä.
Ranskan kulttuuriministeri totesi museossa järjestetyssä tilaisuudessa maanantaina, että palautus on oikeudenmukainen teko.
Rosiers sous les Arbres palautetaan Nora Stiasnyn sisaren jälkeläisille.
Gustav Klimt on Itävallan merkittävimpiä taidemaalareita. Hänen symbolistiset maalauksensa herättivät aikoinaan myös kohuja. Hän oli näkyvä hahmo Wienin taidepiireissä.
Lukemattomia natsien ryöväämiä taideteoksia on yhä esillä museoissa ympäri Ranskaa. Viranomaiset ovat ryhtyneet selvittämään taulujen alkuperää yhä seikkaperäisemmin viime aikoina, jotta oikeat omistajat löytyisivät.
Natsien käsiin päätyi satojatuhansia taide-esineitä toisen maailmansodan aikana. Osa niistä on yhä palauttamatta. Taustaltaan kiistanalaisia teoksia löytyy aika ajoin yksityiskokoelmista ja museoista.
Lue lisää:
Bild: Saksan liittopäivätalossa natsien ryöstämää taidetta
Saksalaismiehen natsiaikainen taideaarre tiedettyä suurempi
Elokuva kysyy: Onko taiteen pelastaminen ihmishengen arvoista?