Lisää kauppaa, tiiviimpiä poliittisia suhteita, ihmisten väliset valmiit verkostot tehokkaampaan käyttöön. Suomalainen Afrikka-kuva 2020-luvulle.
Näin voi tiivistää hallituksen uunituoreen Afrikka-strategian hengen. Ulkoministeriön johdolla valmisteltu strategia hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa torstaina.
Vaikka koronapandemia on iskenyt kovaa Afrikkaan, maanosassa nähdään potentiaalia suomalaisille yrityksille ja yhteistyölle. Monen Afrikan maan talous on ollut kasvussa, ja Afrikka on yhdentynyt poliittisesti ja taloudellisesti.
Taustalla on myös kiihtynyt kilpailu vaikutusvallasta. Kiina, Venäjä, Intia, Turkki ja Persianlahden maat ovat jo pitkään vahvistaneet omia asemiaan Afrikassa, ja kilpailu on jatkunut myös korona-aikana.
EU julkisti oman Afrikka-strategiansa vuosi sitten. Nyt Suomi liittyy joukkoon, joka haluaa muotoilla suhteitaan uudelleen.
– Aiemmin on ehkä tuudittauduttu siihen, että Euroopalla ja Pohjoismailla on Afrikassa vaikutusvaltaa ja jalansijaa, sanoo tutkija Liisa Laakso Pohjoismaisesta Afrikka-instituutista.
Kun Afrikan strateginen ja taloudellinen merkitys kasvaa, vanhaa yhteistyön pohjaa ei ole varaa hukata. Kehitystä pitää päästä seuraamaan ja ennakoimaan.
Ennen kehitysyhteistyö, nyt kauppa
Strategiassa viestitään Suomen halua uudenlaiseen, tasavertaisempaan kumppanuuteen Afrikan maiden kanssa.
Afrikkaan ei haluta suhtautua avunsaajana eikä monoliittina, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) Ylelle.
– Suurin osa Afrikan maista ei ole kriisivaltioita: monet ovat tulossa keskituloisten maiden ryhmään, ja kehitys menee nopeasti eteenpäin, Haavisto sanoo.
– Afrikassa kasvaa uusi nuori sukupolvi, joka kaipaa koulutusta ja kansainvälisiä yhteyksiä. Tätä Afrikkaa kohti meidän on mentävä.
Tähän asti Suomen Afrikka-politiikka on perustunut pitkälti kehitysyhteistyöhön. Se taas on johtanut poukkoiluun, sillä kehitysyhteistyöbudjetista on ollut eri hallitusten helppo leikata, sanoo tutkija Liisa Laakso.
– Se näkyy ennen kaikkea kahdenvälisissä suhteissa Afrikan maiden kanssa, Laakso sanoo.
Hän on ollut mukana Suomen strategian valmistelussa ja on kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Fingon hallituksen puheenjohtaja.
Suomen kehitysyhteistyö Afrikassa ei ole katoamassa mihinkään, vaan on jatkossakin keskeisessä roolissa varsinkin köyhimmissä ja hauraimmissa maissa.
Mutta sen lisäksi Suomi tähtää nyt poliittisen yhteistyön ja kaupankäynnin vahvistamiseen tavalla, joka hyödyttäisi sekä Suomea että Afrikan maita.
Tavoite: Tuplataan kauppa
Strategiassa tavoitteena on esimerkiksi kaksinkertaistaa kauppa vuodesta 2020 vuoteen 2030 ja lisätä investointeja tuntuvasti molempiin suuntiin.
Miten tämä aiotaan konkreettisesti tehdä, sitä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) ei vielä kerro.
– Pohjoismainen ja eurooppalainen yhteistyö on tärkeää. Suurilla markkinoilla tarvitsemme yhteistyötä tilanteessa, jossa suurvaltojen kisa on kovaa, Skinnari sanoo Ylelle.
Elinkeinoelämä on ollut tiiviisti mukana Afrikka-strategian valmistelussa. Skinnari nostaa esiin esimerkiksi suomalaisen energiateknologia-alan ja digitaalitalouden. Suomalaiset yritykset voivat hänen mukaansa vaikuttaa siihen, että Afrikan maissa siirrytään puhtaampiin ja kestävämpiin ratkaisuihin.
Afrikan osuus Suomen koko tavaraviennistä on nyt noin 2,5 prosenttia ja palveluviennistä vielä pienempi. Afrikan tavaraviennin arvo oli vuonna 2019 noin 1,5 miljardia euroa.
Kauppapolitiikan näkökulmasta on tärkeää, että Afrikkaan on parhaillaan syntymässä maailman suurin vapaakauppa-alue.
Samaan aikaan kulutuskykyinen keskiluokka kasvaa eri Afrikan maissa.
Tiiviimpää läsnäoloa paikan päällä
Suomi haluaa tiivistää myös poliittisia suhteita Afrikan maihin ja Afrikan unioniin. Se tarkoittaa esimerkiksi poliitikkojen ja virkamiesten vierailujen lisäämistä ja Suomen diplomaattisen läsnäolon vahvistamista.
– Ollaan enemmän liikkeellä, paremmin edustautuneita, meillä on oikeanlaiset henkilöt ja oikeanlaista kontaktipintaa myös taloudellista yhteistyötä ajatellen, listaa ulkoministeri Haavisto.
Strategiassa ei mainita erikseen suurlähetystöjä, eikä Haavisto ota asiaan vielä kantaa. On kuitenkin mahdollista, että Afrikassa avataan lähivuosina uusia suomalaisia edustustoja.
Suomen nykyiset suurlähetystöt Afrikassa ovat mantereen pohjois-, itä- ja eteläosissa, mutta läntinen ranskankielinen Afrikka on Suomen edustustokartalla toistaiseksi tyhjä.
Toimivat poliittiset suhteet afrikkalaisiin hallituksiin ovat tärkeitä myös kansainvälisillä foorumeilla. Eikä vain silloin, kun tarvitaan tukea Suomen tavoitteille esimerkiksi YK:ssa.
Esimerkiksi ilmastonmuutoksen tapaisten maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisu ei onnistu ilman Afrikan maita, joita on yhteensä neljännes YK:n jäsenmaista.
Suomella huoli turvallisuudesta
Afrikka-strategian taustalla vaikuttaa myös Suomen huoli turvallisuudesta.
Suomi pyrkii lisäämään osallistumista kriisinhallintaan Afrikassa viime vuonna julkaistun ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaisesti ja vahvistamaan tukea Afrikan rauhanprosesseille. Näin Suomi parantaa myös omaa turvallisuuttaan, strategiassa todetaan.
Afrikan konfliktien ja luonnonkatastrofien nähdään vaikuttavan suoraan Eurooppaan ja Suomeen muun muassa lisääntyneenä muuttoliikkeenä. Myös kansainvälisten terroristijärjestöjen toiminta ja levittäytyminen uusille alueille Afrikassa on strategian mukaan uhka Suomelle.
Avainasemassa on se, miten Afrikan maat pystyvät sopeutumaan muun muassa ilmastonmuutokseen ja tarjoamaan nuorille tulevaisuudennäkymiä.
Ajatus on, että parhaassa tapauksessa tiiviimmän yhteistyön ja talouskasvun kautta Afrikan maissa syntyy ihmisarvoisia työpaikkoja, infrastruktuuria ja koulutusmahdollisuuksia. Se lisää yhteiskuntien vakautta ja vähentää tarvetta siirtolaisuuteen.
Ihmisten väliset yhteydet tärkeitä
Afrikka-strategia on valmisteltu ministeriöiden yhteistyönä. Sen painotukset pohjautuvat hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon.
Käytännön toimia strategiassa ei vielä listata, vaan kyse on tavoitteiden määrittelystä.
Siinä missä EU:n Afrikka-strategiaa pyrittiin tekemään yhteistyössä Afrikan unionin kanssa, Suomen strategiassa on kuultu muun muassa Suomessa asuvia afrikkalaisia.
Ihmisten väliset yhteydet nostetaankin strategiassa isoon rooliin Suomen ja Afrikan suhteiden tiivistämisessä.
Lue myös:
Analyysi: EU:n Afrikka-strategia tulee kreivin aikaan – Mitä maanosa nyt odottaa unionilta? (9.3.2020)
Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää: Menneisyys varjostaa Euroopan ja Afrikan suhteita (4.7.2020)