Suomalaiset ovat yhä epävarmempia siitä, saavatko he pitää työpaikkansa tulevaisuudessa.
Monellle pandemia on tarkoittanut irtisanomisia ja lomautuksia, osalle työmäärän selvää kasvua. Entistä useampi koki tilanteen muuttuvan huonompaan suuntaan.
Koronapandemian vaikutukset näkyivät monella tapaa työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrissa. Barometrin ennakkotietojen mukaan koronapandemia on lisännyt palkansaajien epävarmuutta työn menettämisestä vuoteen 2019 verrattuna.
Siinä missä aiemmin epävarmuutta kokivat enemmän miehet, nyt työn jatkosta ovat enemmän huolissaan naiset. Vanhemmat palkansaajat ovat nuoria huolestuneempia tulevasta. Ylemmät toimihenkilöt olivat selvästi pessimistisempiä niin sanottuihin duunareihin verrattuna. Sekä oman talouden että yleisen työllisyyden puolesta pelättiin entistä enemmän.
Irtisanomisen uhka kasvoi selvästi vuodesta 2019.
– Tieto tuli tuskinpa kenellekään yllätyksenä. Yllätys on se, että epävarmuus on pienempi kuin aiemmissa talouskriiseissä, työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoi Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa.
Epävarmuuden kasvu on todella ollut selvästi pienempää kuin muissa talouskriiseissä, joita vuonna 1992 aloitetun barometrin tietoihin on kertynyt. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi barometrin ennakkotiedot nyt aamulla.
– Selkeästi yhä useampi palkansaaja koki, ettei enää saisi oman alansa töitä verrattuna vuoteen 2019, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Marianne Keyriläinen totesi.
Työt lisääntyneet pandemian myötä
Koronan seurauksena työmäärä oli lisääntynyt noin kolmanneksella ja vähentynyt noin joka kuudennella palkansaajalla. Työn määrä oli lisääntynyt erityisesti naisilla, toimihenkilöillä ja kunta-alan työntekijöillä, barometrissa kerrotaan.
Kuten saattoi odottaa, etätyö yleistyi selvästi vuodesta 2019. Vuonna 2020 palkansaajista 48 prosenttia oli tehnyt etätyötä. Moni teki etätyötä aiempaa useammin.
Iso osa etätöihin siirtyneistä palkansaajista oli tyytyväisiä etätöihin siirtymiseen. 98 prosenttia oli vähintäänkin melko tyytyväisiä siihen, miten etätyö oli sujunut.
Marianne Keyriläinen toteaa, että barometrin tiedot kerättiin elokuussa ja syyskuussa 2020. Sen jälkeen tyytyväisyys on hieman laskenut.
Kunnissa työn mielekkyys kehittynyt huonoon suuntaan
Työolobarometrissä on jo sen alusta lähtien kysytty palkansaajien arvioita työelämän kehityksen suunnasta.
Vuoteen 2019 verrattuna ylemmät toimihenkilöt sekä valtion palkansaajat arvioivat työnteon mielekkyyden muutosta kaikkein myönteisimmin.
Niin kuin aikaisempinakin vuosina, kuntien palkansaajat erottuivat selvästi muista. He kokivat muita useammin työnteon mielekkyyden kehittyvän kielteiseen suuntaan.
– Naisvaltainen kuntasektori on ollut kovilla, kun julkiset palvelut on pyritty koronasta huolimatta turvaamaan, Tuula Haatainen sanoi.
Esimerkiksi sairaanhoitajat ovat pandemian aikana joutuneet koville.
Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta.
Tutkimuksen vuoden 2020 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo- ja syyskuun aikana tekemiin puhelinhaastatteluihin. Vuonna 2020 tutkimukseen vastasi 1 647 palkansaajaa. Työolobarometrin tulokset julkaistaan kahdessa osassa: ennakkotiedot on perinteisesti julkaistu keväällä ja loppuraportti loppuvuodesta.
Lue myös