Lukion ekaluokkalaiset Arne Sairanen ja Joonas Kalliola ovat tuoreita yrittäjiä. Heidän yrityksensä myy helsinkiläisille takkapuita.
Liikeidea oli alun perin Kalliolan, jonka tuttavat tekevät polttopuilla kauppaa maaseudulla. Hän uskoi, että niille olisi käyttöä Helsingissäkin – mutta pienemmissä erissä.
– Ostimme klapeja suursäkeissä, laitoimme niitä 60 litran pusseihin ja myimme täällä kotiintoimituksina, hän kertoo.
Yrityksen nimi on Klapit kotiin NY. Kirjainlyhenne nimen perässä kertoo, että kyse on oikealla rahalla toimivasta harjoitusyrityksestä, jota pyöritetään yhden lukuvuoden ajan.
Nuoret huomasivat pitävänsä myynnistä ja asiakastapaamisista. Toisaalta markkinointi oli alkuun iso haaste ja laskutus vei yrittäjien arjesta yllättävän paljon aikaa.
Jos jokin on jäänyt harmittamaan, niin se, että yrittäjän riskiä olisi voinut ottaa enemmän.
– Meiltä loppui klapivarasto talven aikana, emmekä saaneet järkevään hintaan lisää. Ensi vuonna aiotaan ottaa ainakin tuplamäärä, Kalliola sanoo.
Sairasen ja Kalliolan opinahjo Etu-Töölön lukio tekee yhteistyötä Nuori Yrittäjyys -yhdistyksen kanssa. Samanlaisia kokemuksia halutaan nyt Suomessa tarjota mahdollisimman monelle muullekin.
Nuori Yrittäjyys ry sai tänään torstaina suomalaismiljonääreiltä jättipotin.
Tavoitteena seuraava Supercell – "mutta kaikki muukin on hyödyllistä"
Ilkka Paananen, Mikko Kodisoja ja Risto Siilasmaa ovat menestyneitä yrittäjiä, jotka ovat tienanneet yritystoiminnalla omaisuuksia.
Nyt Supercellin ja F-Securen perustajat antavat ison tukun rahaa järjestölle, joka haluaa parantaa lasten ja nuorten valmiuksia ja asenteita yrittäjyyttä kohtaan.
Ilkka Paananen, miksi laitat rahaa kouluissa tehtävään yrittäjyyskasvatukseen?
– On täysin selvää, että jos me haluamme ylläpitää hyvinvointivaltiota, meidän on saatava tänne lisää globaalisti menestyviä yrittäjiä työllistämään ja maksamaan veroja, Paananen kertoo.
– Toisaalta, vaikka pyramidin kärki ovat nämä globaalisti menestyvät yritykset, kaikki muukin on hyödyllistä. Yrittäjyyskasvatuksessa mennään kohti jotain päämäärää yhdessä kaveriporukan kanssa ja ponnistellaan tavoitteen saavuttamiseksi.
Ne ovat Paanasen mukaan hyödyllisiä taitoja, vaikka lapsesta tai nuoresta ei koskaan tulisikaan yrittäjää.
Paanasen, Kodisojan ja Siilasmaan kanssa yrittäjyyskasvatusta lähti tukemaan myös Louise ja Göran Ehrnrooth Säätiö. Nuori Yrittäjyys -järjestön saama tukipotti on yhteensä 6,25 miljoonaa euroa.
Viiden vuoden ajan yhdistyksen saama vuosittainen tuki on 1,25 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuosittain jakanut kaikille yrittäjäkasvatusta tekeville organisaatioille. Useimmat alan toimijat kokoavat rahoituksensa monilta eri yhtiöiltä ja säätiöiltä sekä julkisista lähteistä.
Nuori Yrittäjyys -yhdistyksen ohjelmia on järjestetty kahden viime lukuvuoden aikana hieman alle 40 prosentissa Suomen kouluista. Uuden rahoituksen myötä tuo osuus halutaan viidessä vuodessa kaksinkertaistaa 80 prosenttiin.
– Nuori Yrittäjyys -yhdistyksen vuosibudjetti noin kaksinkertaistuu. Mutta kyllä tähän vielä tarvittaisiin lisää tukijoita, jotta saamme tämän ihan varmasti jokaiseen kouluun ja jokaisen lapsen saataville, Paananen sanoo.
Ruotsia jäljessä
Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnanjohtajan Virpi Utriaisen mukaan Suomi on yrittäjyyskasvatuksessa jäljessä etenkin Ruotsia, jossa samanlaista Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa on pyöritetty jo 1980-luvulta lähtien.
– Ruotsissa toisen asteen nuoria on tässä ohjelmassa mukana 35 000, kun meillä on 3 800. Tällä on pitkässä juoksussa valtavan suuri merkitys uusien yritysten perustamiseen ja nuorten työllistämiseen, Utriainen sanoo.
Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan koulutuksen läpikäyneet tienasivat myöhemmin elämässään paremmin ja perustivat enemmän yrityksiä, jotka myös menestyivät paremmin. Toinen tutkimus kertoo puhuu kymmenistä tuhansista työpaikoista ja miljardeista verokruunuista.
– Me otamme nyt mallia muista Pohjoismaista ja lähdemme rakentamaan alueellista verkostoa. Koulutamme opettajia toimintamalleihin ja rakennamme siltoja koulujen ja työelämän välille, Utriainen sanoo.
Unohtuuko matematiikka, tai kielet?
Utriainen vakuuttaa, että yrittäjyyskasvatus ei varasta huomiota muilta aineilta. Yrityksen taloutta voidaan käsitellä matematiikassa ja markkinointia äidinkielentunnilla tai kuvaamataidossa. Yrityksen liiketoiminnan esittelyä voidaan harjoitella Utriaisen mukaan vaikkapa ruotsiksi.
– Yrittäjyyskasvatus on tapa tehdä kaikkea opetusta. Kunkin oppiaineen sisältö otetaan tässä käyttöön, silloin lapsi ymmärtää, että tähän me tarvitaan vaikkapa matematiikka tai äidinkieltä.
Suomessa ja neljässä muussa Euroopan maassa toteutettu tutkimus kertoo toisen asteen opiskelijoille suunnatun pitkäkestoisen yrittäjyysohjelman parantaneen opintomenestystä ja taloustaitoja. Vielä kiinnostavampi tulos on Utriaisen mukaan se, että osallistuminen vähensi poissaoloja.
– Kun 16-vuotias soittaa kaverilleen ja sanoo, että ala tulla oppitunnille, täällä käydään läpi meidän juttua, se on paljon tehokkaampaa kuin jos opettaja kyselee, että miksi sinua ei ole näkynyt.
“En olisi osannut sanoa, mikä yrittäjä on”
Supercellin Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja ovat tätä nykyä suomalaisen kasvuyrittäjyyden kansikuvapojat. Kodisojalle ajatus yrittämisestä lienee tuttu jo lapsuudesta, hänen vanhempansa ovat sentään grilliyrittäjiä Turussa.
Ilkka Paananen sen sijaan on opettajaperheen poika, jolla yrittäjyys oli vielä kouluikäisenä täysin vieras ajatus.
– Meillä ei ollut yrittäjiä perheessä eikä edes suvussa. En olisi yläasteella osannut edes sanoa, mikä yrittäjä on. En oikeasti tiennyt.
Juuri siksi hän kertoo nyt niin innoissaan tarinaa neljäsluokkalaisista, jotka harjoittelevat yrittäjyyttä valmistamalla hiuslenkkejä ja mahdollisimman ympäristöystävällisiä koruja.
– On uskomatonta jutella 10–11-vuotiaiden kanssa, jotka miettivät näitä asioita, Paananen sanoo.
Kenties joku Laajalahden alakoululaisista ryhtyy yrittäjäksi, menestyy ja tuottaa Suomelle työpaikkoja ja veroeuroja. Paanasen mukaan tämä ei ole ainut tavoite.
– On tärkeää, että nuoret saavat onnistumisen elämyksiä ja tunteen siitä, että he ovat osa yhteiskuntaa. Sillä on niin valtava vaikutus, että on melkein sivuseikka, tuleeko jostain yrittäjä.
Supercellin perustajat ovat aiemmin sijoittaneet rahojaan esimerkiksi Me-säätiöön, joka pyrkii ehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Ilkka Paananen uskoo yrittäjyyskasvatuksen edistävän samoja päämääriä.
Ensi vuonna isommalla riskillä
Etu-Töölön lukion Arne Sairasen ja Joonas Kalliolan Vuosi Yrittäjänä on voiton puolella. He eivät kuitenkaan aio lopettaa yrittämistä.
Toiminta jatkuu ensi vuonna.
Miten muuten logistiikka hoidettiin, kun kummallakaan nuorista ei ole ajokorttia?
– Jouduimme tänä vuonna käyttämään aika paljon vanhempien apua. Meillä on opetusluvat, joten se meni ajoharjoittelusta, Kalliola sanoo.
Entä se tärkein. Pääseekö tällä tienaamaan?
– Pääsee. Mutta tänä vuonna me emme ota mitään omaan taskuun. Pistämme kaiken ensi vuoden hankintoihin. Katsotaan sen jälkeen, Joonas Kalliola sanoo.
25.3. klo 10.26. Lisätty tarkennus Talous ja nuoret TAT:in kuvaukseen. Ohjelmatarjonta on laajempi kuin Yrityskylä.