Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Saamelaisille esitetään psykososiaalisen tuen palveluyksikköä totuus- jo sovintoprosessin rinnalle: tukea tarjottaisiin ympäri maan

Tällä hetkellä saamenkielisiä psykososiaalisia palveluja ei Suomessa juuri ole.

Saamen lippu liehuu salossa
Saamelaisilla on oma lippu, joka vedetään Saamenmaalla salkoon muun muassa saamelaisten kansallispäivänä 6.2. Kuva: Yle/Päivi Leino
  • Susanna Guttorm

Lapin sairaanhoitopiirin johtama työryhmä ehdottaa palveluyksikön perustamista tarjoamaan psykososiaalista tukea saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn ajaksi.

Suomessa on pian alkamassa saamelaisten totuus- ja sovintoprosessi, jonka aikana on tarkoitus käsitellä saamelaisten historiassa kokemia vääryyksiä sekä selvittää, mitä on tapahtunut ja miten se on vaikuttanut Saamen kansaan.

Prosessin aikana käsitellään vaikeita asioita, ja siksi yksi tärkeä osa prosessia on varmistaa tarvittava psykososiaalinen tuki.

Työryhmän ehdottamassa palveluyksikössä olisi palvelua tarjolla kolmella eri saamen kielellä ja kulttuurin mukaisesti. Se tarjoaisi palveluja matalalla kynnyksellä kaikille saamelaisille koko Suomessa.

– Nyt ongelma on se, että saamenkielisiä psykososiaalisen tuen palveluja Suomessa on erittäin vähän, jos ollenkaan. Inarin- ja koltansaamen kielellä ei selvityksemme perusteella näitä palveluja juurikaan ole, kertoo työryhmän vetäjä Johanna Erholtz Lapin sairaanhoitopiiristä.

Tämän lisäksi tarvitaan myös lisäresursseja, joita hankittaisiin ostopalveluna.

– Todennäköisesti palvelutarvetta syntyy myös vaativan hoidon ja kuntoutuksen piiriin sekä tulkkauspalvelulle, arvioi Erholtz.

Selvityksessä ehdotetaan myös, että palveluyksikön henkilökuntaa koulutetaan psykososiaalisen tuen tarpeen arviointiin sekä puhelinpalveluun, kriisinhoitoon sekä lyhytterapeuttisiin tarpeisiin. Tätä osaamista jalkautettaisiin edelleen alueille ja yhteisöille.

Sosiaalineuvos Ristenrauna Magga: Kollektiivista tukea tulisi painottaa enemmän

Selvityksessä ehdotetaan myös kollektiivisen tuen tarjoamista saamelaisille yhteisöille. Tuen tarjoajina voisivat toimia myös kolmannen sektorin toimijat, kuten seurakunnat ja yhdistykset, joilla on ammatillista osaamista kollektiivisen tuen osalta.

Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan yhdistyksen toiminnanjohtaja, sosiaalineuvos Ristenrauna Magga on tyytyväinen, mikäli saamelaisille tulee oma palveluyksikkö psykososiaalisen tuen tarjoamiseen. Magga ehti olla kutsuttuna asiantuntijana työryhmän viimeisissä kokouksissa.

Ristenrauna Magga
Sosiaalineuvos Ristenrauna Magga iloitsee siitä, että saamelaisille ollaan vihdoinkin perustamassa omankielistä psykososiaalista palvelua. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Maggan mielestä selvityksessä olisi kuitenkin pitänyt painottaa enemmän juuri kollektiivisen tuen tarvetta.

– Ehdotuksen lähtökohtana on yksittäisen ihmisen näkemys ja tarve. Yritin tuoda koko ajan esille, että ehdotukseen lisätään kollektiivisen tuen tarve, koska me saamelaiset olemme kokeneet vaikeita asioita kansana.

Mikäli palveluyksikkö perustetaan, on Ristenrauna Maggan mielestä tärkeää rekrytoida saamelaisia työntekijöitä, jotka tuntevat kulttuurin ja osaavat saamen kieltä.

Työryhmän selvitys on toimitettu maaliskuussa valtioneuvoston kansliaan ja saamelaiskäräjille jatkokäsittelyä varten.

Korjattu 30.3.2021 klo 9.39: Erholtzin sitaattia on korjattu lisäresurssien oston osalta. Lause antaa käsityksen, että palvelu olisi jo päätetty tulevan Lapin sairaanhoitopiiriin, mikä ei pidä paikkaansa.