Vuotaako ikenesi verta kun peset hampaita? Haiseeko hengitys? Maistuuko suussa pahalta? Nämä oireet voivat olla merkkejä vaarallisesta suusairaudesta, parodontiitista.
Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus on yleisin suomalaisten aikuisten suusairauksista.
Näkyviä oireita ovat ikenien turvotus, punoitus ja verenvuoto. Taudin edetessä voi ilmetä hampaiden liikkuvuutta ja siirtymistä. Lisäksi pahanhajuinen hengitys ja paha maku suussa ovat tyypillisiä oireita.
Parodontiitti saattaa kuitenkin olla salakavalasti pitkään oireeton ja kivuton. Se on myös alidiagnosoitu sairaus ja jää siksi usein hoitamatta. Sillä on kuitenkin laajat terveydelliset vaikutukset.
– Se lisää ja pitää hoitamattomana yllä elimistön matala-asteista tulehdustilaa. Parodontiitti on riskitekijä joidenkin yleissairauksien taustalla, sanoo Hämeenlinnan ylihammaslääkäri Teija Raivisto.
Omahoito ja ammattilaisen ohjaus purivat parodontiittiin
Vuonna 2019 tehdyn Kouluterveyskyselyn mukaan tytöistä 25 ja pojista 40 prosenttia harjaa hampaitaan vain kerran päivässä, kun suositus on harjata kahdesti päivässä. Suurta kunnallista vaihtelua ei ole.
– Ne ovat huolestuttavia lukuja. Suuhygieniaan pitää kiinnittää entistä parempaa huomiota.
Hämeenlinnassa tehtiin parodontiittia ennustava tutkimus kahdeksasluokkalaisille.
Sylkitutkimuksella etsittiin aktiivista MMP8-entsyymiä, jolla voitiin selvittää, voivatko jo 14-vuotiaat olla riskipotilaita.
– Entsyymin aktiivinen muoto lisääntyy tietyissä tulehdustiloissa, kuten parodontiitissa, sanoo ylihammaslääkäri Teija Raivisto.
Tutkittavista 70 nuoresta 24:llä löytyi kyseinen entsyymi. Yllättävää oli sekä löydösten määrä, mutta myös tutkittavien ikä.
– Oli merkittävää huomata, että jo nuorilla löytyy varhaisvaiheen kiinnityskudossairautta, sanoo Raivisto.
Parodontiitin varhaisvaiheessa taudin kliinisiä merkkejä ei ole vielä havaittavissa, ja siksi sylkitestin tulos oli tärkeä.
Positiivisen näytteen antaneita oppilaita valistettiin hampaiden harjauksen tärkeydestä ja samalla suuhygienisti poisti hammaskiven. Kun neljän kuukauden jälkeen testi uusittiin, enää kymmenen teki positiivisen testin. Nämä nuoret saivat uudelleen tietoa hampaidenhoidon tärkeydestä ja hampaiden puhdistukseen kiinnitettiin huomiota.
Kolmannen testikerran jälkeen aktiivinen MMP8-entsyymi oli käytännössä kadonnut jokaiselta nuorelta.
– Tulos tarkoittaa sitä, että entsyymi on vallalla silloin, kun suussa on tulehdus päällä. Huolellisella suuhygienialla tämä voidaan hoitaa, sanoo Raivisto.
Geenit altistavat mutta omat valinnat ratkaisevat
Tutkimus oli osa Raiviston väitöstyötä. Hän sanoo, että nuorten suuterveyden hoitamisella on kauaskantoiset seuraukset.
– Nuorien riskipotilaiden löytymisen ja hoitamisen myötä on mahdollista ennaltaehkäistä mahdollisia myöhempiä ja vakavampia sairauksia.
Aikaisemmissa tutkimuksissa onkin löydetty yhteys parodontiitin ja useiden yleissairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen välille.
Lisäksi tulehdus nakertaa hampaan kiinnityskudoksia. Jos tautia ei hoida, seurauksena on pahimmillaan koko hampaan irtoaminen.
– Parodontiittiin altistavia geenimuutoksia on löydetty, mutta lopulta yksilön omilla valinnoilla voidaan merkittävästi vaikuttaa taudin etenemiseen. Oleellista on hyvä suuhygienia, jota voidaan ylläpitää itse ammattilaisen tekemän suunpuhdistuksen lisäksi, sanoo Raivisto.