Graffitein koristeltu rekan perävaunu seisoo teollisuushallin pihassa Kotkan Mussalossa. Ulkoapäin ei uskoisi, että sen sisältä löytyy täydellisesti varusteltu ammattilaiskeittiö.
Padoissa porisevat mummon lihapullat. Ne tarjoillaan myöhemmin lounaaksi perunoiden ja ruskean kastikkeen kera. Salaateissa on tarjolla lämminsavulohta ja tonnikalaa. Keittiössä kokkina häärivä yrittäjä Kai Rairama huomauttaa, että rekaksi laitosta ei voi kutsua, koska perävaunulta puuttuu vetäjä. Ruokarekka-ilmaisun hän kuitenkin sallii.
Kun koronarajoitukset sulkivat kyläbaarin kaljahanat, jotain piti keksiä, jotta tulot eivät kokonaan loppuisi. Hän myy ruokarekassa nyt take away -ruokaa.
– Sillä tavalla olemme saaneet ainakin joitain juoksevia kuluja peittoon. Myynti tipahti 90 prosenttia, kun alkoholi jäi pois. Onneksi myös vuokraisäntä tuli vähän vastaan, sanoo Rairama.
Ruokarekassa lojuu laatikoita ja punajuuritölkkejä. Kai Rairama toistaa useampaan kertaan, ettei täällä normaalisti ole näin sotkuista. Siivoukseen ei ole nyt tarvinnut panostaa, kun vaunu pysyy paikallaan.
Mies on rakentanut ruokarekan sisustuksen keittiöineen omin käsin. Keittiön lisäksi ruokarekassa on pieni oleskelutila, jossa on sohvat ja mahdollisuus heittää tikkaa. Sisään mahtuu muutama ihminen kerrallaan.
– Ei täällä mitään tilaisuuksia järjestetä. Jos rekka johonkin liikahtaa, tilaisuudet pidetään rekan ulkopuolella.
Säästöt loppu
Rairamalla on ollut Kotkan Mussalossa pitkään pieni Rantabaari-niminen pubi, joka sijaitsee parin kilometrin päässä ruokarekalta. Kun pubin ovet piti pistää ensimmäisen kerran liki vuosi sitten kiinni, hän alkoi valmistaa rekan perävaunussa lounasta.
Sitä ennen ruokarekka oli tehnyt keikkaa ja järjestänyt isompiin tilaisuuksiin ruokatarjoiluja.
– Kun on hyvät kalusteet, niin kyllähän täältä tavaraa ulos lähtee. Parhaimmillaan syötimme 520 hengen elokuvatuotantoryhmän. Ihan hyvä määrä näin pieneen ravintolakeittiöön.
Nytkin ruokarekassa käy asiakkaita, mutta enemmänkin heitä voisi olla. Siten saisi laskuja maksettua ja kassaan vähän puskuria. Ravintolatoiminnassa on Rairaman laskujen mukaan ollut jonkinlaiset rajoitukset päällä koko koronavuoden ajan.
– En usko, että kellään ravintoloitsijalla on enää mitään puskureita säästössä tai rahaa jemmassa. Velkojat painavat jo päälle. On enää velkojista kiinni, kuka menee konkurssiin ja kuka ei.
Tiedotus paremmaksi
Kai Rairamalla on paljon hampaankolossa päättäjien suuntaan, erityisesti tiedottamisen suhteen. Osansa saavat myös sosiaali- ja terveysministeriö, aluehallintovirasto ja Valvira sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
– En todellakaan ole tyytyväinen. Olen ollut jopa yhteydessä näiden kaikkien viestintäpäälliköihin, että tiedotus pitää saada paremmaksi.
Ravintoloitsijat eivät Rairaman mielestä ole saaneet kertaakaan tarpeeksi ajoissa virallista tietoa siitä, milloin ovet ovat auki ja milloin kiinni. Hän kertoo vahdanneensa tietoja netissä.
– Varmasti satoja tunteja on mennyt netissä. Faktatieto tulee hallituksen sivuille järjettömän myöhäisessä vaiheessa. Viimeksi kello 18 ilmestyi tieto, ettei saada olla auki. Kuuden tunnin varoitusajalla on aika vaikea reagoida.
"Sai kytätä koko päivän"
Koronatiedotuksen aikatauluja on kritisoitu myös muualla. Esimerkiksi Imatralla ja Lappeenrannassa toimivan liikunta- ja hyvinvointikeskus The Voiman yrittäjä Noora Kähkönen ihmetteli keskiviikkona Ylen jutussa aluehallintoviraston tapaa tiedottaa päätöksistä.
Media kertoi asiasta jo edellisenä päivänä.
– Virallista sulkemispäätöstä on saanut kytätä koko päivän. Aluehallintovirasto ei lähetä yrittäjille tietoa, vaan se pitää itse poimia heidän sivuiltaan, totesi Kähkönen.
Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kerrotaan, että sille tulee yrittäjiltä todella paljon palautetta tiedotuksen hitaudesta. Viestintäpäällikkö Johanna Koskelan mukaan virallinen tieto aluehallintoviraston verkkosivuille tulee välillä turhan myöhään, koska lakimuutosten aikataulut voivat olla nopeita.
– Ymmärrämme, että tilanne on hankala ja välillä tieto päätöksestä tulee valitettavan myöhään toiminnan järjestämisen kannalta. Me emme voi tehdä päätöstä ennen kuin laki on voimassa, toteaa Koskela.
Yhteystietolistaa yrittäjille ei ole
Esimerkiksi sisäliikuntatilojen sulkemista koskevan päätöksen valmistelusta avi tiedotti heti maanantaina, kun eduskunta hyväksyi lakimuutoksen. Päätöstä ei kuitenkaan voitu julkaista ennen keskiviikkoa. Se piti Koskelan mukaan saada tautitilanteen vuoksi myös voimaan nopeasti.
– Emme voineet tehdä päätöstä niin, että se olisi tullut voimaan myöhemmin. Se piti saada voimaan heti seuraavasta päivästä alkaen, koska edellisen lain mukaan tehty päätös oli päättymässä osalla alueista.
Tautitilanne voi myös muuttua alueittain nopeasti. Koskela muistuttaa, että päätöksenteossa pitää huomioida koronatilanneryhmien viimeisimmät suositukset.
– Tietoa ei ole tarkoitus pantata eikä päätöksen julkaisua pitkittää. Hirveän paljon ennakkoon ei pystytä varmasti sanomaan, millainen päätös tulee olemaan.
Aluehallintovirastolla ei ole alueen yrittäjistä yhteystietolistaa, jonka avulla niitä voitaisiin tiedottaa tulevista päätöksistä ennakkoon. Koskela sanoo, että yrittäjä voi kuitenkin halutessaan tilata tiedotteet suoraan sähköpostiinsa.
Lisäksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto aloittelee yhteisiä teams-infoja eri alueiden yrittäjille. Päijät-Hämeessä sellainen on jo järjestetty, ja samanlainen on tulossa Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon.
Ravintoloille 5000 euron lainoja?
Ravintolayrittäjä Kai Rairama on harmissaan etenkin isojen ravintoloiden puolesta, joissa on kymmeniä työntekijöitä. Niissä joudutaan ennakoimaan ruoka- sekä juomatilauksia ja tarvittavan henkilökunnan määrää.
– Tulee ylimääräisiä kuluja ja tavara pilaantuu, kun päivämäärät menevät umpeen. Henkilökuntaa otetaan sisään ja pannaan ulos, palkkaa maksetaan turhaan. Hankalaa se on minullekin, vaikka on pieni yritys.
Myös koronatukien käsittelyyn hallituksen tulisi Rairaman mielestä pistää vauhtia.
– Viimeinen tieto on, että ehkä toukokuun alussa voi saada tukia hakuun. Siinä on moni velkoja jo pistänyt muikkarit ja karhukirjeet moneen otteeseen liikkeelle.
Esimerkiksi Kotkan naapurikunta Pyhtää kertoi alkuviikosta alkavansa myöntää paikallisille ravintolayrittäjille 5 000 euron lainoja.
– Se kuulostaa todella hienolta kädenojennukselta, koska hallituksen tuet venyvät ja venyvät. Sillä saa ainakin jotain juoksevia kuluja peitettyä. Kotkakin voisi tehdä saman, kun talousarviokin oli kuulemma ylijäämäinen, Rairama haastaa.
Rantabaari on Mussalon ainoa pubi. Monille asiakkaille se on ollut olohuone, johon on tultu viettämään aikaa ja hakemaan seuraa.
– Muutama on soitellut, että mitäs nyt tehdään. Asiakkaat, jotka hakevat sämpylää tai ruokaa, haikailevat sinne istumaan. Kaipaan itsekin sitä sosiaalista elämää. Baaritiskin takana on kiva palvella asiakkaita.