Belgiassa oikeus on todennut hallituksen tiukat koronarajoitukset laittomiksi.
Koronakriisin aikana hallitus on nojannut rajoitustoimet lakiin siviilien turvallisuudesta. Se ei kuitenkaan riitä järeiden ja pitkään kestäneiden koronatoimien perusteeksi, belgialainen tuomioistuin linjasi keskiviikkona.
– Tuomioistuimen päätös vei täysin pohjan turvallisuuslain käytöltä koronarajoitusten pohjana, sanoo maan hollanninkielisen yleisradioyhtiön VRT:n haastattelema oikeustieteen professori Stefan Sottiaux Leuvenin yliopistosta.
Hallituksella on nyt 30 vuorokautta aikaa joko perua rajoitukset tai säätää riittävän painava laki, jonka nojalla rajoituksia voidaan jatkaa.
Ellei parlamentti saa parsittua kunnollista lakia kasaan annetussa ajassa, valtion maksettavaksi lankeaa 5 000 euron uhkasakko jokaiselta seuraavalta vuorokaudelta.
Miksi näin kävi?
Belgiassa hallitus on pohjannut koronatoimensa turvallisuuslakiin pandemian alusta asti. Hallitus kiristi rajoituksia lokakuussa, kun uusien tapausten määrä oli Euroopan korkeimpia. Siitä lähtien rajoitukset ovat olleet tiukat.
Lähes kaikki yleisötilat ja harrastuspaikat sekä ravintolat ja baarit ovat olleet kiinni noutoruoan myyntiä lukuun ottamatta. Voimassa on yöllinen ulkonaliikkumiskielto ja tapaamisrajoituksia.
Rajoitusten perusteena käytetty siviilien turvallisuutta suojaava laki on vuodelta 2007. Laki säädettiin, kun 24 ihmistä sai surmansa kaasuputken räjähdyksessä Ghislenghienissä 50 kilometrin päässä Brysselistä kesällä 2004.
Laki antaa valtuudet tehdä nopeita toimia hätätilanteessa myös ilman parlamentin käsittelyä, mutta tuomioistuimen mukaan se ei päde pandemian kaltaisessa pitkittyneessä tilanteessa.
Belgiassa ei ole erillistä lakia pandemiatoimia varten. Parlamentti on käsitellyt asiaa, mutta toistaiseksi ilman yhteisymmärrystä.
Belgiassa kysytään samaa kuin Suomessa: miksei asiaan puututtu
Belgian tilanteessa on yhtymäkohtia Suomen tämän viikon poliittiseen koronasolmuun.
Suomessa perustuslakivaliokunta tyrmäsi keskiviikkona hallituksen esityksen liikkumisrajoituksista. Kysyvä katse on suuntautunut muun muassa oikeuskansleri Tuomas Pöystiin, joka osaltaan siunasi hallituksen esityksen ennen kuin se vietiin eduskuntaan – miksei hän puuttunut ongelmiin, ennen kuin Sanna Marinin (sd.) hallitus kärsi arvovaltatappion?
Belgiassa on kysytty samaa: mikseivät hallituksen neuvonantajana toimivan valtioneuvoston oikeusoppineet ole puuttuneet tilanteeseen?
Molemmissa tapauksissa kyse on lain tulkinnasta. Myös Belgiassa valtioneuvosto näytti hallituksen toimille vihreää valoa, eikä pitänyt lakipohjan vahvistamista kritiikistä huolimatta tarpeellisena.
– Aluksi tämä on ollut ymmärrettävää, sillä tällaista kriisiä ei ollut aiemmin koettu. Mutta nyt tuomioistuimen kanta on selvä: kun korona on kestänyt jo vuoden, tämä laki ei enää päde, professori Sottiaux arvioi VRT:lle.
Hallitus on kommentoinut pitäneensä nykyistä lakipohjaa riittävänä. Sisäministeri Annelies Verlinden on valittanut tuomioistuimen päätöksestä.
Mitä seuraavaksi?
Mitä Belgiassa nyt tapahtuu?
Tuomioistuimen määräämä uhkasakko, 5 000 euroa vuorokaudessa ja yhteensä korkeintaan 200 000 euroa, on täysin muodollinen. Valtio voi maksaa sen sormia napsauttamalla, jos haluaa ylläpitää rajoituksia.
Belgiassa arvioidaan kuitenkin, että hallitus ryhtyy nyt ripeästi säätämään uutta pandemialakia. Professori Sottiaux pitää 30 vuorokauden määräaikaa realistisena uuden lainsäädännön säätämiseksi.
Myös naapurimaa Hollannissa tuomioistuin totesi helmikuun lopulla, että hallituksen säätämä ulkonaliikkumiskielto oli laiton. Tämän jälkeen parlamentissa kursittiin kasaan uusi laki pikavauhtia, vain muutamassa päivässä, ja ulkonaliikkumiskielto sai jatkua.
Belgiassa asian vei tuomioistuimeen ihmisoikeusjärjestö Liga voor Mensenrechten.
– On valitettavaa, että meidän piti toimia näin. Rajoituksia tarvitaan ja valtion on suojeltava kansalaisia, mutta se on tehtävä niin, ettei perusoikeuksia poljeta, sanoo järjestön puheenjohtaja Kati Verstrepen VRT:lle.
Lue lisää: