Janne Körkkö katsoo läppärinsä näytöltä Bagdadin mielenosoituksissa Irakissa ottamaansa kuvaa, joka herää elämään, kun sen vieressä samasta tilanteesta kuvattu video lähtee pyörimään.
Samalla kun Körkkö taltioi vaikuttavia kuvia maailmalla, hän myös dokumentoi videoille kaaosmaisia olosuhteita, missä kulloinkin liikkuu.
– Nämä kuvat ovat tavallaan pysähtyneitä hetkiä, ja video näyttää hälinän siinä ympärillä, sanoo Körkkö.
Yleisradion Oulun toimituksen mediatoimittaja Janne Körkkö voitti Suomen Kuvajournalistien vuoden 2020 reportaasisarjan Suomen Kuvalehdessä viime vuoden toukokuussa julkaistulla kuvasarjalla.
Tervetuloa helvettiin -kuvasarja syntyi, kun Körkkö seurasi yhdeksän levottoman vuorokauden ajan hallitusta vastustavia irakilaisia mielensoittajia Vapautuksen aukion maisemissa Bagdadissa.
Kuvajournalisti 2020 -sarjassa palkittiin tuomariston mukaan tasokasta journalistista tai dokumentaarista työtä tehnyt kuvaaja. Palkitulla on tuomariston mukaan vahva visuaalinen näkemys ja tarinankerronnan taito.
Kyseessä on Suomen ainoa kuvajournalismin ja dokumentaarisen kuvan kilpailu, joka kokoaa yhteen sekä vuoden parhaimmat kuvat uutistapahtumista että dokumentaarisen kerronnan kirkkaimmat helmet.
Kriisin keskellä taiteilijat halusivat soittaa henkensäkin uhalla
40-vuotias Janne Körkkö haluaa löytää maailman kriisipesäkkeistä tavallisia ihmisiä ja kuulla heidän tarinansa.
– Minulle on tärkeää saada kuvaamani ihmisen luottamus. Bagdadissa halusin tietää, miksi he olivat kaupungilla, miksi he osoittavat mieltään ja miksi he ylipäätään asettavat itsensä vaaraan.
Körkkö on kuvannut Irakissa vuodesta 2016. Hän meni maahan ensimmäisen kerran pian vuoden 2015 Euroopan turvapaikanhakijabuumin ja suuren irakilaisaallon jälkeen.
Hän on tehnyt Bagdadissa ja Mosulissa dokumentaarista työtä. Hän on kuvannut ja kuunnellut varsinkin taiteilijoiden tarinoita. Körkkö hämmästelee edelleen näiden intohimoa musiikkiin.
– Jos Isis olisi saanut tietää, että ihmisellä on soitin tai soittimia, se olisi tiennyt hengenmenoa. Silti ihmiset piilottivat soittimia takapihoille tai rakennuksiin ja ajoivat pitkiä matkoja erämaahan päästääkseen soittamaan.
Hän on halunnut seurata, miten asiat Isisin lähdön jälkeen ovat Irakissa muuttuneet ja miten se on vaikuttanut ihmisiin. Isis alkoi vetäytymisen valtaamiltaan alueilta 2015.
– Samanlaiset rohkeat ihmiset menivät Bagdadissa kaduille vaatimaan muutosta kuten Mosulissa. Se oli sellainen luonnollinen jatkumo minun Mosulin kuvauksille, mihin halusin tarttua.
Körkkö kuvaa paljon myös suomalaista todellisuutta, mutta haluaa olla todistamassa merkityksellisiä asioita myös muualla. Hän on viimeisten kymmenen vuoden aikana tehnyt juttuja kriisialueilla eri puolilla maailmaa.
Tällainen dokumentointi alkoi, kun kuvasi Samoan tsunamituhoja Tyynellämerellä 2009. Viimeisimmän ebolakriisin aikana Körkkö oli Sierra Leonessa Länsi-Afrikassa dokumentoimassa sitä.
– Kuvaaminen on intohimo ja elämäntapa. On kiinnostavaa nähdä, miten ihmiset elävät.
Miksi mennä vaarallisiin paikkoihin?
Janne Körkkö ei ole sotareportteri, eikä hän esimerkiksi kulje tunnetun sotakirjeenvaihtaja Rauli Virtasen jalanjäljissä. Olennainen kysymys onkin, mikä on se henkilökohtainen motiivi, joka miestä vetää vaarallisiin paikkoihin, joihin keskivertosuomalaista ei saisi kirveelläkään.
– Minulla kaikkein syvin motiivi taitaa olla se, että siinä koen olevani hyvä: kohtaamaan ihmisiä paikoissa, missä kaikki eivät välttämättä pysty toimimaan ollenkaan.
Janne Körkölle on tärkeää kertoa suomalaisille siitä, mitä muualla maailmalla tavallisille ihmisille tapahtuu.
– Mikään ei ole niin kiinnostavaa kuin ympäröivä maailma. Sen visualisointi valokuvan keinoin on minun tieni päästä siihen kiinni.
Vaikka nykyään eletään kansainvälisemmässä maailmassa kuin koskaan aikaisemmin, toisenlaisten ihmisten todellisuus kaukana suomalaisesta lintukodosta ei silti kiinnosta Suomessa aina edes tiedotusvälineitä. Kuuntele alta, kun Körkkö kertoo työstään maailmalla.
Kriisityöskentelyyn ei pidä jäädä henkisesti kiinni
Kohta kaksitoista vuotta maailman katastrofikohteita kierrelleellä Körköllä on selvästi intohimosuhde haasteellisiin olosuhteisiin kaukana kotoa. Intohimo on kuitenkin hallinnassa.
Körkkö pyrkii säätelemään kriisialueilla työskentelyä niin, että pysyy toimintakykyisenä myös tavanomaisissa rauhallisissa oloissa kotona Oulussa.
Moni haasteellisissa oloissa ulkomailla työskentelevä kokee vaikeaksi sopeutua normaalielämään, kun kotona ei tulekaan normaalia päivittäistä adrenaliiniannosta. Elämä saattaa tuntua tylsältä, kun ei tarvitse olla koko ajan varppaillaan.
Vaaran tunteeseen on helppo upota. Körköllä menee kuvausmatkojen jälkeen pitkään totuttautua hitaaseen, helppoon ja välillä puuduttavaankin arkeen.
– Tiedostan sen kuitenkin tosi hyvin ja työstän asiaa aktiivisesti. Haluan olla myös perheelle läsnä ja löytää arjesta merkityksellisiä asioita.
Keskustelu on auki 2. huhtikuuta kello 23:een asti.