Trooppisen alueen maat menettivät viime vuoden aikana yhteensä 12 miljoonaa hehtaaria eli 120 000 neliökilometriä metsäpeitteestään, kertovat Marylandin yliopisto ja maailman metsien tietokanta Global Forest Watch.
Kadonneesta metsäalasta 4,2 miljoonaa oli maapallon ilmaston ja eliöstön monimuotoisuuden kannalta arvokkainta luonnonmetsää.
12 miljoonan metsähehtaarin hakkaaminen aiheuttaa yhtä suuret ilmastopäästöt kuin 570 miljoonaa henkilöautoa, toisin sanoen kaksinkertaisesti Yhdysvalloissa liikenteessä olevien autojen määrä.
Trooppisten luonnonmetsien hakkuut kasvoivat edellisvuodesta 12 prosenttia, kertoo maailman luonnonvaroja tutkiva World Resources Institute (WRI) raportissaan.
Monet valtiot, kansainväliset yritykset ja järjestöt olivat asettaneet vuoden 2020 merkkipaaluksi, jolloin metsäkato oli määrä saada vähintään puolitettua tai peräti loppumaan kokonaan. Metsäkadon kiihtyminen osoittaa, että ihmiskunta on epäonnistunut surkeasti tavoitteensa täyttämisessä, WRI toteaa.
Tilanne on niin vakava, että koska viime vuonna käännettä ei saatu aikaan, on sen tapahduttava tänä vuonna, WRI vaatii.
Järjestön mukaan tähän asti metsäkatoa ovat aiheuttaneet ihmisten tarpeet poistaa metsä, jotta hakatuista puista tai paljastuneesta maa-alasta saataisiin hyödykkeitä. Nyt metsäpalot ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvat tapahtumat ovat yhä suurempi syy metsäkatoon yhtä lailla tropiikissa kuin pohjoisemmillakin vyöhykkeillä.
Lisäksi metsien kuntoon vaikuttavat yhä enemmän sairaudet ja muualta kulkeutuneet vieraslajit.
Brasilia entistä pahempi
Brasiliassa hakattiin viime vuonna ylivoimaisesti eniten luonnonmetsiä, noin 1,7 miljoonaa hehtaaria. Määrä kasvoi edellisvuodesta 15 prosenttia.
Brasilian hakkuissa on selvästi nähtävissä maan populistipresidentin Jair Bolsonaron politiikka, WRI arvioi. Bolsonaro on kannustanut maanvaltaukseen ja supistanut samalla lainvalvontaa ja ympäristönsuojelua.
Hakkuut vievät valtavasti Brasilian sademetsää, mutta WRI on erityisen huolissaan ilmaston lämpenemisen tuomista vaikutuksista maan metsiin. Metsien tilan tarkkailijat ovat huomanneet, että tulipaloja tapahtuu myös yleensä kosteina pysyvissä sademetsissä, sillä ilmasto on osissa Brasiliaa muuttunut kuivemmaksi ja kuumemmaksi.
Jopa kosteikot palavat, WRI hämmästelee.
Myös muualla Latinalaisessa Amerikassa metsäkato pahenee. Esimerkiksi Bolivia on noussut kolmanneksi maailman ankarimpana luonnonmetsien hakkaajana Brasilian ja Kongon tasavallan jälkeen.
Kolumbia nostatti luonnonsuojelijoiden toiveita vuonna 2019, kun maa teki rauhan Farc-sissien kanssa. Rauhan toivottiin rauhoittavan metsäkadon, mutta toisin kävi. Kahtena viime vuonna kato on kasvanut taas entiselle tasolleen.
Indonesiassa ja Malesiassa hyvää kehitystä, Afrikassa ei
WRI antaa kehuja Indonesialle ja Malesialle, jotka ovat vähentäneet metsäkatoa olennaisesti jo usean vuoden ajan.
Vuonna 2015 maat kokivat valtavan metsäpalojen aallon, jonka seurauksena ne ottivat käyttöön metsien ja turvemaiden polttamisen rajoituksia.
Indonesia on myös asettanut väliaikaisen kiellon uusien palmuöljyplantaasien raivaamiselle.
Länsi-Afrikan metsäisissä maissa metsäkato vaihtelee vuosittain, mutta WRI nostaa esiin Kamerunin, jonka metsiä on hakattu viime vuosina poikkeuksellisen rajusti.
WRI arvioi, että selityksenä voisi olla koronapandemian aiheuttama väestön pakeneminen maaseudulle. Toisaalta eräiden hyödykkeiden, kuten kaakaon ja palmuöljyn hinnannousu saattaisi selittää metsänraivausta.
Kannustusta
WRI painottaa, että vastuullisia metsänkäsittelymenetelmiä pitäisi painottaa ja palkita kansainvälisessä kaupassa. Esimerkiksi vastuullisesti tuotetuille metsätuotteille voisi antaa suosituimmuussaseman.
Kestävästi metsiään käyttävien maiden tulisi saada investointeja, velkahelpotusta ja teknistä tukea, WRI ehdottaa. Järjestö toivoo, että vuodesta 2021 tulisi hetki, jolloin maailma osoittaisi todellista poliittista halua metsien suojelemiseen.
Huolestuttaako metsäkato? Voit keskustella aiheesta 5.4. klo 23:een asti.
Maailman sademetsäalueet katoavat vauhdilla – heikentää suojaa eläimistä tarttuvilta taudeilta