Paavo Väyrynen palasi viime syksynä keskustan vaikuttajapaikalle. Hän istuu puoluehallituksessa johtamansa keskustan kaksikielisen piirin edustajana. Nyt Väyrynen aikoo panna uutta vauhtia piirin toimintaan ja herätellä sen nukkuvat jäsenosastot.
Kesäkuun kuntavaaleissa piirin ehdokastilanne on Väyrysen mukaan surkea.
Kuntavaalit tulevat nopeasti, mutta vuoden 2024 presidentinvaaleihin on vielä aikaa.
"Paavo Väyrynen, onko mahdollista, että kaksikielinen piiri lähtee ajamaan omaa ehdokasta puolueen presidenttiehdokkaaksi ja onko se silloin piirin puheenjohtaja?" Tähän mennessä neljä kertaa presidentinvaaleissa ehdokkaana ollut konkaripoliitikko vastaa kysymykseen sähköpostilla vältellen: "Asia ei ole ajankohtainen".
Mutta mikä oikein on aikaisemmin Pohjanmaalta johdettu ja Väyrystä jo pitkään tukenut piirijärjestö, joka on vuosien varrella leimautunut riidan haastajaksi ja joka on kehoittanut kaksikielisiä keskustalaisia jopa boikotoimaan eduskuntavaaleja?
"Piikki puolueen lihassa"
Kun keskusta perusti vuonna 2008 valtakunnallisen kaksikielisen piirijärjestön (Centerns distrikt – Keskustan piiri r.f.), oli perusteluna se, että puolueen ruotsinkieliset jäsenet voisivat toimia puolueessa omalla äidinkielellään.
Tavoitteena oli myös haastaa RKP:n valta-asemaa varsinkin Pohjanmaan rannikon kaksikielisellä alueella.
– Sieltä olisi ollut ääniä otettavissa yhden kansanedustajan läpiviemiseksi ja keskusta olisi saanut kansanedustajan myös Pohjanmaan maakuntaan, toteaa yksi hankkeen arkkitehdeistä, keskustan silloinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen.
Melko pian alkuperäinen ajatus jäi taka-alalle. Kaksikielisen piirijärjestön ykköstehtäväksi tulikin haastaa omaa puoluetta, sen johtoa ja nykylinjaa.
– Me olemme olleet piikki puolueen lihassa, kiteyttää kruunupyyläinen Peter Albäck. Räväkästä puheestaan tunnettu Albäck on ollut keskeinen vaikuttaja kaksikielisessä piirissä alusta alkaen, vuoroin puheenjohtajana ja toiminnanjohtajana.
Tällä hetkellä Ahlbäckillä ei ole virallista asemaa piirissä. Palkallisesta toiminnanjohtajan tehtävästä hän joutui luopumaan, kun puolue pani rahahanat kiinni. Siihen, mikä oli syynä puoluetuen loppumiseen, palataan jutussa myöhemmin.
Toiminnanjohtajapestin jälkeen Albäck ryhtyi jälleen piirin puheenjohtajaksi. Siitä tehtävästä hän luopui viime syksynä tehdäkseen tilaa Paavo Väyryselle.
– Toki auttelen Paavoa esimerkiksi kirjanpidossa ja tilinpäätöksen tekemisessä. Kirjanpito pitää olla, vaikka käytännössä piirin tulot ja menot ovat nolla.
Kaksikielinen piiri teki Väyryselle mahdolliseksi palata keskustaan vaikuttajapaikalle.
Väyrysen kokoinen porsaanreikä löytyi Pohjanmaan rannikon pikkukunnasta. Veteraanipoliitikko liittyi Maalahden paikallisosastoon ja reitti eteenpäin oli viitoitettu. Kaksikielisen piirin puheenjohtaja Väyrysestä tuli syksyllä 2020.
Mikä rikkoi välit?
Väyrysen mukaan kaksikielisen piirin ja emopuolueen riitaiset välit juontavat juurensa vuoteen 2010.
– Kun keskusta siirtyi vuoden 2010 puoluekokouksessa ja etenkin vuoden 2015 hallitusratkaisun jälkeen vahvasti liberalismin suuntaan, syntyi poliittinen linjaristiriita kaksikielisen piirin ja puolueen välille.
Sen jälkeen kaksikielisestä piiristä tuli keskustan "häirikköpiiri", joka on herättänyt huomiota toistuvasti kannanotoillaan, muun muassa piirin aloite "pakkoruotsin" poistamisesta muissa kuin kaksikielisissä Suomen kunnissa herätti aikanaan hämmennystä.
Syytökset emopuoluetta kohtaan ovat olleet kärjekkäitä. Viime syksynä piiri teki esimerkiksi valituksen yhdenvertaisuusvaltuutetulle pitkään jatkuneesta syrjinnästä.
Kaksikielisen piirijärjestön kapinahenki oli huipussaan viime eduskuntavaalien alla. Silloin piirihallitus kehoitti puolueen kaksikielisiä jäseniä boikotoimaan kevään eduskuntavaaleja.
– Kaksikieliset jäsenet ovat sitä mieltä, että nykyinen puoluejohto on täysin luopunut vanhan keskustan ideologiasta, Santeri Alkion periaatteista, ja jättänyt pois maatalouden, maaseudun ja sosiaalipoliittisen puoluelinjan valvomisen, kunniatehtäviä, jotka ovat aina vallinneet puolueessa, todettiin piirin tiedotteessa.
Harmaita hiuksia puoluetoimistolla?
Tällä hetkellä keskustan puoluehallituksella on käsittelyssä aloitteet, joissa keskustan Keski-Pohjanmaan piiri ja kaksikielinen piiri vaativat toistensa erottamista puolueesta.
Puoluetoimistolla setvitään lisäksi kaksikielisen piirin toiveesta piirin taloutta. Puolue lakkasi tukemasta taloudellisesti piirin toimintaa vuonna 2018. Syyksi rahahanojen sulkemiselle on sanottu piirin taloudelliset epäselvyydet.
– Todellinen syy on linjariidat, väittää entinen toiminnanjohtaja Peter Albäck ja toivoo, että raha-asiat selvitettäisiin ja piirin johto vapautettaisiin epäilyistä.
Sama toive on puheenjohtaja Väyrysellä:
– Sovimme puolueen puheenjohtajan kanssa viime marraskuussa, että tehdään puolueeton selvitys kaksikielisen piirin toimintaan liittyneistä taloudellisista ja muista ongelmista. Sitä ei ole saatu edes aloitetuksi.
Jos kaksikielinen piiri on aiheuttanut vuosien varrella harmaita hiuksia keskustan puoluetoimiston väelle, sitä ei myönnetä. Puolueen johdon kommentit ovat olleet johdonmukaisesti niukkasanaisia.
Väyrynen ei kuitenkaan aio puoluehallituksessa päästää puoluetovereitaan helpolla.
– Kevään mittaan ratkaisuja olisi saatava aikaan.
Aluksi oli innostusta
Viimeinen päivitetty lista kaksikielisen piirin jäsenyhdistyksistä on viiden vuoden takaa. Sen listan mukaan piirin jäsenenä on 16 keskustan paikallisosastoa Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Osassa niistä toiminta on hiipunut.
Mittasuhteista kertoo paljon se, että keskustalla on kaikkiaan yli 4000 rekisteröityä paikallisosastoa, niistä tosin puoletkaan ei ole toimivia.
Ennen puoluesihteeriksi valintaansa keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajana toiminut Jarmo Korhonen toteaa, että jo ennen kaksikielisen piirin perustamista keskusta onnistui saamaan jalansijaa ja vahvistamaan asemiaan monessa kaksikielisessä kunnassa.
– Kyllä se pantiin merkille RKP:ssäkin eikä sitä välttämättä katsottu hyvällä.
Esimerkiksi Maalahdessa oli parhaimmillaan viisikin keskustalaista valtuutettua. Yksi heistä oli Pentti Rajala, joka siirtyi keskustan riveihin RKP:stä.
– Aluksi oli innostusta, mutta sitten se alkoi hiipua.
Jo vuoden 2012 vaaleissa Rajala oli ainoa valtuustoon valittu keskustalainen eikä seuraavissa vaaleissa puolueella ollut enää edes ehdokkaita. Yksinäisen valtuustokauden jälkeen Rajalakin palasi RKP:hen, jonka hän kokee nykytilanteessa paremmaksi vaikuttamisen kanavaksi.
Eläkkeellä oleva maanviljelijä on pohtinut, miksi keskusta ei saanut pysyvämpää jalansijaa Maalahdesta.
– Näin jälkeenpäin ajatellen kyllä se oli kaksikielisen piirin toiminta ja toiminnanjohtajan vetämä liian kärjekäs politiikka. Siitä ihmiset eivät tykänneet. Välit piirin kanssa tulehtuivat.
Paavo Väyrysen liittyminen Maalahden paikallisosaston jäseneksi on paikkakunnalla noteerattu. Rajala naurahtaa eikä kommentoi asiaa sen kummemmin. Hän muistaa nähneensä Väyrysen Maalahdesa viimeksi presidentinvaalien alla.
– Paavo oli täällä puhumassa Övermaalahdessa meidän "pappadagiksessa". Minä olin hänelle vähän niin kuin isäntänä silloin.
Surkea ehdokastilanne
Kesäkuun kuntavaaleissa keskusta loistaa poissaolollaan Maalahden tavoin monessa muussakin Pohjanmaan kaksikielisessä kunnassa. RKP:n haastajaksi puolueesta ei ole.
Paavo Väyrynen myöntää, että ehdokastilanne kaksikielisen piirin alueella on huono. Väyrynen selittää tilannetta rahapulalla ja toiminnanjohtajan puuttumisella.
– Piirin edellinen johto vetosi puoluehallitukseen ja puoluevaltuustoon viime marraskuussa, että saisimme jälleen puoluetukea. Silloin todettiin, ettei kuntavaalien ehdokashankintaa voida hoitaa ilman varoja. Puoluetukea ei myönnetty, eikä muitakaan varoja. Surkea ehdokastilanne on siis puolueen vastuulla.
Väyrysen tavoite kaksikielisen paikallisosaston perustamisesta Helsinkiin on kuitenkin toteutunut. Suomenmaan uutisen mukaan Centern i Helsingfors nejden – Helsingin seudun Keskusta r.f. on hyväksytty Keskustan kaksikielisen piirin jäsenjärjestöksi tänä keväänä.
Väyrynen lupaileekin uutta nousua kaksikieliselle piirille:
– Mukaan on tullut innokkaita nuoria, joita on valittu myös piirihallitukseen. Kunhan korona-kriisi hellittää, ryhdymme elvyttämään toimintaa vanhoissa jäsenosastoissa.
"Antaisivat Paavon touhuta"
Viime syksynä Väyrynen totesi, että hänen tavoitteensa on panna piirin ja emopuolueen välit kuntoon. Miten se hanke etenee?
– Kovin hitaasti, vaikka olemme omalta osaltamme tehneet parhaamme, vastaa Väyrynen.
Järjestökonkari Jarmo Korhonen toivoo, että kaksikielisen piirin ja puolueen johdon välille syntyisi nopeasti sopu, koska "sopu antaa tilaa kaikille".
– Antaisivat Paavon touhuta!
Korhonen uskoo, että Väyrynen saa vauhtia kaksikielisen piirin ja sen jäsenosastojen toimintaan. Korhonen näkee, että taustalla kummittelevat myös seuraavat presidentinvaalit.
– Keskustan piirijärjestöillä on oikeus esittää presidenttiehdokasta, muistuttaa Korhonen.