Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikari on selittänyt toimintaansa eduskunnassa torstaina.
Selvitys ei vakuuttanut eduskunnan kansliatoimikuntaa, joka päätti torstaina, että Yli-Viikari hyllytetään virastaan KRP:n rikostutkinnan ajaksi.
- Yle kävi Yli-Viikarin kirjallista selvitystä läpi ja poimi vastauksia kysymyksiin, joita julkisuudessa on viime viikkoina esitetty.
Yli-Viikarin käsitys virasta pidättämisen syistä näyttää olevan erilainen kuin se, minkä eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) kertoi julkisuuteen. Toimikunnan mukaan pääjohtajan edellytykset hoitaa tehtävää esitutkinnan ajan ovat heikentyneet oleellisesti.
Yli-Viikari kertoo omassa selvityksessään kansliatoimikunnalle, että hänen käsityksensä mukaan virasta pidättämisen menettelyn aloittamisen tosiasialliset syyt ja perusteet ovat asian pitkään jatkunut käsittely julkisuudessa, kansalaispalaute ja median paine.
Yli-Viikari katsoi myös, että häntä on painostettu epävirallisissa kuulemisissa pidättämään itsensä virantoimituksesta, jolloin hän samalla menettäisi mahdollisuutensa asian oikeudelliselle käsittelylle.
Yli-Viikarin mukaan esitutkinta ja siinä olevat rikosepäilyt eivät heikennä tai vaikuta hänen edellytyksiinsä toimia tarkastusviraston pääjohtajana.
Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) sanoi torstaina, että toimikunta ei saanut kaikkiin kysymyksiinsä Yli-Viikarilta tyydyttäviä vastauksia.
Toimittajia kohun aikana vältellyt Yli-Viikari kommentoi toimintaansa medialle myös torstaina hyvin niukkasanaisesti.
Palkan maksaminen virkamiehelle ilman työvelvoitetta
Rikosnimikkeet, joilla KRP Yli-Viikarin toimia tutkii ovat salaisia. Vehviläinen kertoi kuitenkin, että ne liittyvät kahteen asiaan. Ensimmäinen on VTV:n virkamiehen kanssa tehty sopimus, jossa palkkaa maksettiin kaksi vuotta ilman työvelvoitetta.
Yli-Viikari sekä VTV:n oikeudellisista asioista vastaava johtaja Mikko Koiranen saivat virkasuhteen päättämissopimuksesta huomautuksen eduskunnan oikeusasiamieheltä.
Yli-Viikari kirjoittaa selvityksessään, että oikeusasiamiehen ratkaisun perusteella arvioituna teko on ollut vähäinen, kun oikeusasiamies ei ole katsonut tarpeelliseksi saattaa asiaa esitutkintaan tai edes eduskunnan virkamieslaissa säädettyyn kurinpitomenettelyyn.
– En ole tehnyt vastaavia sopimuksia sitä ennen enkä sen jälkeen. Katson, että tekoajankohta 24.5.2016 on otettava huomioon harkittaessa virantoimituksesta pidättämistäni siten, että sitä koskevan esitutkinnan ei voida katsoa heikentävän edellytyksiä hoitaa tehtävääni viraston pääjohtajana, Yli-Viikari sanoo.
– Kansliatoimikunnalle annetussa esityksessä ei ole lainkaan arvioitu rikosepäilyjen todennäköisyyttä, vaikka tällaisen arvioinnin voidaan katsoa olevan viranomaisen velvollisuutena.
– Katson, että harkittaessa virantoimituksesta pidättämistäni tulee arvioida rikosepäilyjen todennäköisyys. Katson todennäköisyyden olevan hyvin alhainen ottaen huomioon eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisun ja että kyseessä oli eduskunnan virkamieslain soveltamisessa tapahtunut virhe.
Osia Yli-Viikarin selvityksestä on mustattu.
Lentopisteiden käyttö
Puhemies Vehviläinen kertoi torstaina, että tutkinnan kohteena on myös Yli-Viikarin lentoyhtiö Finnairin bonuspisteiden käyttö.
Iltalehti on uutisoinut, että Yli-Viikari ei olisi käyttänyt virkamatkoista kertyneitä lentopisteitä virkamatkojen kustannusten kattamiseen. Lehti kertoi, että edut pitäisi sääntöjen mukaan käyttää uusiin virkamatkoihin.
Näin Yli-Viikari kommentoi asiaa vastinessaan:
– Kysymyksiin koskien Finnair Plus -pisteiden käyttöä totesin, että virasto on antanut toimittajan tietopyyntöön päätöksen, jonka mukaan pistetilit eivät ole tarkastusviraston tiedossa. Tarkastusvirastossa pääjohtajan matkanhallinnasta vastaa assistenttipalvelut ja tarkastusvirastolla on sopimus CWT-matkatoimiston kanssa. Matkatoimisto on useaan otteeseen todennut tarkastusvirastolle, ettei sen kautta pisteitä voi käyttää virkamatkojen varaamiseen. Finnair Plus -pisteiden sääntöjen mukaan pistetili on henkilökohtainen ja vaati täten henkilökohtaisen tunnistautumisen.
Ylen selvityksen mukaan Yli-Viikarin matkakustannukset olivat suurimmat vertailussa, jossa oli mukana 55 valtion viraston johtajaa. Yli-Viikari matkusti toissavuonna 55 000 eurolla.
VTV valvoo muiden virastojen virkamatkojen taloudellisuutta.
Kauneudenhoitokulut
Kysymyksiä on herättänyt myös se, että Yli-Viikarille on ostettu valtion piikkiin tuhansilla euroilla kauneudenhoitopalveluja.
Yli-Viikari kertoo selvityksessään, että puhemies Vehviläinen soitti hänelle toissalauantaina, kun Vehviläinen oli saanut kansalaispalautetta meikkaus- ja kampauskulu-uutisoinnin takia.
– Totesin hänelle, että kyseiset kulut liittyivät kokonaisuudessaan pääjohtajan tehtävään ja ne oli sovittu viraston viestintäpalveluiden toimesta. Kyseessä eivät ole pääjohtajan henkilökohtaiset kulut.
Tarkastustoiminnan alasajo
Iltalehti ja Ilta-Sanomat ovat myös kertoneet, että tarkastusviraston ydintoiminta eli muiden virastojen rahankäytön tarkastaminen on vähentynyt merkittävästi Yli-Viikarin pääjohtajakaudella. Henkilöstö on ollut tyytymätön kehityskulkuun.
Iltalehden huhtikuun alussa haastattelemien nykyisten ja entisten työntekijöiden mukaan viraston ylin johto olisi sensuroinut tarkastuskertomuksia kohteille myöteisempään suuntaan.
Tätä Yli-Viikari vain sivusi selvityksessään.
Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: VTV:n uskottavuuden kolhut ovat polttoainetta populismille, sanoo Politiikkaradion toimittaja Linda Pelkonen.