Hallitus tiedotti perjantaina koronarajoitusten purkamista koskevasta suunnitelmastaan.
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi lauantain Ykkösaamussa, että strategian syntyminen näin nopeasti oli myönteinen yllätys.
– Pari viikkoa sitten kuitenkin puhuttiin vielä uusista rajoituksista. Suunnitelma ei kuitenkaan ole vielä valmis.
EK aikoo esittää paperiin useita täsmennyksiä viikon kestävän lausuntoajan puitteissa. Niistä on keskusteltu myös pääministeri Sanna Marinin (sd.) kanssa henkilökohtaisesti viime keskiviikkona.
Häkämiehen mielestä viilaamista kaipaavat muun muassa yritystukien maksamisen yksityiskohdat ja ravintola-alan tarpeet aukiolorajoituksiin liittyen.
– Viikko sitten tehdyn kyselyn mukaan joka kymmenes yritys pelkää edelleen konkurssia, eli yli 10 000 yritystä. Todellinen tilanne ei varmasti ole ihan niin synkkä, mutta etenkin ravintola- ja tapahtuma-alat ovat suurissa vaikeuksissa. On aloja ja yrityksiä, joiden kassat ovat ihan tyhjät.
Häkämies kaipaa myös selkeitä, aikataulutettuja rajapyykkejä Tanskan mallin mukaisesti. Tanskassa on asetettu kunkin rajoituksen purkamiselle tavoitepäivämäärä.
– Kaikki ymmärtävät, että jos tautitilanne kääntyy huonommaksi, niin suunnitelmia muutetaan. Nyt kuitenkin on tärkeää, että yritykset pääsevät suunnittelemaan toimintaansa ja kuluttajat samoin.
Kriittisimmät kysymykset EK:lle ovat kuitenkin rokotepassin käyttäminen ja rokotusten alueellinen kohdentaminen.
“Poikkeusolot vaativat poikkeustoimia”
Häkämies pitää välttämättömänä, että rokotepassi otetaan käyttöön. EK haluaa, että sitä voi käyttää matkustusasiakirjana sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.
Koronan kurittamaa maailmantaloutta elvytetään merkittävillä investoinneilla. EK:n mukaan on äärimmäisen tärkeää, että suomalaiset vientiyritykset pääsevät valvomaan etujaan maailmalla.
– Kasvua tapahtuu, ja meidän yritystemme on oltava kiinni siinä. Meillä on myös EU:n ulkopuolella tärkeitä kauppakumppaneita, kuten Yhdysvallat ja Kiina. Sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa on tulossa isoja elvytyspaketteja. On tärkeää, että suomalaisyritykset pääsevät niihin mukaan.
Rokotepassi on Häkämiehen mielestä välttämätön myös kotimaiselle kulttuuri- ja tapahtuma-alalle.
– Rokotepassilla pelastetaan työpaikkoja. Se on terveysturvallinen tapa edetä.
Pääministeri Sanna Marin on todennut haluavansa avata Suomea kaikille, eikä ainoastaan rokotetuille. Häkämies on eri linjoilla.
– Rokotepassi auttaisi tapahtumien järjestämisessä ja taiteilijoiden työllistymisessä. Uskon, että kansalaisten suuri enemmistö ymmärtää, että vaikka ei itse olisi saanut vielä rokotusta, niin se ei ole syy pitää Suomea suurelta osin suljettuna. Elämme poikkeusoloissa ja ne vaativat poikkeustoimia.
Rokotepassin rivakan käyttöönoton lisäksi EK pitää tärkeänä rokotusten alueellista painottamista.
Esimerkiksi HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi on arvioinut, että rokotteiden kohdentaminen sairaanhoitopiirin alueelle nopeuttaisi rajoitusten purkamista. Tartunnoista ja koronapotilaista kaksi kolmasosaa on ollut HUSin alueella koko pandemian ajan.
– Rokoteryhmä on ehdottanut, että rokotuksia painotettaisiin pahimmille tautialueille, ja se tuntuu perustellulta, toteaa Häkämies.
EK toivoo, että myös työterveyshuolto otettaisiin mukaan rokotussavottaan.
– Rokotuskattavuuden arveltiin olevan 70–80 prosenttia kesä-heinäkuussa. Nyt arvio on siirtynyt elokuulle. Varmasti ongelma liittyy rokotteiden saatavuuteen, mutta silti näemme järkevänä, että työterveys olisi mukana rokottamassa. Kyllä tässä kirittävää paljon vielä on.
Tanska ottaa käyttöön koronapassin jo ennen kesää: "Tästä tulee kakkospassi"