Elinkeinoelämän etujärjestö EK perää nykyistä selkeästi raskaampaa kaasujalkaa koronarajoitusten purkamiseen. Rokotepassin rivakan käyttöönoton lisäksi EK pitää tärkeänä rokotusten alueellista painottamista Suomen synkimmille tautialueille.
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoi Ylen TV1:n ykkösaamussa, että maailmantaloutta elvytetään mittavilla investoinneilla ja suomalaisten vientiyritysten olisi saatava siivunsa jättimäisistä hankkeista.
EK:n mukaan rokotepassi toimisi vientiyrityksille kauppoja mahdollistavana matkustusasiakirjana.
– Ajatuksena on, että meidän vientiyritystemme ihmiset pääsevät maailmalle myymään ja edistämään projekteja, Häkämies sanoo.
Häkämies muistuttaa, että Suomella on myös EU:n ulkopuolella tärkeitä kauppakumppaneita, kuten Yhdysvallat ja Kiina.
Häkämies eri linjoilla pääministerin kanssa
Hallitus tiedotti perjantaina koronarajoitusten purkamista koskevasta suunnitelmastaan. Häkämiehen mukaan elinkeinoelämä kaipaa kuitenkin tätä selkeämpiä ja aikataulutettuja rajapyykkejä. Esimerkiksi Tanskassa on asetettu kunkin rajoituksen purkamiselle tavoitepäivämäärä.
Koronan aiheuttamassa ahdingossa rypee niin ikään kotimainen kulttuuri- ja tapahtuma-ala. EK:n mukaan rokotepassi olisi välttämätön myös kulttuuri- ja tapahtuma-alalle.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) on todennut haluavansa avata Suomea kaikille, eikä yksinomaan rokotetuille.
Häkämies sanoo olevansa eri linjoilla.
– Rokotepassilla pelastetaan työpaikkoja. Se on terveysturvallinen tapa edetä, Häkämies sanoo.
Häkämiehen mukaan rokotepassi voisi auttaa tapahtumien järjestämisessä rajoitusten aikana ja tukisi näin taiteilijoiden työllistymistä.
– Uskon, että kansalaisten suuri enemmistö ymmärtää, että vaikka ei itse olisi saanut vielä rokotusta, niin se ei ole syy pitää Suomea suurelta osin suljettuna. Elämme poikkeusoloissa ja ne vaativat poikkeustoimia, Häkämies selventää.
HUSin johtajaylilääkäri toppuuttelee rokotepassilla ilakointia
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoo, että rokotepassi olisi varmasti Tanskan mallin mukaisesti sovellettavissa Suomeen, mutta hän näkee rokotepassin käyttöönotossa myös useita ongelmia.
– Siihen liittyy paljon avoimia kysymyksiä. Esimerkiksi se, että testauskapasiteetti pitäisi Suomessa moninkertaistaa.
Mäkijärven mukaan yksi rokoteannos ei vielä välttämättä estä tartuttavuutta, ja siihen, että henkilö saa molemmat annokset, menee aikaa.
Mäkijärven mukaan uudet virusvariantit voisivat tuoda ongelmia rokotepassin käyttöön, koska kaikki testit eivät tunnista erilaisia virusvariantteja riittävän hyvin.
Mäkijärvi korostaa, että tällä hetkellä paukut pitäisi panna tartuntojen alas ajamiseen.
– Ylivoimaisesti parasta epidemian torjuntaa ja nopein reitti yhteiskunnan avaamiseen on keskittyä tartuntojen alas saamiseen ja hallita epidemiaa rajoituksilla ja suosituksilla vielä ainakin lähiviikot, Mäkijärvi sanoo.
Häkämiehen mukaan kaikki ymmärtävät, että jos tautitilanne kääntyy huonommaksi, niin suunnitelmia muutetaan.
– Nyt kuitenkin on tärkeää, että yritykset pääsevät suunnittelemaan toimintaansa ja kuluttajat samoin, Häkämies sanoo.
Johtajaylilääkäri: Rokotteita kannattaisi kohdentaa pahimmille alueille
EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mielestä ripeän rokotepassin käyttöönoton lisäksi olisi tärkeää edetä myös rokotteiden alueellisessa kohdentamisessa.
Synkin tautitilanne on ollut koko epidemian ajan Uudellamaalla. Rokotteiden alueellisesta kohdentamisesta johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi on Häkämiehen kanssa samaa mieltä.
Mäkijärvi arvioi, että rokotteiden kohdentaminen sairaanhoitopiirin alueelle saattaisi jopa nopeuttaa rajoitusten purkamista. Tartunnoista ja koronapotilaista noin kaksi kolmasosaa on ollut HUSin alueella koko pandemian ajan.
– Rokotteiden kohdentamisesta pahimmille epidemia-alueille olisi edelleen hyötyä etenkin riskipotilaille, mutta myös epidemian hallinnan kannalta, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoo.
Lue myös: