Iranin tärkein ydinlaitos Natanz joutui sunnuntaina iskun kohteeksi. Kyseessä on toinen kerta vuoden sisällä, kun laitoksen toimintaa häirittiin.
Tapahtumien kulusta on annettu julkisuuteen toistaiseksi niukasti tietoa, mutta iskua luonnehditaan kyberiskuksi.
Etsimme seuraavassa vastauksia tapauksesta kumpuaviin kysymyksiin. Jutun asiantuntija on Iranin sisä-ja ulkopolitiikkaan perehtynyt Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mariette Hägglund.
Kuka teki iskun?
Iran kutsui iskua ydinterroriksi, mutta aluksi se ei syyttänyt julkisesti mitään tahoa.
Päivä tapahtuneen jälkeen tapauksesta vastuussa olevaksi tahoksi nostettiin Iranissa Israel. Tutkija Mariette Hägglund arvioi, että tällä kertaa israelilaismedia ja poliitikot ovat käsitelleet asiaa avoimemmin.
– Tämä vahvistaa osaltaan epäilyksiä siitä, että Israel oli iskun takana. Viime aikoina Iran ja Israel ovat myös syyttäneet toisiaan merellä nähdyistä iskuista laivoja ja rahtialuksia kohtaan.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu sanoi maanantaina, ettei "Iran ole koskaan luopunut yrityksistä saada haltuunsa ydinaseita, mutta Israel ei salli Teheranin rakentaa niitä".
Israelin pääministeri ei kommentoinut Natanzin laitokselle tehtyä iskua. Hän piti tiedotustilaisuuden Jerusalemiin saapuneen Yhdysvaltain puolustusministerin Lloyd Austinin kanssa.
Iranin ja Israelin suhteissa on jännitteitä esimerkiksi Syyrian suhteen. Iran syytti Israelia ydinfyysikko Mohsen Fakhrizadehin surmaamisesta Teheranissa marraskuussa 2020. Esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoi, että autoonsa ammuttu Iranin johtava ydintutkija oli yritetty tappaa jo aiemmin tuntemattoman ryhmän toimesta.
Miksi hyökkäys tehtiin juuri nyt?
Tutkija Mariette Hägglund luonnehtii ajankohtaa monesta syystä mielenkiintoiseksi.
– Viime viikolla Yhdysvaltojen ja Iranin välillä käytiin epäsuoria neuvotteluja muiden Iranin ydinsopua edistävien maiden, JCPOA (Joint Comprehensive Plan of Action) -maiden ja etenkin Ranskan, Iso-Britannian ja Saksan johdolla. Puhuttiin pienistä edistysaskeleista neuvotteluiden suhteen.
Lauantaina Iran vietti kansallista ydintekniikan päivää, jolloin se muun muassa ilmoitti edistysaskeleista ja uusista sentrifugeista, jotka rikastavat uraania nopeammin. Nämä sijaitsevat juuri Natanzin ydinlaitoksella. Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin saapui viikonvaihteessa Israeliin.
Mihin iskulla pyrittiin?
Tutkija Mariette Hägglund sanoo, että isku on viesti moneen suuntaan.
– Pyrkimys riippuu siitä, ketkä oli iskun takana. Todennäköisimpänä tekijänä pidetty Israel on aiemminkin iskenyt Iraniin ja se myös vastustaa ydinsopua. Sen lisäksi, että iskulla aiheutettiin huomattavaa haittaa Natanzissa, se on myös viesti moneen suuntaan.
Iskuilla halutaan estää neuvottelujen edistymistä ja suhteiden lientymistä. Lisäksi ne ovat viesti Iranille siitä, että lihasten pullistelua ydinteollisuuden saralla voi seurata ”yksi askel eteenpäin, kaksi taaksepäin”-tilanne.
Niinikään viestitetään, että kapasiteettia löytyy jatkossakin vastaavanlaisten iskujen tekemiseen.
Onko kyberiskulla vaikutusta Iranin ydinohjelmaa koskeviin neuvotteluihin?
Iskut vaikuttavat ainakin kahdella tavalla: Ne heikentävät Iranin ydinohjelmaa ja vaikuttavat neuvotteluihin.
– Molemmat olivat todennäköisesti iskun pääasiallisia tavoitteita. Mikäli Iran oli lauantain julistuksillaan pyrkinyt parantamaan neuvotteluasemaansa, iskuilla sitä heikennettiin entuudestaan, Hägglund sanoo.
Mitä enemmän iskuja tulee ja mitä tuhoisampia ne ovat, sitä enemmän vastustusta ne voivat herättää Iranin ydinohjelmasta nevuottelevissa maissa.
Isku asettaa myös Yhdysvallat vaikeaan asemaan. Yhtäältä Yhdysvallat pyrkii saavuttamaan edistysaskeleita diplomatian saralla Iranin kanssa, toisaalta ajankohta herättää epäilyksiä siitä, että Yhdysvallat voisi olla jotenkin iskussa osallisena.
Yhdysvaltain kantaa ja lausuntoja tapahtuneeseen odotetaan siis paitsi Iranissa myös laajemmin kansainvälisessä yhteisössä.
Miten Bidenin hallinto suhtautuu neuvotteluihin?
Presidentti Joe Bidenin valinnan toivottiin tuovan Yhdysvallat takaisin vuoden 2015 ydinsopimukseen.
Bidenin hallinto on on useampaan otteeseen viestinyt haluavansa elvyttää Iranin ydinsovun, mutta Yhdysvallat ja Iran olivat Mariette Hägglundin mukaan pitkään pattitilanteessa.
– Iran vaati Yhdysvalloilta kaikkien presidentti Donald Trumpin asettamien pakotteiden poistamista. Yhdysvallat vastaavasti vaatii Iranin palaavan vaatii Iranin palaavan noudattamaan ydinsopimusta, sillä se on osa ydinsopua mutta rikkoo sitä.
Iran on puolestaan kieltäytynyt suorista neuvotteluista niin kauan kun pakotteet ovat voimassa. Viime viikon epäsuorat neuvottelut olivat pieni edistysaskel, jonka puitteissa sovittiin toisesta neuvottelukierroksesta.
Niiden tavoitteena on muun muassa ratkoa, miten päästään pattitilanteesta pois ja löytää etenemissuunnitelma osapuolten välille.
Lue myös:
Uutistoimisto: Iranin ydinlaitosta sabotoinut henkilö on tunnistettu – Iran syyttää iskusta Israelia
Israelin median mukaan maa on Iranin ydinlaitokseen tehdyn iskun takana
WSJ: Iran Says Its Foes Targeted Nuclear Plant to Derail Potential Talks With U.S.