Laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth on avaruussään huippuasiantuntija. Hänen johtamansa ryhmä on muun muassa kehittänyt maailman tarkimman avaruuden olosuhteita simuloivan Vlasiator-mallin. Sen avulla voidaan aiempaa tarkemmin tutkia avaruussäätä ja sitä, mitä seuraa vaikkapa aurinkomyrskystä.
– Auringosta tulee materiaa, jota kutsutaan plasmaksi. Se on aineen neljäs olomuoto. Se tulee auringosta maapallon lähiavaruuteen, ja siinä se plasma velloo ja kiihtyy. Ja jos se tulee meidän yläilmakehään, se näkyy esimerkiksi revontulina, Palmroth kuvailee.
Kauniit ja värikkäät revontulet ovatkin kutakuinkin ainoa myönteinen avaruussään seuraus. Yleensä avaruussää tarkoittaa lähinnä ihmisille haitallisia tapahtumia. Avaruussään tapahtumat voivat vaikuttaa esimerkiksi sateliittien toimintaan ja maan päällä vaikkapa sähköverkkoihin.
– Esimerkiksi Ruotsissa vuonna 2003 sähköverkko kaatui [Malmö] ja myös Kanadassa vuonna 1989 [Quebecin osavaltiossa], Palmroth kertoo.
Pahaksi äitiyessään aurinkomyrskyn tuhot voisivat olla ihmisen toiminnoille paljon suuremmatkin kuin nämä sähkökatkokset. Palmroth kertoo, että kukaan ei oikein tiedä kuinka suuret.
Edellinen iso aurinkomyrsky oli niin kutsuttu Carringtonin myrsky vuonna 1859. Tuolloin vaikutukset näkyivät laajalti maapallolla, mutta infrastruktuuri oli tietysti paljon nykyistä vaatimattomampi. Yhteiskunnan toiminnot eivät olleet niin riippuvaisia teknologiasta kuin nykyään.
Palmrothin mukaan tällaiseen isoon avaruussään tapahtumaan pitäisikin jo varatua. Tutkijamaailmassa pidetään aika selvänä, että ennemmin tai myöhemmin sellainen on tulossa.
– Minun mielestä meidän pitäisi varautua. Meidän pitäisi tietää, mitä meidän infralle tapahtuu tällaisen superpahan myrskyn seurauksena. Voiko sähköverkko vaurioitua? Mitä tapahtuu satelliiteille? Montako satelliittia “kuolee”?
Avaruuden ongelmajätettä halutaan vähentää
Maata avaruudessa kiertävää ihmisen aikaansaamaa ongelmajätettä on arviolta 8000 tonnia rikkinäisistä satelliiteista pienen pieniin maalihiukkasiin. Palmroth johtaa Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikköä, joka pyrkii etsimään keinoja avaruusromun vähentämiseen.
Palmroth kertoo, että lähiavaruudessamme jo kiertävän romun siivoaminen on isojen organisaatioiden työn alla. Hänen johtamansa huippuyksikkö keskittyy tutkimaan sitä, miten sinne nyt ja tulevaisuudessa laukaistavista satelliiteista ei tulisi avaruuden ongelmajätettä.
– Taloudellinen avaruuden käyttö on kasvussa, ja jos halutaan että sinne tulevaisuudessakin voidaan satelliitteja lähettää, niin tämä kyllä pitäisi ratkaista.
Yksikön ensimmäinen tutkimussatelliitti kolmesta on lähdössä matkaan tulevana kesänä keräämään tietoa.
Tavoitteena on, että tulevaisuudessa saataisiin rakennettua avaruuden olosuhteita paremmin kestäviä satelliitteja, jolloin niitä ei tarvitsisi lähettää jatkuvasti uusia. LIsäksi ryhmä tutkii, millä keinolla tehtävänsä jo suorittaneet ja tarpeettomaksi muuttuneet satelliitit saataisiin otettua pois radalta.
Katso koko Puoli seitsemän -lähetys tästä: