Kuluttariitalautakunta saa joka vuosi ratkaistavakseen mökkikauppariitoja. Tänä vuonna on tullut jo kaksi valitusta.
– Ne ovat yleensä vanhoja, 1960-1970 -luvuilla rakennettuja mökkejä, mutta ostajat olettavat niiden olevan virheettömiä ja milteipä uudenveroisia, kuvaa tavallista lähtötilannetta Kuluttajariitalautakunnan varapuheenjohtaja Päivi Korpiola.
Valituksia mökkikaupoista tulee vuosittain alle kymmenen. Tänä vuonna on tullut jo kaksi. Ekassa valituksessa vakituiseksi asunnoksi ostettu rakennus olikin ostajan mukaan paljastunut vapaa-ajan asunnoksi ja toisessa tapauksessa rakennuksilla ei ollut lupia ja kunta patisti siirtämään ne tontilta pois. Päätökset näistä tulevat myöhemmin.
– Meillä on hirveät jonot. Päätöksensaanti jutuista vie yli vuoden, Korpiola sanoo.
Päätökset ovat viime vuosina menneet hienokseltaan myyjän eduksi päätösmäärillä katsottuna.
Nyt käynnissä oleva mökkibuumi ei vielä ole näkynyt kuluttajariitalautakunnassa, koska piiloviat paljastuvat vasta ajan kanssa. Korpiolan mukaan valituksia mökkien ostobuumin mädistä hedelmistä alkaa tippua ensi syksyn aikana.
Kävimme läpi jo ratkaisunsa saaneita tapauksia viime vuosilta.
Tuulivoimaloista ei kerrottu
Mökkikaupasta valittaneet ostivat saaren ja sillä sijaitsevan huvilan vuonna 2014. Neljä vuotta myöhemmin he ilmoittivat tyytymättömyytensä siihen, että heille ei ollut kerrottu lähistölle suunnitellusta tuulivoimapuistosta. Heidän mielestään voimalat pilaavat kiinteistön saaristomaiseman ja vaativat korvausta 22 500 euroa.
Myyjä kiisti vaatimukset perustelemalla, että hän ei tiennyt tuulivoimaloista ja että ne ovat etäällä saaresta.
Ratkaisu: Kuluttajariitalautakunta totesi, etteivät tuulivoimalat näy ostetun huvilan pihapiiristä, ikkunoista tai kuistilta, josta avautuu maisema avomeren suuntaan. Voimalan äänienkään lautakunta ei uskonut kuuluvan normaaliääniä kummemmin. Lautakunta ei suosittanut asiassa hyvitystä.
Homeseinä paneloitu umpeen
Huvilanostaja havaitsi pian osakekaupan jälkeen 2015, että takka ei toiminut. 2018 hän remontoi saunaa ja havaitsi väliseinässä kosteusvaurion, joka oli peitetty paneeleilla. Kosteussulku puuttui ja homeinen seinä oli jätetty uusimatta. Ostaja vaati myyjältä yhteensä 4 580 euron korvausta.
Myyjä kiisti vaatimukset vetoamalla siihen, että hän oli saanut huomautukset tietoonsa vasta 2-3 vuotta myöhemmin. Hän ei kertomansa mukaan tiennyt kosteusvaurioista.
Ratkaisu: Kuluttajariitalautakunnan mukaan ostajalla ei ollut oikeutta vedota virheeseeen, koska mökkikaupasta oli kulunut yli kaksi vuotta. Lautakunta katsoi, että myyjä ei ollut toiminut törkeän huolimattomasti, eikä suosittanut hyvitystä ostajalle.
Rantaviivaa piti olla 400 metriä, oli 10 metriä
Pienen saaren ostanut koki tulleensa jymäytetyksi rantaviivan pituuden osalta. Ostajan mukaan välitysliike kertoi ennen kaupantekoa, että parissa kohtaa on vesijättöaluetta ja rantaviivaa on 400 metriä. Hakiessaan tieoikeutta maanmittaustoimistolta ostajalle selvisi, että melkein koko saarta ympäröi vesijättöalue ja vapaata rantaviivaa jäi noin 10 metriä. Ostaja vaati välitysliikettä korvaamaan vesijätön lunastushinnan 2 700 euroa.
Välitysliike kiisti vaatimuksen sillä perusteella, että ostajalle oli ennen kaupantekoa kerrottu mahdollisista muistakin vesijätöistä saaressa.
Ratkaisu: Lautakunnan mielestä ostajan olisi etukäteistietojen pohjalta tullut varautua kerrottua laajempiin vesijättöalueisiin. Myöhemmin paljastuneet vesijätöt eivät ole lautakunnan mukaan merkittävästi haitanneet saaren rantojen käyttöä. Ostaja on toisaalta hyötynyt vesijätöistä kiinteistön arvonnousuna, kun hän on lunastanut ylimäääräiset vesijätöt omistukseensa. Lautakunta ei suosittanut korvauksen maksamista.
Ostaja johti harhaan remonttikuluissa
Kesämökin vesikatossa ilmeni puutteita ja ostaja vaati hinnanalennusta 4 000 euroa eli puolet korjauskustannuksista.
Myyjät kiistivät ostajan vaatimukset. Heidän mukaansa kattovauriot olisi pystytty tutkimaan ennen ostopäätöstä ja ostajan toimittamissa kuiteissa oli paljon tuotteita, joita ei käytetä kattokorjaukseen.
Ratkaisu: Lautakunnan mukaan myyjät eivät ole kiistäneet mökin kattovuotoja. Riita on koskenut korjauskuluja.
Alunperin lautakuntaan oli toimitettu 16 500 euron remonttitarjous, mutta myöhemmin ostaja kertoi lautakunnalle tehneensä kattokorjauksen itse ja toimittanut kuitteja rakennusmateriaaleista.
Ostaja on lautakunnan mukaan esittänyt korjauskuluista harhaanjohtavia ja puutteellisia tietoja. Niinpä ostotositteista ei voinut lautakunnna mielestä selvittää asianmukaisia korjauskuluja, eikä se suosittanut korvauksen maksamista.
Kaivovesi vilisi bakteereita
Myyjät ilmoittivat ostajalle ennen kauppaa, että kesämökin kaivovettä on käytetty talousvetenä, vaikka vesitutkimusta ei ollut tehty. Ostajalle selvisi myöhemmin, että mökkikaivon vesi oli juomakelvotonta. Laboratoriolausunnon mukaan kaivon vesi ei täyttänyt talousveden vaatimuksia muun muassa hajun, värin ja bakteerien määrän osalta.
Ratkaisu: Lautakunnan mukaan ostajalla ei ole ollut aihetta edellyttää veden laadun tarkempaa tutkimista (ennen kauppaa). Lautakunnan mukaaan myyjät ovat vastaneet antamistaan tiedoista, vaikka he ovat saattanet itsekin erehtyä veden soveltumisesta talousvedeksi.
Näin ollen myyjien vedenlaadusta antamaa tietoa on pidettävä virheellisenä ja lautakunta suositti myyjien maksavan ostajalle 2 000 euroa hinnanalennuksena. Ostaja oli vaatinut 3 000 euron korvausta. Kaivon korjaus oli maksanut 2 500 euroa ja kaivovesitutkimukset liki 500 euroa.
Lue lisää:
Rantamökkejä myyty ennätysmäärä 30 vuoteen – kauppojen määrä kasvaa 40 prosenttia viime vuodesta