Suomen ja Norjan viranomaisten ehdotus kieltää lohenpyynti Tenojoella ensi kesänä ei ole saanut kovinkaan hyvää vastaanottoa saamelaisorganisaatioiden keskuudessa.
Norjan ja Suomen saamelaiskäräjät sekä myös muut saamelaisorganisaatiot Tenon molemmin puolin ovat sitä mieltä, että saamelaisten oikeudet on unohdettu kokonaan lohenpyyntirajoituksia tehdessä.
Suomen saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Anni Koiviston mukaan saamelaiskäräjät on huolissaan Tenojoen lohikannoista. Samalla mieltä painaa kuitenkin huoli myös siitä, miten Tenojokilaakson saamelaisten oikeus omaan kulttuuriin toteutuu.
– Lohikannan suojelu ja saamelaisten oikeuksien turvaaminen ovat sellaisia tavoitteita, jotka kulkevat rinta rinnan. Niitä ei voi laittaa vastakkain. Periaatteessa on hyvin vaikeaa hyväksyä sitä, että saamelaisten oikeus omaan kulttuuriin on kokonaan kielletty, vaikka se koskisikin vain yhtä kesää, sanoo Koivisto.
Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti viime viikolla, että Suomi ja Norja esittävät koko Tenojoen vesistön sekä vuono- ja merialueen käsittävää kieltoa lohenkalastukseen kalastuskaudelle 2021. Peruste poikkeukselliselle rajoitukselle on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila.
Anni Koiviston mukaan saamelaiskäräjät on neuvotellut maa- ja metsätalousministeriön kanssa, mutta Suomen valtion ehdotukseen lohenkalastuksen täyskiellosta se ei ole voinut vaikuttaa.
– Tieto ehdotuksesta tuli yllättäen. Neuvotteluissa ei ole ollut puhetta siitä, miten Suomi vastaa Norjan ehdotukseen lohen pyyntikiellosta. Vastaus on annettu niin, että me emme ole sen sisältöä tienneet, sanoo Koivisto.
Anni Koivisto muistuttaa, että saamelaisten oikeudet on vahvistettu kansainvälisten sopimusten kautta ja myös Suomen perustuslaissa.
– Valitettavasti tässä prosessissa saamelaisten perustuslaissa turvattuja oikeuksia ei ole otettu tarpeeksi huomioon. Tuntuu siltä, että saamelaisten oikeudet nyt vain ohitetaan ja unohdetaan, sanoo Koivisto.
Keskitalo: “Norjan saamelaiskäräjiä ei ole kuultu”
Norjan saamelaiskäräjät on myös huolissaan siitä, miten pyyntikielto vaikuttaa Tenojokilaakson ja Tenovuonon lohikulttuurin säilymiseen. Norjan puolen saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalo kertoo saamenkieliselle Ávvir-lehdelle, että Norjan valtio ei ole kuullut asiassa saamelaiskäräjiä lainkaan.
– Vaikka on kyse todella isosta asiasta, niin hallitus ei ole kuullut meitä. Meihin ei ole oltu yhteydessä ja päätös on tehty ilman kuulemisia. Vaadinkin vastauksia ministeriltä, että miksi näin on toimittu, sanoo Keskitalo.
Norjan saamelaiskäräjien hallituksen jäsenen Silje Karine Muotkan mielestä on kyse skandaalista, ja että viranomaiset ovat epäonnistuneet Tenojoen vesistön kalastuksen hallinnoinnissa.
– Tämä on todella surullista paikallisille, että lohenpyynti kielletään, sanoo Muotka Ávvirille.
Muotkan mukaan on tärkeää selvittää, minkälaisin ehdoin Tenon lohenpyynti avataan rajoitusten jälkeen. Norjan saamelaiskäräjät haluaisi suitsia ulkopuolisten lohenpyyntiä ja antaa tilaa enemmän paikallisille.
Saamelaisneuvoston varapuheenjohtaja: "Rikkoo saamelaisten itsemääräämisoikeutta"
Saamelaisneuvoston varapuheenjohtaja Aslak Holmberg on vahvasti sitä mieltä, että Suomen ja Norjan viranomaisten ehdotus rikkoo saamelaisten oikeuksia. Holmberg ei osannut odottaa valtioilta näin kovaa päätöstä.
– On toki tarve rajata pyyntiä, mutta en odottanut näin radikaalia päätöstä. Saamelaiset, joita asiassa on kuultu, eivät ole tukeneet ehdotusta. Tällä tavoin se rikkoo saamelaisten itsemääräämisoikeutta, sanoo Holmberg.
Holmbergin mielestä olisi aivan eri asia, jos saamelaiset olisivat itse kokoontuneet päättämään lohen rauhoituksesta.
– Me saamelaiset emme ole itse tehneet tätä päätöstä. Valtiot ovat tehneet sen puolestamme ja meidän näkökantaamme vastaan.
Vaikka pyyntikielto ei miellytäkään, on Holmberg silti huolissaan Tenon lohesta.
– Viime kesä oli katastrofi. En voinut uskoa, että niin huono lohivuosi voisi edes ollakaan, kertoo Holmberg.
Nuorgamilainen Holmberg on innokas kalamies ja mieluusti olisi suonut vesialueiden omistajille edes muutaman pyyntipäivän ensi kesälle.
– Sillä olisi ollut suuri periaatteellinen merkitys, vaikka pyyntiaika olisikin rajattu vain viikkoon. Mielestäni sellaisten kalastajien pyyntiä tulee rajata ensin, joilla ei ole oikeuksia Tenoon, sanoo Holmberg.
Holmbergin mielestä on ennennäkemätöntä, että kansa, joka on lohen takia Tenojokilaaksoon asettunut, ei saa pyytää yhtäkään lohta.
– Valtiot eivät näe saamelaisia yhtenä erillisenä pyyntiryhmänä, jolla olisi erillisiä oikeuksia Tenojokilaaksossa. Tämä on sitä politiikkaa, että kaikkia pitäisi kohdella samanarvoisesti.
Norjan saamelaisyhdistyksen edustaja: "Valtioiden pitäisi jättää Tenon lohenpyynnin hallinnointi paikallisille"
Norjan saamelaisten valtakunnallinen yhdistys, Norgga Sámiid riikkasearvi (NSR), on myös sitä mieltä, että lohta täytyy suojella, mutta pyyntikielto polkee paikallisten oikeuksia.
NSR:n hallituksen jäsen Beaska Niillas kertoo, että organisaatio on jo vuosikymmenien ajan varoitellut, että turistipyynti ei ole kestävällä pohjalla.
– Tehokas kalastuksen hallinnointi olisi jo aikoja sitten voinut rajoittaa tätä pyyntiä, arvelee Beaska.
Tenolainen Beaska Niillas on sitä mieltä, että valtioiden pitäisi jättää Tenon lohenpyynnin hallinnointi paikallisille. Vallitsevassa tilanteessa Beaska onkin huolissaan pyyntikiellon vaikutuksista perinteisiin pyyntimuotoihin ja kulttuuriin.
– Jos paikalliset lohenpyytäjät joutuvat rannalle vuosiksi, se katkaisee perinteisten pyyntitapojen siirtämisen sukupolvelta toiselle. Vaarana on, että kulttuurimme katoaa, sanoo Beaska.
Maa- ja metsätalousministeriö: "Tavoitteena turvata lohikannat tulevaisuudessa"
Suomi ja Norja perustelevat poikkeuksellisia rajoituksia Tenon nopeasti heikentyneillä lohikannoilla. Lohikantojen elpyminen ei ole edennyt odotetusti nykyisillä kalastusmääräyksillä. Väliaikaista kieltoa tarvitaan, koska rajoitettukin kalastus verottaisi lohikantoja liikaa ja hidastaisi niiden elpymistä merkittävästi, kerrotaan maa- ja metsätalousministeriöstä.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo ministeriön tiedotteessa, että päätös on kova erityisesti Tenolaakson paikallisille.
Maa- ja metsätalousministeriö on arvioinut väliaikaista kieltoa suhteessa eri perusoikeuksiin, kuten omaisuuden suojaan, saamelaisten oikeuteen harjoittaa kulttuuriaan ja perustuslain mukaiseen ympäristövastuuseen. Lohenkalastus Tenojoella kuuluu olennaisesti saamelaiskulttuuriin, minkä takia on arvioitava, onko tauko lohenkalastukseen haitallisempi kuin kalastusmahdollisuuksien heikkeneminen jatkossa.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste sanoo, että tavoitteena on turvata kalastusmahdollisuudet ja elinvoimaiset lohikannat Tenolla myös tulevaisuudessa.
– On tärkeää toimia niin, että saamelainen kalastuskulttuuri on tasapainossa ja myös kalastusoikeuksien omistajille riittää kalastettavaa. Kaikkien kalastus on suhteutettava siihen, että lohenkalastus on kestävää ja tässä tilanteessa vielä enemmän siihen, että ne lohikannat saadaan elpymään. Niillä toimilla, mitä on tehty tähän asti, se ei ole ollut riittävää, sanoo Hakaste.
Tenon pyyntiä koskevat asetukset ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Lopulliset määräykset on tarkoitus saada voimaan 1.5. mennessä.