Kysyimme kaupunki- ja tulevaisuudentutkimuksen asiantuntijoiden visioita siitä, minkälainen kaupunkikehitystrendi vallitsee nyt ja kuinka koronapandemia siihen vaikuttaa.
Pandemia muutti kertaheitolla suomalaisten arjen. Moni muutti suuremman asunnon tai kotona sijaitsevan työhuoneen perässä ja asuntokauppa käy nyt kuumana.
Muuttoliikettä kehyskuntiin tai vapaa-ajan asunnoille on ilmennyt. Samaan aikaan työmatkaliikkuminen on vähentynyt dramaattisesti, etenkin joukkoliikenteessä. Nyt liikkuminen jakautuu tasaisemmin, eikä pelkästään ruuhkatunneille.
Digitalisaation megaloikka tuo työpaikan kotiin
Digitalisaation myötä työn sisällöt ja vaatimukset muuttuvat merkittävästi.
Teknologiakehitys on kasvanut ja kulkenut retoriikassa jo 30 vuotta, mutta teki valtavan loikan käytäntöön koronan myötä.
Asiantuntijat uskovatkin, että etätyö on tullut jäädäkseen.
– Olemme sopeutuneet etätyöhön lyhyessä ajassa käsittämättömän hyvin. Vielä vuonna 2018 oli paljon työnantajia, jotka eivät mahdollistaneet etätyötä - viimeistään nyt tämä este on poistunut, pohtii toimitusjohtaja Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA:sta.
Turun yliopiston tutkimuksen mukaan etätöihin siirtyminen Covid-19-pandemian vuoksi sujui Suomessa valtaosin ongelmitta.
Digiajan vanavedessä kyber-riskit ovat tulleet ilmeisemmin esille. Olipa kyse sitten kyberhyökkäyksistä tai aurinkomyrskystä, ilmeistä on, että suurta osaa yhteiskunnan rakenteita pyörittävästä järjestelmästä täytyy varjella sen haavoittuvaisuuden takia.
Helsingin yliopiston Kaupunki-instituutin johtaja, professori Mari Vaattovaaran mukaan suomalaisen yhteiskunnan vahvuus ja erityispiirre piileekin historiamme kehityspolussa, joka erityisesti liittyy informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehittämiseen.
Tässä Suomella on vankemmat perinteet, kuin tulemme ajatelleeksi.
– Vain vuosikymmen sen jälkeen, kun Bell patentoi puhelimen, Suomessa oli monta kilpailevaa puhelinvalmistajaa - sekä kansallisia, että kansainvälisiä toimijoita, Vaattovaara kirjoittaa esseessään.
Koronapandemia loi erityistarpeen fyysiselle eritykselle ja vauhditti digitalisaation kehitystä, jossa etälääkärit, -laulutunnit, -kokoukset ja -sukujuhlat ankkuroituivat osaksi suomalaista arkipäivää. Tutkijoiden mukaan ne ovat tulleet jäädäkseen, ainakin niiltä osin jossa ne paikkaavat tarvetta, joka yhteiskunnassa on aiemmin ollut.
Lähikaupunkien renessanssit
Tulevaisuudessakin vain se osa maaseutua, joka pystyy tukeutumaan suurempaan kaupunkiin, tulee pärjäämään aluekehityksessä. Suurten kaupunkien läheisyydessä sijaitsevat pienet lähikaupungit, kuten Naantali tai Porvoo, saattavat hyötyä koronakokemuksesta.
– Jos kaupungeilla on kattava julkinen ja yksityinen palveluverkosto, ja ne sijaitsevat kohtuullisen matkan päässä suurista keskuksista, saattavat ne löytää nyt uusia asukkaita, tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila, Turun yliopistosta kertoo.
Hänen mukaansa ilmassa on nyt erilaisia luonnonläheisyyttä painottavia signaaleja. Kaupungeissa - myös niiden tiiviissä ytimissä - lähiluonnon ja ulkoilumahdollisuuksien, esimerkiksi puistojen ja kevyen liikenteen reittien tärkeys korostuu. Suurten kaupunkien keskusta-asumisen suosio ei murene, mutta korona-ajan kokemukset lisäävät kiinnostusta muuttaa väljemmille ja vehreämmille alueille. Tutkimusjohtajan mukaan pientalovaltaisten alueiden lisäksi myös kiinnostus lähiöitä kohtaan saattaa kasvaa.
Näiden preferenssien vastassa on politiikan, rahoittajien ja rakentajien kyvyttömyys vastata ihmisten haaveisiin.
– Investointi- ja kehittämishalukkuus suuntautuu edelleen suuriin kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Muuttaakseen pikkukaupunkiin tai maaseudulle, esimerkiksi nelihenkinen asiantuntija-ammateissa toimiva perhe tarvitsee ympärilleen palveluita ja koulutuspaikkoja, aluesuunnittelun ja -politiikan professori, Sami Moisio Helsingin yliopistosta kertoo.
Muutos ei kuitenkaan kosketa kaikkia.
– Pandemia on kohdellut ihmisiä eri tavoin, eli vaikutukset ja visiot riippuvat siitä keneltä niitä kysytään. Koronan alkaessa alle puolet työikäisistä siirtyi etätyöhön, kun yli puolet jatkoi lähityöskentelyä, puhumattakaan siitä, kenellä on esimerkiksi kesämökki, jonne voisi työpisteensä siirtää, Sitran ennakoinnin johtava asiantuntija, Mikko Dufva huomauttaa.
Turun yliopiston tekemän selvityksen mukaan, monet haluavat jatkaa - ainakin osittain - etätyötä myös koronan jälkeen. Sama toive koskettaa seminaareja ja kokouksia, jotka mahdollisuuksien mukaan halutaan hoitaa osittain etänä myös jatkossa. Keskeinen syy haluun jatkaa etätyötä on liikkumisen vaivalloisuus ja ajan tehokas käyttö.
Fyysisten työtilojen muutos
Korona toi monen työt kotiin ja vauhditti samalla murrosta, jossa työtilat muuttuvat perinteisistä toimistorakennuksista monipistetyöskentelyksi tai uudenlaisiksi työyhteisöiksi. Tällaisia voivat olla toimistohotellit tai hub-tyyliset yhteistoimistot, joissa monen eri alan toimijat jakavat yhteisen työtilan. Tiloja ennustetaan ilmaantuvan esimerkiksi ostoskeskusten tyhjiksi jääneiden liiketilojen paikoille tai uudisrakennusten kivijalkoihin, jolloin taloyhtiön asukkailla on mahdollisuus siirtyä talon alakerran yhteiskäytöön tarkoitettuun työtilaan työpäivänsä ajaksi.
– Etätyö ei jatkossa siirry vakitoimistolta kokonaan kotiin, vaan osittain muihin, kolmansiin työpisteisiin, Sampo Ruoppila summaa.
Hänen mukaansa kolmansien paikkojen tarve tulee lisääntymään. Osittain niitä syntyy vanhojen vakitoimistojen tilalle, osittain uusiin paikkoihin, ehkä jopa haja-asutusalueiden palvelukeskittymiin.
Toimistotilojen kutistuminen on ollut vankka trendi 1990-luvulta lähtien, jolloin vielä Suomessa tavallisesti ihmisillä oli enemmän käytössään neliöitä työssä kuin kotonaan.
– Myös tämä muutostrendi vauhdittui koronan myötä, Seppo Laakso sanoo.
Investoinnit kaupunkien viherviihtyvyyteen
Koronan aikana kadut ovat paikoittain näyttäneet tyhjiltä. Samaan aikaan puistoissa ja suosituissa ulkoilukohteissa on ollut jopa ruuhkaa. Korona kirkasti erilaisten ulkoilumaastojen ja viihtyisien puistoalueiden tarvetta kaikkialla.
Ruoppilan mukaan ihmisten käyttäytymisestä voi tällä hetkellä tehdä kahdenlaisia johtopäätöksiä: toisaalta on olemassa intressi muuttaa väljemmille alueille ja toisaalta kehittää lähiluontoa kaupungin tiiviillä ja uusilla, myös vasta syntymässä olevilla alueilla.
– Korona on avannut meille silmiä toisin olemisen mahdollisuudelle ja siihen, että tilanteet voivat muuttua nopeasti, mutta myös niin, että voimme itse olla aktiivia siinä muutoksessa, Mikko Dufva pohtii.
Tutkijat vaikuttavat olevan yhtä mieltä siitä, että luonnonläheiset, viihtyisät ja käveltävissä olevat kaupunkikeskustat eivät ole kuihtumassa. Sen sijaan he ennakoivat etäisyyksien merkityksen vähenemisen tuovan uutta kasvupohjaa esikaupungeille, mutta myös niille pienemmille paikkakunnille, jossa julkiset-, yksityiset-, ja kulttuuripalvelut kukoistavat ja ovat hyvin saatavilla.
Lue lisää:
Voit keskustella aiheesta tämän jutun alla 17.04.2021 kello 23 saakka.