Eduskunnassa yritetään parhaillaan selvittää, kenellä olisi tarvittaessa valta tehdä aloite Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin erottamisesta.
Kysyimme eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluodolta (vihr.), valiokunnan jäseneltä Pauli Kiurulta (kok.) ja dosentti Pauli Rautiaiselta, kuinka ainutlaatuisesta tilanteesta on kyse.
Mikä on ongelma?
Tytti Yli-Viikari pidätettiin virastaan huhtikuun alussa. Laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä ei kuitenkaan kerrota, kuka voisi ehdottaa eduskunnalle pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin erottamista.
Mahdollisuuksia on kaksi: tarkastusvaliokunta ja kansliatoimikunta.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta käsittelee VTV:n toimintakertomuksen ja myös esittää pääjohtajaa virkaansa. Se ilmoitti lisäksi jo helmikuussa alkavansa tutkia viraston toimintaa laajemmin.
Eduskunnan kansliatoimikunta taas on virkahenkilöiden virallinen työnantaja ja se myös pidätti Yli-Viikarin virastaan viime viikolla.
Periaatteessa asiassa voidaan päätyä myös siihen, että aloitteen voisi tehdä näistä kumpi tahansa.
Asiasta äänestää joka tapauksessa eduskunta.
Mitkä ovat mahdolliset ratkaisut?
Eduskunta on pyytänyt oikeusoppineilta apua tilanteen selvittämisessä.
Asiaa ei auta, että tähän mennessä kirjallisen vastauksen antaneet eduskunnan entinen pääsihteeri Seppo Tiitinen ja oikeustieteen tohtori Olli Mäenpää ovat asiasta eri mieltä.
Tiitisen mukaan aloite voisi tulla yhtä lailla kansliatoimikunnalta kuin tarkastusvaliokunnaltakin, kun taas Mäenpään mukaan ainoastaan jälkimmäisellä on siihen valtuudet.
Eduskunta odottaa vielä kirjallista vastausta kahdelta muulta asiantuntijalta.
Jos heidänkin näkemyksensä eroavat, asiaa kysytään perustuslakivaliokunnalta.
– Tarkastusvaliokunta ei voi olla lakia tulkitseva elin, se ei ole meidän tehtävämme, toteaa valiokunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.
– Asiaa ei voi jättää ratkaisematta, koska muutoinhan meillä olisi virkamies, jota ei käytännössä voida erottaa, lisää valiokunnan jäsen Pauli Kiuru.
Kiuru kuitenkin tarkentaa, että eduskunnan työjärjestyksen mukaan periaatteessa myös yksittäinen kansanedustaja voisi aloittaa erottamisprosessin.
Mitä tilanteesta seuraa?
Kiurun mukaan Yli-Viikarin mahdollinen erottaminen voisi sekaannuksen vuoksi viivästyä.
Samaan aikaan haastatellut kuitenkin arvioivat, ettei sillä ole lopputuloksen kannalta juurikaan merkitystä, mille taholle asiantuntijat lopulta päätyvät aloiteoikeuden antamaan.
Mitä erityistä tapauksessa sitten on?
Alanko-Kahiluodon mukaan eduskunnan säännöissä on virhe.
– Tässä on tapahtunut virhe, kun asiaa ei ole huomattu säätää lakiin tai työjärjestykseen. Oma näkemykseni on, että tämän tapauksen jälkeen sääntöjä pitäisi tältä osin täydentää.
Dosentti Pauli Rautiaisen mukaan vastaavat toimivaltuuksiin liittyvät kiistat eivät ole hallinnossa harvinaisia. Erityisen tilanteesta tekee se, että se tapahtuu juuri eduskunnassa.
Rautiaisen mukaan on kuitenkin tyypillistä, että uudenlaisissa tilanteissa joudutaan etsimään myös uusia toimintatapoja.
Eduskunta kävi läpi samanlaista pohdintaa esimerkiksi kesällä 2013 käsitellessään ensimmäistä kansalaisaloitetta ja viime keväänä ottaessaan käyttöön valmiuslain.
– Toki sääntelyssä olisi varmasti voitua onnistua paremminkin, Rautiainen summaa.
– Mutta paljon ratkaisevampaa on se, miten eduskunta onnistuu ratkaisemaan asian niin, että pystytään turvaamaan sekä eduskunnan toimintakyky että virkamiehen oikeussuoja.
Korjaus 19.4.2021 kello 18.47: Rautiaisen titteli muutettu dosentiksi aiemman julkisoikeuden apulaisprofessorin sijaan.
Lisää aiheesta: