Työmatkoista kertyneiden lentopisteiden asianmukaista käyttöä on erittäin vaikeaa ellei mahdotonta valvoa, arvioidaan valtiovarainministeriöstä ja Elinkeinoelämän keskusliitosta.
Käytännössä on työntekijästä itsestään kiinni, ettei virkamatkoista kertyneitä lentopisteitä hyödynnetä henkilökohtaisiin menoihin – ja jos hyödynnetään, ne ilmoitetaan verottajalle palkkatulona.
Työmatkoilta tienattujen lentopisteiden käyttö on noussut julkisuuteen Valtiontalouden tarkastusviraston virasta pidätetyn pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin tapauksen myötä.
Yli-Viikari on virkasuhteensa aikana tehnyt vuosittain kymmenien tuhansien eurojen edestä virkamatkoja, mutta ei ole julkisesti avannut, mihin on matkoiltaan kertyneet lentopisteet käyttänyt.
Lentoyhtiöiden kanta-asiakasohjelmissa paljon matkustaville kertyy pisteitä, joita voi käyttää esimerkiksi lentomatkan tai hotellihuoneen maksamiseen tai siihen, että pääsee koneessa istumaan tilavammalle penkille.
Lentoyhtiö ei erota virkamatkoja huvimatkoista
Sekä valtiolla että yrityksissä pääasiallinen ohjeistus on, että virkamatkoista kertyneet lentopisteet käytetään lähtökohtaisesti työhön liittyvien kulujen maksamiseen. Yhtä keskitettyä ohjeistusta asiaan ei ole, joten käytännöt voivat myös vaihdella yksittäisten virastojen ja yritysten välillä.
Valvonnasta tekee vaikeaa se, että moni kerryttää sekä yksityisten että virkamatkojen bonukset samalle kortille.
– Työntekijöitä voi olla suuri määrä ja pisteet kertyvät kunkin yksityiselle tilille, joten valvominen on hyvin vaikeaa ellei käytännössä jopa mahdotonta, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton veroasiantuntija Lauri Lehmusoja.
Lehmusojan mukaan työnantajan puolelta yksi ratkaisu on kahden erillisen bonuspistekortin käyttäminen. Hänen mukaansa moni yritys ohjeistaa kerryttämään työmatkoista kertyneet pisteet yhdelle kortille ja omista matkoista kertyneet toiselle, jotta erityyppiset matkat pysyvät selvästi erillään.
– Tällainen järjestely on ihan toteutettavissa, mutta tietysti siinä voi tulla lentoyhtiökohtaisia eroja ja bonustasoihin liittyviä kysymyksiä vastaan. Yksi tapa toimia on myös käyttää kaikki pisteet työmatkoihin – silloin mitään verotuksellista ongelmaa ei voisi syntyä, Lehmusoja sanoo.
Lentopisteiden käyttö perustuu luottamukseen
Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Päivi Rissanen puolestaan sanoo, ettei työnantajan käytännössä ole edes mahdollista valvoa lentopisteiden käyttöä, ellei työntekijä siitä itse ilmoita. Tämä johtuu siitä, että lentoyhtiöiden bonusohjelmat on lähtökohtaisesti suunnattu yksityishenkilöille.
– Lentopistekortit ovat henkilön ja kyseisen lentofirman välisiä sopimuksia, joihin työnantaja ei voi puuttua. Oletuksena on, että virkamiehet toimivat suosituksen mukaisesti ja käyttävät virkamatkoilta kertyneet lentopisteensä virkamatkoihin jatkossa, Rissanen sanoo.
Myös Rissasen mukaan työmatkojen eriyttäminen erilliselle kortille olisi yksi ratkaisu lentopisteiden tarkempaan seurantaan.
Esimerkiksi Finnairilta kuitenkin kerrotaan, että vain hyvin pienellä osalla asiakkaista on nimissään kaksi kanta-asiakaskorttia.
Finnairin Plus-ohjelmassa ei ole erillistä työmatkalaisille suunnattua yrityskorttia, vaan lentopisteet kertyvät aina yksittäisen henkilön bonustilille. Finnair ei julkista tietoa siitä, kuinka suuri osa bonustilien saldosta kertyy yritysten tai organisaation maksamista matkoista.
S-ryhmällä taas on henkilökohtaiseen kulutukseen suunnatun S-bonuskortin lisäksi erillinen työmatkalaisten hotelli- ja ravintolakuluihin suunnattu S-card-ohjelmansa.
Verottaja ei pidä ongelmaa isona
Jos työmatkoilta kertyneitä pisteitä käyttää henkilökohtaisiin menoihinsa, on kyseessä veronalainen etu, joka pitäisi ilmoittaa verotukseen palkkatulona.
Verottaja ei kuitenkaan tilastoi sitä, kuinka paljon lentopistekertymiä ilmoitetaan verotukseen. Verohallinnon johtava asiantuntija Tero Määttä arvioi, että isossa kuvassa ei puhuta suurista summista.
– Työnantajat ovat kustannustietoisia ja pyrkivät kyllä pitämään huolen siitä, että työmatkoilta kertyneet pisteet käytetään työmatkoihin. Kovin suuresta yksityiskäytöstä ei varmasti ole kysymys, Määttä arvioi.
Aiemmin työmatkojen lentopisteiden ennakonpidätyksestä vastasi työnantaja, mutta käytäntö muuttui kymmenisen vuotta sitten. Silloin Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisun, jonka mukaan työnantajalla ei ole enää ilmoitus- tai valvontavelvollisuutta asiassa.
Rahallinen etu isossa kuvassa tuskin kovin suuri
Valtiovarainministeriön Päivi Rissasen mukaan valtiolla työmatkoja kertyy kaikissa ministeriöissä työtehtävistä riippuen.
Ministeriössä ei ole arviota siitä, kuinka suuri rahallinen etu lentopisteistä isossa kuvassa muodostuu. Viranhaltijat varaavat virkamatkaan liittyvät lennot valtion kilpailuttamasta matkatoimistosta, eikä lentoyhtiöiden tarjoamien erilaisten pistekorttien käyttäminen ole pakollista.
– Itselleni ei ole tullut tietoon epäkohtia tämän asian suhteen. Mutta tietysti valtiolla on yli 70 000 ihmistä töissä, ja marginaalisesti joukkoon voi sinänsä mahtua erilaista matkustamista ja erilaista lentopisteiden käyttöä, Rissanen toteaa.
Myöskään yritysnäkökulmasta asiaa katsova EK:n Lehmusoja ei pidä lentopisteistä kertyvää rahallista hyötyä merkittävänä yksittäisen yrityksen tasolla.
– Ennemminkin ohjeistuksissa on kyse siitä, ettei työntekijöille aiheudu mitään ylimääräistä verotuksellista hässäkkää tästä lentopisteiden yksityiskäytön verotuksesta. Monelle se voi tulla vähän yllätyksenäkin.
Lue myös: