Jarmin Yläkäs kokeili padelia ensi kertaa viime vuonna. Nyt hän pelaa tämän vuoden ensimmäisiä pelejä Kotkan ulkokentillä.
– Jäin heti koukkuun. Kaverit olivat myös innoissaan pelistä, joten kynnys lähteä pelaamaan töiden jälkeen oli matala. Tämä on mukava seurapeli, jonka säännöt oppii nopeasti, sanoo Yläkäs.
Mailapeli padel on kolminkertaistanut suosiona kahden edellisvuoden aikana. Suomessa padelia pelaa tällä hetkellä liki 38 000 harrastajaa. Padelvalmentaja Janne Autio luonnehtii lajia hienoksi sosiaaliseksi peliksi.
Pelissä voidaan hyödyntää pelikentän sivu- ja takaseiniä. Tämä tekee siitä hieman hitaampaa kuin esimerkiksi squashista ja tenniksestä.
– Peli on helppo. Maila on lyhyempi kuin tennismaila, mikä tekee pallon hallitsemisesta helpompaa. Palloa lyötäessä ranne tulee olla aika jäykkä. Se on ensimmäisiä asioita, joita pelistä opetetaan, luonnehtii Autio.
Padelyrittäjä Marius Van Andringa ajattelee, että lajin helppous on asia, joka padelissa koukuttaa harrastajia.
– Jo aloittelija pystyy saamaan tunteen, että "hei, minä osaan tämän pelin". Se tunne koukuttaa ihan missä vain urheilulajissa, sanoo Van Andringa.
Padel saapui Suomeen vuonna 2003. Pitkän hiljaiselon jälkeen lajin suosio on lähtenyt kasvuun kahden viime vuoden aikana. Suomen Padelliiton liittokoordinaattorin Visa Korhosen mukaan suosio on noussut sitä mukaa, kun padel-kenttien määrä on noussut.
Suomessa oli 90 padelkenttää vuonna 2019.Kaksi vuotta myöhemmin niitä on lähes 300.
Korhonen ei vähättele myöskään koronan vaikutusta padelin suosion taustalla. Hänen mukaansa nelipelinä pelattava padel on tarjonnut monelle turvallisen liikuntavaihtoehdon korona-aikana.
– Se on myös kasvattanut suosiota, että muita liikuntapaikkoja on valitettavasti laitettu kiinni, sanoo Korhonen.
Suomen Padelliitossa arvioidaan, että 100 000 harrastajan raja rikkoutuu kahden vuoden sisällä. Länsinaapurissa Ruotsissa padelin suosio on kasvanut sitä mukaa, kun uusia halleja on rakentunut.
– Laji on aivan eri luvuissa Ruotsissa, sanoo Korhonen.
Ruotsissa padelin harrastajia on yli 300 000 ja kenttiä noin 500.
500 kentän raja rikkoutunee tänä vuonna Suomessakin. Vuoden loppuun mennessä Suomeen on valmistumassa sisä- ja ulkokenttäprojektit yhteenlaskettuna liki 400 uutta padelkenttää.
Erityisesti pääkaupunkiseudulla on vireillä toinen toistaan isompia hankkeita. Helsingissä muun muassa Messukeskukseen avattiin padelkenttiä talven aikana ja Ilmalassa Helsinki Areena muutetaan kesän ajaksi padelhalliksi.
Myös maakunnissa laji leviää nopeasti. Esimerkiksi Kouvolassa on parhaillaan kolme eri kenttäprojektia vireillä. Uusia padelhalleja puuhataan muun muassa Imatralle ja Lappeenrantaan.
Padelliiton arvion mukaan loppuvuodessa pelikenttiä löytyy yli 80 paikkakunnalta.
"Nyt kaikki haluavat oman hallin"
Ei ole ihme, että padelhuuma kiinnostaa kenttäyrittäjiä. Lajin parissa toimivia yrittäjiä on Suomessa tällä hetkellä noin sata.
Marius Van Andringa aloitti oman yrittäjätaipaleensa juuri padelilla. Hän perusti yhtiökumppaninsa kanssa kolme vuotta sitten ensimmäiset kenttänsä Helsingin Lauttasaareen. Tällä hetkellä hänen yhtiönsä Nordic Padel oy:n alla on 23 kenttää ympäri Etelä-Suomea.
– Kolme vuotta sitten padelkentän avaamista pidettiin aika uskaliaana. Nyt kaikki haluavat oman hallin, naurahtaa van Andringa.
Hänen mukaansa kilpailu alalla on kasvanut kolmessa vuodessa. Van Andringan mukaan yrittäjät keräävät nyt yhä tarkemmin tietoa siitä, mihin kenttä kannattaa perustaa.
– Ylitarjontaa kentistä saattaa tulla joillain alueella jo tänä vuonna. En usko, että niin käy pääkaupunkiseudulla.
Padelkentän rakentaminen valmiiseen sisähalliin maksaa 35 000 – 40 000 euroa. Ulkokentän perustaminen maksaa noin 60 000 – 70 000 euroa. Juoksevia kuluja ovat maa- ja kiinteistövuokrat. Van Andringa nostaa yhdeksi sudenkuopaksi nopeasti kasvavassa bisneksessä sen että vuokrasopimuksia tehdään kiireessä huonoilla ehdoilla.
"Ei siellä mitään droppeja näy"
Kokonaan oman hallin perustaminen on miljoonahanke.
Padel Sports oy hallinnoi Suomessa kuutta padelklubia. Kenttiä sillä on kaikkiaan 35. Viimeksi yhtiö ilmoitti uuden hallin rakentamisesta Imatran Ukonniemeen. Yhtiö on ollut mukana padelbisneksessä kuusi vuotta. Sen liikevaihto on noin kaksi miljoonaa euroa.
Yhtiön toimitusjohtaja Kalle Väinölä on tätä aikaisemmin saanut kokemusta urheiluliike-elämästä golfin puolelta. Väinölä uskoo, että padel jatkaa kasvuaan Suomessa kahden seuraavan vuoden jälkeenkin.
– Meillä on kuuden ajalta dataa. Näemme siitä sen, että edelleen uusilla ihmisillä on intoa tulla lajin pariin, kertoo Väinölä.
Hän pitää myös muualta Euroopasta saatuja kasvulukuja tulevaisuutta rauhoittavina. Monissa maissa lajin kasvu on monia vuosia edellä Suomea.
– Ei siellä mitään droppeja näy, sanoo Väinölä.
Sekä Van Andringan että Väinölän yhtiöiden tavoitteena on kahden seuraavan vuoden aikana avata reilusti yli sata uutta kenttää eri puolille Suomea.
Squashin kohtalo ei huoleta
60-luvulla Meksikossa kehitetty padel muistuttaa pelinä toista mailapeliä – squashia. Squash nousi Suomessa suureen suosioon 80–90-lukujen taitteessa. Peliä harrasti tuolloin Suomessa tuolloin yli 100 000 suomalaista.
Squashliiton toiminnanjohtaja Mika Monton mielestä nykyisessä padelin suosiossa on yhtäläisyyksiä 30 vuoden takaisen squashbuumin kanssa. 80–90-luvulla squash-halleja ja -kenttiä nousi samaan tahtiin kuin padelin pelipaikkoja nykyään. Suomessa oli 90-luvun alussa yli 600 squash-kenttää.
Squashin suosio taittui jyrkkään laskuun 90-luvun puolivälissä. Monton mukaan talouslama romahdutti suosion laskua.
– Romahdus tuli silloin tosi rankkana. Firmat maksoivat tosi paljon työntekijöilleen squashvuoroja tuohon aikaan. Yhtäkkiä firmat lopettivat kaikki omat vuoronsa, sanoo squashliiton toiminnanjohtaja Mika Monto.
Monton mukaan suosion romahtaessa yrittäjät eivät osanneet reagoida tilanteeseen nopeasti. Lajin myyntiä ja markkinointia ei tehty, kun suosio lähti laskuun.
– Jäätiin seisomaan vähän tumput suorina, että mitäs nyt pitää tehdä.
Tänä päivänä 600 squashkentän määrä on pudonnut alle neljännekseen. Suomessa on tällä hetkellä 140 kenttää.
– Squash-yrittäjät halusivat neliöt tuottamaan paremmin 90-luvun lopulla. Squashkenttiä ja -halleja muutettiin paljon aerobic-saleiksi ja spinning-tiloiksi.
Marius Van Andringan tunnustaa, että padelkentät soveltuvat huonosti minkään muun lajin harrastamiseen. Hän ei kuitenkaan usko, että padelille voisi käydä kuin squashille.
– En näe mitää riskiä, että näin voisi käydä. Maailma toimii eri tavalla nyt kuin 90-luvulla. Nyt markkinoidaan ja pidetään asioita pinnalla ihan eri tavalla, Van Andringa sanoo.
Kalle Väinölä ei myöskään usko, että padel kokisi squashin kohtaloa. Väinölän mukaan lajin vahvuuksia squashiin nähden ovat ne, että peliä pystyy aina pelaamaan neljä ihmistä yhtaikaa ja lajia voi pelata ympäri vuoden – kesällä ulkona.
Squashliiton toiminnanjohtaja Mika Monto toivoo, ettei padelille käy kuin squashille 30 vuotta sitten. Hänen mukaansa padelin suosio on eduksi myös squashille.
– Aina kun ihminen lyö mailalla palloa niin se on kaikille mailapeleille hyväksi, sanoo Monto.
Kotkalainen harrastepelaaja Jarmin Yläkäs pitää padelin ohjelmistossaan myös tulevaisuudessa. Padelilmiössä on hänen mukaansa jotain samaa kuin frisbeegolfilmiössä muutama vuosi sitten.
– Sen [frisbeegolfin] pelaaminen on edelleen mukavaa, sanoo Yläkäs.