Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Helsinkiläinen Joonas Lyytinen näyttää hieman hämmentyneeltä, mutta tyytyväiseltä. Hänen edessään on koko vuoden ensimmäinen ravintolalounas.
Tilanne huvittaa häntä itseäänkin.
Koronapandemian aikana hän ei ole juuri syönyt ulkona. Hän on yli vuoden ajan tehnyt kotoa etätöitä.
Toisin kuin jotkut kollegoista, hän ei myöskään muistanut katkaista lounasedun kertymistä tilille.
– Tässä vuoden aikana sinne olikin kertynyt kuukausi kerrallaan yhteensä lähes 1500 euroa odottamaan lounaita. Totesin, että tässä pitää varmaan ryhtyä syömään viisi lounasta päivässä, jotta saa saldon tyhjäksi, Lyytinen nauraa.
Lyytisen käyttämään sovellusta voi käyttää viidesti päivässä, kerralla 10,90. Tosin ei se ei ole ihan verottajan linjauksen mukaista ravintoetua. Verottajan mukaan työntekijä ei voi käyttää kuin yhden ravintoedun per päivä eli hän ei voi maksaa useamman päivän lounaita samana päivänä tai monta ruokaa yhdelle päivälle.
Muuhun kuin ruokaan tilin rahoja ei voi käyttää.
Kotiin ja perheelleen Lyytinen on tilannut ruokaa esimerkiksi Woltilla, mutta lounasetutiliä hän ei ole ruokalähettipalveluun kytkenyt.
– Kuka tulee koskaan tilanneeksi Woltista alle 10,90?
Lyytisellä on käytössään puhelimessaan sovellus sekä lompakossaan kortti, joilla lounaan voi maksaa.
Lounasedun käyttö romahti, kun koronapandemia iski
– Lounasedun käyttö putosi pandemian alussa noin 70 prosenttia, sanoo lounasseteleitä ja vastaavia palveluja tarjoavan Edenred-yhtiön toimitusjohtaja Peter Hiltunen.
– Sen jälkeen sekä ravintolat että lounastajat ovat löytäneet take awayn ja me aloitimme yhteistyön Woltin kanssa. Nyt lounasedun käyttö on noin 30 prosenttia pienempi kuin ennen pandemian alkua, hän sanoo.
Myös Smartumin toimitusjohtaja Kristiina Lindh sanoo, että pudotus pandemian alussa oli kova. Nyt käyttö on palautunut osin ennalleen.
Uutta rahaa ei kuitenkaan ladata entiseen malliin työntekijöiden lounasetutileille.
– Useita kymmeniä prosentteja on lounasedun käyttöönotto vähentynyt, Lindh sanoo.
Lounasetu tai ravintoetu tarkoittaa etua, jossa työntekijä saa lounassetelit” palkkansa päälle – tai niiden verotusarvo vähennetään palkasta. Verotettavaa tuloa on 75 prosenttia lounasedun arvosta.
Suomessa Lounasseteli otettiin käyttöön vuonna 1974. Se luotiin vaihtoehdoksi työpaikkaruokalalle.
Verottajan ohjeiden mukaan lounasetua saisi käyttää vain kerran per syöminen. Useissa ravintoloissa on kuitenkin mahdollista tarjota lounas myös esihmerkiksi kaverille maksamalla lounasetu kahdesti peräkkäin.
Perinteisiä paperisia lounasseteleitä tosin käyttää enää pieni osa lounasedun saajista, yksi kymmenestä. 90 prosentilla on käytössä joko jonkinlainen sovellus matkapuhelimessa tai esimerkiksi lounasetukortti.
Liikuntasetelit liikkuvat, kulttuurisetelit makaavat paikallaan
Lounasetua tarjoavat yritykset tarjoavat myös erilaisia sovelluksia ja kortteja, joihin voi ladata muita luontaisetuja, kuten liikunta- ja kulttuuriseteleitä.
Pandemian aikana liikunta on kuitenkin vähentynyt. Ja suurin osa kulttuurilaitoksista mennyt kiinni.
Lounaitakin ostetaan ravintoloiden sijaan yhä enemmän marketeista ja tilataan kotiin.
Siksi monilla ihmisillä on työsuhde-etutileillään jonkin verran käyttämätöntä rahaa liikuntaan, kulttuuriin ja ruokaan.
Smartumin Kristiina Lindh sanookin, että liikuntaetujen käyttö on ollut pandemiasta huolimatta vilkasta. Ihmiset ovat käyttäneet liikuntaetuja esimerkiksi nettijumppiin ja -joogaan. Myös esimerkiksi hierontaetu on Lindhin mukaan ollut pandemian aikana suosittu.
Kulttuuriedun käyttö sen sijaan on romahtanut.
Edenredin Hiltunen muistuttaa, että liikunta- ja kulttuurietu on merkittävästi erilainen etu lounasetuun verrattuna.
– Liikunta- ja kulttuurietuutta työnantaja voi tarjota maksimissaan 400 euroa vuodessa ja siinä työntekijällä ei ole mitään omavastuuosuutta eli se on täysin verovapaa etu.
– Pandemian aikana ihmiset ovat kokanneet kotona. Ennen pandemiaa 40 prosenttia käyttäjistä käytti lounasetua viisi kertaa viikossa, pandemian aikana eli etätyön lisääntyessä tämä luku on enää kahdeksan prosenttia, Peter Hiltunen Edenredistä sanoo.
Sovellusten ja korttien ero perinteisiin lounasseteleihin on se, että niitä on helpompi säädellä. Lounassetelinippuja ei kerry lompakkoon tai sovellukseen tiettyä määrää enempää – tai sitten ihmiset ymmärtävät lopettaa niiden kerryttämisen.
– Työntekijä valitsee itse kuinka paljon etuutta kertyy ja he osaavat tietysti aika hyvin arvioida käyttötarpeensa etukäteen, eikä etua tällä hetkellä kerry tai käytetä siinä määrin kuin ennen pandemiaa, Hiltunen sanoo.
Siis ihmiset ovat sopeuttaneet lounastilin latauksensa vastaamaan vähentynyttä käyttöä. Ja monet ovat laittaneet lounasedun kertymisen kokonaan tauolle. Käytännöt vaihtelevat sovelluksen ja sopimusten mukaan.
– Nythän etu kerääntyy maksimissaan 6,90–10,90 euroa per työssäolopäivä. Tämä päiväkohtainen yläraja on selvästi muodostanut pullonkaulan: etua voi hyödyntää maksimissaan 10,90 eurolla päivässä, vaikka tilillä olisi saldoa esimerkiksi 100 euroa, Hiltunen kertoo.
Tosin, kuten sanottu, esimerkiksi Joonas Lyytinen sanoo, että hän pystyy maksamaan päivän aikana viisi eri 10,90 arvoista ateriaa.
Smartumilla sähköisten lounasetujen voimassaoloa on jatkettu pandemian aikana neljä kertaa. Lisäksi huhtikuun 2020 alusta alkaen tilatut sähköiset lounasedut ovat olleet voimassa 18 kuukautta normaalin 15 kuukauden sijaan. Edenredillä voimassaoloaika on kaksi vuotta. Jos lounasetua ei käytä, se jää tilille roikkumaan. Toisin sanoen lounasedun saaja menettää rahansa ja se koituu etua tarjoavan palvelun, kuten vaikkapa juuri Smartumin tai Edenredin hyväksi.
Entä mitä sanoo verottaja lounasedun kerryttämisestä? Ei mitään. Kun lounasedun on kerran saanut, verottajan kannalta ei ole väliä, koska sen käyttää. “Lounassetelit” ovat veronalaista tuloa. Kun niistä on verot maksettu, setelit saa käyttää verottajan puolesta koska haluaa.
Juttua muokattu 26.4. kello 9. 46. korjattu Peter Hiltusen titteli. Lisätty myös grafiikka loppuun.