Tuore suomalaistutkimus vahvistaa käsityksen, että Pandemrix-rokotus laukaisi autoimmuunireaktion seurauksena tyypin 1 narkolepsian geneettisesti altteissa henkilöissä.
Tutkijat havaitsivat, että narkolepsiapotilaiden veren immuunisolut reagoivat voimakkaasti kahdesta influenssaviruksen proteiinista peräisin olevien peptidien kanssa. Proteiinit olivat viruksen neuraminidaasi-entsyymi ja nukleoproteiini.
Tutkimuksissa selvisi, että rokotteen viruksen sisältämät proteiinit olivat hyvin samankaltaisia kuin kahdessa ihmisen aivoissa esiintyvässä valkuaisaineessa. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että ihmisen omien kudosten tuottamien ja toisaalta taudinaiheuttajien proteiinien samankaltaisuus voi laukaista autoimmuunisairauden.
– Tulokset viittaavat siihen, että Pandemrix-rokotus laukaisi autoimmuunireaktion geneettisesti altteissa henkilöissä. Autoimmuunireaktion syntyyn myötävaikutti todennäköisesti myös rokotteessa ollut voimakas tehosteaine eli adjuvantti, kertoo Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri.
Tutkimuksessa löydetty vaikutuskohde on uusi, ja sitä ei ole tutkimuksissa aiemmin kuvattu. Aikaisemmin tutkimuksessa on havaittu autoimmuunireaktioita, jotka kohdistuvat suoraan aivojen hypotalamuksen oreksiinihormoneja tuottaviin soluihin. Näiden solujen tehtävänä on tuottaa hormoneja, jotka ylläpitävät univalvetilaa ja lihasjännitystä.
Narkolepsiapotilailla immuunisolut reagoivat kehon omiin proteiineihin
Tyypin 1 narkolepsia on harvinainen, krooninen neurologinen sairaus, jonka esiintyvyys lisääntyi lapsilla ja nuorilla vuonna 2009–2010 annetun Pandemrix-sikainfluenssarokotuksen jälkeen.
Voimakkaan autoimmuunireaktion saaneilla potilailla elimistön omat T-lymfosyytit eli auttaja- ja tappaja-T-solut tunnistavat vieraan viruksen ja kehon oman valkuaisaineen samankaltaisiksi, ja hyökkäävät siksi myös omia soluja vastaan.
Kaikilla narkolepsiaan sairastuneilla oli sama taudille altistava HLA-DQB1 0602 -kudostyyppi.
– On tärkeä muistaa, että tauti puhkeaa vain niillä henkilöillä, joilla on sairastumiseen altistava geeni, muistuttaa Meri.
Helsingin yliopiston tohtoriopiskelijan Arja Vuorelan ja yliopistotutkijan Tobias Freitagin tutkimus tarkentaa ja täsmentää autoimmuunireaktion aiheuttajaa ja paikkaa, johon puolustusreaktio potilaiden soluissa kohdentuu. Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedejulkaisussa.
– Tärkein uusi löydös on, että rokotteessa oleva neuraminidaasi-entsyymi pääasiassa laukaisee tämän autoimmuunireaktion. Yksi kohta viruksen entsyymiproteiinissa on samankaltainen kuin ihmisillä on omassa entsyymiproteiinirakenteessa, kuvailee Meri.
Pandemrix-rokotteessa on lisäksi nukleoproteiinia, jota vastaan narkolepsiaan sairastuneilla potilailla oli voimakkaammat reaktiot kuin niillä potilailla, jotka eivät saaneet narkolepsiaa.
Narkolepsian taustalla on monta eri tekijää
Narkolepsiaan sairastuminen on monen tekijän summa. Sairaudelle altistavaa kudostyyppiä on noin 30 prosentilla suomalaisista. Luku ei poikkea merkitsevästi muista Euroopan maista, vaikka eroja maiden välillä onkin. Omien proteiinien tuhoamiseen harhauttavan ristireaktion ja taudille altistavan kudostyypin lisäksi sairastumiseen vaikuttavat myös muut tekijät.
Pandemrix-rokotteen kohdalla merkittävä vaikutus on Meren mukaan rokotteessa käytetyllä adjuvantilla eli tehosteaineella.
– Ilman tätä hyvin voimakastehoista adjuvanttia, ASO3:a, tätä tautia tuskin olisi tullut, hän toteaa.
Kun Pandemrix-rokotetta kehitettiin, ei rokotevalmistajilla ollut rokoteantigeeniä eli elävää virusta ja sen proteiinia riittävästi tarjolla.
– Kun rokotetta valmistettiin, varsinaista rokoteantigeeniä ja virusproteiinia ei ollut riittävää määrää tarjolla. Koska siitä haluttiin kuitenkin saada riittävän voimakas immuunireaktio, niin antigeenin vähyyttä kompensoitiin kyseisessä rokotteessa voimakkaalla adjuvantilla.
Sairastumisen taustalla voi näiden lisäksi olla myös usein laukaisevana tekijänä toinen infektio tai muu tulehdusreaktio, joka voimistaa immuunivastetta ja käynnistää narkolepsian kehittymisen.
Adjuvantti käytössä edelleen
Pandemrix-rokotteessa käytetty voimakas tehosteaine ASO3-adjuvantti on edelleen käytössä. Myös ranskalaisen lääkeyhtiö Sanofin kehitteillä olevassa koronarokotevalmisessa ASO3 on mukana. Rokote on mukana EU:n rokotehankintalistalla, mutta sille ole vielä haettu myyntilupaa EMA:sta.
Meren mukaan adjuvantin käyttöä tulisi harkita, sillä teoreettinen riski on olemassa, vaikka toistaiseksi asiassa ei ole muuta näyttöä, kuin Pandemrix-rokotteeseen ja kyseiseen adjuvanttiin liittyvät narkolepsiatapaukset.
– Itse olisin varovainen sen adjuvantin suhteen. Se on sen verran voimakas tehosteaine, että sillä voidaan periaatteessa laukaista olemassaolevia immuunivasteita. Kaikilla ihmisillä on pienessä määrin autoimmuunireaktioita elimistössä käynnissä ja se kuuluu ihan normaaliin fysiologiaan. Mutta lievät immuunireaktiot voivat putkahtaa kliinisesti merkittäviksi reaktioiksi tällaisen voimakkaan tehosteaineen laukaisemana, kuvailee Meri.
Sairastettu sikainfluenssavirus aiheuttaa narkolepsian aniharvoin
Myös sikainfluenssa- eli H1N1-viruksella on kyky aiheuttaa narkolepsiaa rokotteesta riippumatta. Suomessa ei kuitenkaan tunneta tapauksia, joissa sikainfluenssa olisi sairastettuna aiheuttanut narkolepsiaa.
– Sikainfluenssavirus kiertää maailmalla edelleen, mutta sen merkitys narkolepsian levittäjänä on hyvin vähäinen, eikä sen suhteen ole syytä olla huolissaan. Paljon suurempi riski on sikainfluenssan aiheuttama tauti itsessään ja siihen liittyvät bakteerijälkitaudit, muistuttaa professori.
Tutkimusmenetelmiä ja saatua tietoa voi hyödyntää myös muussa immunologisessa tutkimuksessa
Tutkimuksen havainnot voivat olla avuksi tulevissa tutkimuksissa, joiden tavoitteena on kehittää tyypin 1 narkolepsian diagnostiikkaa ja hoitoja. Immuunijärjestelmää voi esimerkiksi muokata esimerkiksi siedätyshoidolla, jos potilaalla on vielä jäljellä univalverytmiä ja lihasjännitystä sääteleviä soluja.
– On hyvä tunnistaa varsinkin tähän tiettyyn rokotteeseen liittyvät riskit. Nyt kun yksi mekanismi on tunnistettu, voidaan tutkia rokotteisiin liittyviä narkolepsiatapauksia tarkemmin. Rokotetta voidaan tarvittaessa muokata poistamalla siitä mahdollista autoimmuunitautia laukaisevia osia.
Tutkija Tobias Freitagin mukaan tulokset ovat muistutus siitä, että kaikkiin lääketieteellisiin toimenpiteisiin, myös rokotuksiin, liittyy riskejä.
– Kuten kaikessa kliinisessä päätöksenteossa, myös rokotussuosituksissa on otettava huomioon sekä hyödyt että mahdolliset haittavaikutukset. Kun uusia rokotteita otetaan käyttöön, ja erityisesti kun ne perustuvat uusiin adjuvantteihin tai rokoteteknologioihin, rokotussuositukset on räätälöitävä koskemaan eri ikäryhmiä ja riskiryhmiä, Freitag huomauttaa.