Pandemiaa ja ainaista kotona olemista on takana nyt yli vuosi. Jatkuva yhdessäolo näkyy terapeutin vastaanotolla.
– Ennen koronaa noin viidesosa asiakkaistani oli pareja, nyt puolet, kertoo terapeutti ja tietokirjailija Marika Rosenborg.
Pandemia on tuonut parisuhteen keskiöön ikuisuuskysymyksen: erillisyyden ja läheisyyden säätelyn. Aihe on toki läsnä muulloinkin.
– Erillisyyden ja läheisyyden säätely on kaikissa ihmissuhteissa tärkeää. Me emme siedä ketään jatkuvasti lähellämme, vaikka kysymyksessä olisi kuinka rakas henkilö. Välillä pitää mennä vähän kauemmas ja tulla takaisin, Rosenborg sanoo.
Parisuhteessa etäisyyden ja läheisyyden välinen suhde korostuu, koska siinä on yleensä mukana myös seksuaalisuus.
– Seksuaaliseen vetovoimaan ja ikävöimiseen tarvitaan sitä, että voi mennä matkan päähän ja muistaa, että tuollahan se minun kumppani on.
Kukaan ei osaa lukea ajatuksia
Moni saattaa ajatella ärsyyntyneenä, että pitäisihän kumppanin tietää, mitä minä tarvitsen. Toinen ei kuitenkaan voi tietää kumppaninsa tunteita ja tarpeita, jos tämä ei niistä puhu.
– Puhumisessa on sekin tärkeä puoli, että silloin toinen ei joudu tulkitsemaan kumppaninsa käytöstä, Rosenborg sanoo.
Hän muistuttaa, että on tärkeää esittää asiansa toista arvostavasti eikä hyökkäävästi.
Suhteen osapuolet voivat olla myös temperamenteiltaan erilaisia. Siinä missä toinen kaipaa paljon muiden seuraa, toinen voi tarvita yksinäisyyttä ja erillään oloa latautuakseen.
– Oman ajan tarve vaihtelee hirveästi. Puhumalla senkin saa selville, Rosenborg korostaa.
Hän lisää, että on kohdannut myös pareja, joille korona-aika on ollut mahdollisuus ja suhdetta syventävä elementti.
– Korona on antanut heille mahdollisuuden tutustumiseen uudella tasolla, kun työmatkat ja muut menot ovat jääneet pois.
Rosenborg antaa viisi vinkkiä siihen, miten selvitä korona-ajan haasteista parisuhteessa.
1. Kaikki toisessa ärsyttää. Mitä teen?
On hyvä miettiä, mistä ärtymys nousee. Onko toinen siitä todella vastuussa vai vai onko tämä sitä, että jokin kumppanini käytöksessä herättää minussa vaikeita tunteita, jotka eivät liity häneen.
Kannattaa pohtia, mitä minussa tapahtui, että tämä tunne syttyi. Vastaus ei voi olla pelkästään se, että toinen on ärsyttävä, vaan taustalla on jotain, joka saa ärsytyksen aikaiseksi.
Hankalien tunteiden takana on yleensä se, ettei jokin oma tarve ole täyttynyt.
Kun tilanne on päällä, voi sanoa, että minusta tuntuu nyt hankalalta tai ärsyttävältä ja käsitelläänkö tätä asiaa myöhemmin. Tunteen voimakkuus laskee jonkin verran jo sillä, että se sanotaan ääneen eikä sitä hillota.
Itsetutkiskelu on tärkeää parisuhteen ristiriitatilanteissa muutenkin. Mitä minä tuon tähän, mitä tämä minussa herättää, kuinka minä olen vuorovaikutuksessa kumppanini kanssa?
Toisinaan parisuhdeongelmat ovat päässeet niin pitkälle, ettei pelkkä tunteiden tutkiskelu enää auta. Eskaloituneessa parisuhdekriisissä ongelmat voivat olla niin moninkertaistuneita, että on vaikea enää kammata auki, mikä ärsyttää, jos kaikki ärsyttää.
2. Tarvitsen omaa aikaa. Pelkään, että kumppani loukkaantuu, jos kerron sen hänelle.
Ensinnäkin kannattaa tarkistaa kumppanilta, mitä mieltä hän on asiasta, eikä vain tulkita, että hänelle tulee varmaan paha mieli. Ehkä hän on itsekin toivonut, että saisi olla välillä yksin.
Toisekseen on vahingollista sopeuttaa omaa käytöstään sen mukaan, että pelkää toisen tunteita. Se on itsensä pienentämistä ja varpaillaan kulkemista.
Jotkut pyrkivät ottamaan toisen tunteet huomioon ennen omia tunteita. He kestävät oman pettymyksen paremmin kuin toisen pettymyksen ja ovat valmiita joustamaan loputtomiin. Pitkässä juoksussa sellainen kaventaa omaa elintilaa.
Kumppani voi kokea ärtymystä tai hylätyksi tulemisen tunnetta, jos toinen lähtee vaikka ystävien kanssa illanviettoon. Se on kuitenkin ihmisen oma tunne, jonka kokemisesta ei voi syyllistää toista.
Tunteita tulee ja menee, ja meillä on mahdollisuus valita, miten niiden kanssa toimimme. Jos huomaa ärsyyntyvänsä siitä, että kumppani lähtee ystävien kanssa, voi havainnoida tunnetta ja hyväksyä sen.
Samalla kannattaa kysyä itseltään, voisiko tuntea iloa kumppanin puolesta. Hänhän saa itselleen jotain, josta tulee voimaa. Siten hän on todennäköisesti myös parempi kumppani parisuhteessa.
3. Miten saan lisää etäisyyttä?
Välillä voi lähteä vaikka omaan kaupunkiin airbnb:hin tai hotelliin. Jos se ei ole taloudellisesti mahdollista, voi kysyä Facebookissa, haluaisiko joku lainata mökkiä viikonlopuksi.
Aina ei tarvitse lähteä pitkäksi aikaa pois kotoa. Välillä voi riittää, että käy kävelemässä pari tuntia luonnossa.
Kumppanin kanssa voi myös sopia esimerkiksi, että tänään on hiljainen päivä, jolloin kumpikin palautuu hissukseen eikä kanssakäymistä juuri ole. Tämä ei tietenkään ole mahdollista, jos on pieniä lapsia.
4. Kannattaako erota pandemian aikana vai odottaa normaalioloja?
Jos pandemian aikana tilanne on eskaloitunut ja olo vain huonontunut, kannattaa ehdottomasti hakea apua.
Yhtäkkiseen ahdistukseen ratkaisuksi ei kannata missään tapauksessa ajatella eroa. Eroa voi kuitenkin harkita, jos tilanne kestänyt jo kuukausia eikä parane keskusteluilla ja riitojen jälkeen on aina huonompi olo eikä ilma ole puhdistunut. Tai jos pelottaa, masentaa ja ahdistaa.
Silloin voi miettiä, että tätä on takana vuosi ja olenko valmis siihen, että tätä kestäisi vielä toisen vuoden.
Yksinkin voi hakea apua, jos kumppani kieltäytyy lähtemästä mukaan. Ensiarvoisen tärkeää on, ettei jää yksin omien ajatusten kanssa.
Ystävä ei välttämättä ole aina hedelmällisintä keskusteluseuraa, koska hän tuntee kumppanin ja hänellä on omat värittyneet ajatuksensa suhteen dynamiikasta. Puolueeton ammattilainen antaa paremmat neuvot, mutta toki on hyvä, että elämässä on läheisiä ihmisiä, joille voi puhua.
5. Parisuhteen kipinä on hiipunut entisestään. Miten sen löytäisi jälleen?
Tämäkin liittyy erillisyyden ja läheisyyden säätelyyn. Mitä enemmän pidämme toista itsestäänselvyytenä ja näemme hänet samalla tavalla kuin kaikkina viime vuosina, sitä vähemmän meillä on uteliaisuutta löytää kaikki hänen puolensa. Mehän emme koskaan täysin tunne toisiamme emmekä itseämme.
On hyvä havahtua näkemään toinen vähän uusin silmin. Pohtia, miten muut näkevät hänet. Miettiä, mitä tapahtui silloin, kun me tapasimme – mihin kiinnitin huomiota, mikä sai minut kiinnostumaan hänestä?
Jos kipinä on hiipunut eikä esimerkiksi seksiä enää ole, fyysinen läheisyys ei itsestään ryhdy toimimaan. Kannattaa ottaa asia puheeksi ja miettiä, onko kipinä kadonnut molemmilta vaiko vain toiselta ja miten halua voisi herätellä.
Parisuhdetutkimuksissa on havaittu, että yhdessä asioita tekevät parit ovat tyytyväisempiä kuin muut. Toisen kanssa voi tehdä yllättäviä, uusia asioita. Ei tarvi lähteä viidakkoon, vaan voi mennä vaikka vieraaksi jääneeseen kaupunginosaan syömään.
Utelias, leikkivä mieli sekä yhdessä ihmeteltävät uudet asiat voivat resonoida makuuhuoneenkin puolella.
Täytyy muistaa, ettei intohimo tarkoita pelkästään seksiä, vaan se on myös yhdessä innostumista, kutsumuksensa mukaan kulkemista ja hyvää elämän energiaa. Sellaiseen olisi hyvä olla väylä ihmisellä aina, myös muualla kuin parisuhteessa.
Terapiassa annan pareille tehtäväksi järjestää toiselle jotain yllättävää kerran kuukaudessa. Vuorot jaetaan etukäteen, toiselle parilliset kuukaudet, toiselle parittomat. Kyseessä voi olla iltapäiväretki tai kokoinainen viikonloppu. Silloin kannattaa tehdä jotain sellaista, mitä kumpikaan ei ole aiemmin kokeillut.
Onko koronapandemialla ollut vaikutusta sinun parisuhteeseesi? Voit keskustella aiheesta 1.5. kello 23:een saakka.
Lue myös:
Korona-aika on lisännyt myös seurakunnan perheneuvonnan kysyntää Tampereella
Korona-arki rassaa perheitä, päihteet kärjistävät ristiriitoja
Kuuntele:
