Maanantaina maaliskuun 16. päivänä 2020 Suomen normaali elämä – ja lainvalmistelu – häiriintyi pahan kerran.
Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto totesivat yhdessä, että valtakunta on poikkeustilassa.
Maan lainvalmistelukoneisto oli pakko valjastaa poikkeusajan tehtäviin.
Koronavuosi on ollut lainvalmistelun stressitesti
Ensimmäinen koronavuosi on ollut stressitesti, ihmiskoe, myös ministeriöiden lainvalmisteluvirkamiehille.
Ministeriöiden pykäläpajat ovat takoneet poliittisten päättäjien pöytään koronaa koskevia säädösesityksiä ennätystahdilla.
Suomessa on 12 ministeriötä. Kansliapäällikkö vastaa siitä, että ministeriön työt sujuvat.
Suomessa on nykyisin 12 ministeriötä. Kunkin ministeriön ylin lainvalmistelusta vastaava virkamies on kansliapäällikkö – valtioneuvoston kansliassa hänen virkanimikkeensä on alivaltiosihteeri ja ulkoministeriössä valtiosihteeri.
Yle A-studio kysyi kansliapäälliköiltä, ovatko vielä runsas vuosi sitten suuria tunteita herättäneet lakihankkeet jääneet tyystin koronakiireiden jalkoihin.
Miksi kukaan ei puhu enää sotesta? Ainakin media on siitä vaiennut. Minne hautautui vanhuspalvelulaki, entä vammaispalvelulaki? Säädetäänkö Suomessa tätä nykyä pelkkiä koronalakeja?
Superministeriöksi noussut VNK keskittyy koronaan
Koronakriisinhallinnan superministeriöksi on noussut pääministerin johtama valtioneuvoston kanslia (VNK).
VNK:lla on nyt vuoden aikana ollut sormensa pelissä jo yli sadassa koronasäädöksessä.
Normaalioloissa VNK valmistelee vuosittain pari kolme hallituksen esitystä.
Ministereiden karenssikysymys on yhä levällään.
VNK on pitänyt käsissään suuret kokonaisuudet. Se on esitellyt – sosiaali- ja terveysministeriön selvitysten ja valmistelun pohjalta – valmiuslain käyttöönoton.
Samalla VNK on antanut tukea muille ministeriöille.
VNK:n alivaltiosihteeri Timo Lankinen kertoo, että merkittävin koronan takia jäihin pantu VNK:n oma lakihanke koskee ministereiden karenssia.
– Karenssilainsäädännöllä on tarkoitus ratkaista se eettismoraalinen ongelma, joka syntyy, jos ministeri joko suoraan pestistään tai välittömästi sen jälkeen siirtyy vaikkapa yksityisen yrityksen palvelukseen.
Ministerikarenssien pohdiskelu saa nyt odottaa rauhallisempia aikoja.
Vuosi on ollut tiukka myös ministeriössä, jota johtaa A-studion suorista koronalähetyksistä tutuksi tullut kansliapäällikö Kirsi Varhila.
STM istuu tulisilla hiilillä
Koronalainsäädännön keskeisimmästä sisällöstä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Se on ollut lähihistoriansa kovimmassa tulikokeessa.
STM on vastannut – muun ohessa – valmiuslain mukaisten käyttöönotto- ja soveltamisasetusten valmistelusta.
STM johtaa ja valvoo, että maan hallituksen ja eduskunnan päättämät koronapäätökset toteutuvat myös elävässä elämässä.
Monen iloksi sote ei ole ollut median otsikoissa pitkään aikaan. Se riemu ei kestä enää kauaa: sote-juna on kaiken aikaa jyskyttänyt aikataulussaan koronasta huolimatta.
Sotejuna jyskyttää aikataulussa.
Koronan takia STM:n kaikki muut suuret lainvalmisteluhankkeet – sotea lukuunottamatta – ovat nyt säästöliekillä.
Jos koronaa ei olisi, eduskunta kiistelisi ja media kirjoittaisi isoin otsikoin soten lisäksi perhevapaauudistuksesta, vanhuspalvelulaista, vammaispalvelulaista ja hoitotakuusta.
Kansliapäällikkö Kirsi Varhila tuntee pistoksen sydämessään.
– Tilanne on ikävä ja vakava. Etenkin vammaispalvelulaissa, vanhuspalvelulaissa ja hoitotakuussa on kysymys ihmisten perusoikeuksien toteuttamisesta.
Maan rahaministeriössä sen sijaan koronavuosi on sujunut aivan toiseen tapaan.
VM junailee taustalla kaikenlaista – myös sotea
Valtiovarainministeriön (VM) kansliapäälliköksi kuukausi sitten nimitetty Juha Majanen kertoo hieman yllättäen, että korona on vaikeuttanut hänen ministeriönsä työtä vain vähän.
– Koko maa on mennyt viimeisen vuoden korona edellä, se on selvää.
Koronakiireet ovat aiheuttaneet VM:ssä lievää takkuamista, mutta yksikään hanke ei näyttäisi ainakaan koronan vuoksi jäävän toteutumatta.
– Valtiovarainministeriön hallinnonalalla säädöshankkeiden viivästykset ovat onneksi olleet suhteellisen hyvin hallittavissa.
Valtiovarainministeriössä – kuten kaikissa muissakin ministeriöissä – on seinällä kaksi isoa prosessikaaviota, itkumuuria: koko valtioneuvoston yhteinen lainsäädäntösuunnitelma sekä ministeriön oma yksityiskohtainen lainsäädäntösuunnitelma.
Sote työllistää myös valtiovarainministeriötä.
VM on – STM:n ohella – sote-uudistuksen toinen veturiministeriö.
Hallituksen hyvinvointialue- ja sote-esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Kukaan ei uskalla ennustaa, minkälaisia lisäveivauksia valiokuntakäsittelyt vielä aiheuttavat myös pakettia kirjoittaneissa ministeriöissä.
OKM ja MMM – Ei isoja lakijytkyjä
Myös opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on ollut viime vuoden sievoisessa koronapyörityksessä.
Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sanoo, että hänen valtakuntansa on selvinnyt koronasta huolimatta myös alansa muusta lainvalmistelusta vähintäänkin siedettävästi.
– Väkeä on ollut kiinni akuuteissa koronakäänteissä. Muutamat normaaliin elämänmenoomme liittyvät uudistus- ja lakihankkeet ovat viivästyneet, mutta yhtäkään niistä ei ole keskeytetty.
Oppivelvollisuuden laajentaminen on jo maalissa.
Hallitusohjelman mukaiset isot hankkeet, kuten oppivelvollisuuden laajentamisen, ministeriö on saanut maaliin aikataulussa.
Erityisen isoja uusia omia lainsäädäntöjytkyjä OKM ei Lehikoisen mukaan tällä hetkellä valmistele.
Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio puolestaan kertoo, että hänen ministeriönsä on suhtautunut korona-aikaan tyynesti, dramatisointia välttäen.
Kun koronakriisi sai koko valtakunnan hälytystilaan keväällä 2020, eduskunta viestitti ministeriöille, että se käsittelee vain välttämättömät, kiireelliset ja covid-19-tautiin liittyvät asiat.
– Kun tilanne sitten syksyllä rauhoittui, saimme eduskunnan käsiteltäväksi myös alamme rutiinilainsäädäntöä.
Nyt keväällä 2021 tilanne oli taas sama kuin vuosi sitten: eduskunta ilmoitti uudelleen keskittyvänsä vain välttämättömiin, kiireellisiin ja koronaa koskeviin hankkeisiin.
– Pidimme elintarvikelain kokonaisuudistusta välttämättömänä ja kiireellisenä, ja eduskunta sen myös alkukeväästä käsitteli.
Työteliääseen EU-lainsäädännön valmisteluun MMM on osallistunut kaikessa hiljaisuudessa entiseen tapaan.
EU-paineet pitävät virkeänä myös TEM:n ja LVM:n
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kansliapäällikkö Raimo Luoma on levollinen.
TEM on ollut isossa roolissa, kun koronan aiheuttamaa tuhoa elinkeinoelämälle on yritetty estää keinolla jos toisellakin. Yritysten tukemisessa ja vaikkapa ravintoloiden aukioloajoissa on riittänyt miettimistä.
Muutoin ministeriö on tehnyt työtään hitaasti kiiruhtaen.
– Ainoastaan patenttilain kokonaisuudistus on nyt kokonaan keskeytetty.
EU-komissio marisee viivästymisistä.
EU-paineet pitävät kuitenkin myös TEM:n virkeänä. Sähkömarkkinadirektiivin täytäntöönpanolla on jo pieni kiire. Komissio on käynnistänyt rikkomusmenettelyn Suomea vastaan sen viivästymisen takia.
Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) kansliapäällikkö Harri Pursiainen on tyytyväinen siihen, että isoja katastrofeja ei hänen eteensä ole ilmestynyt.
EU-lainsäädännön kansallisessa täytäntöönpanossa välillä vähän takkuaa myös LVM:ssä.
– Sähköisen viestinnän palveluja koskeva laki myöhästyi muutamalla kuukaudella, kun hallituksen esitystä ei saanut antaa eduskunnalle keväällä 2020 - mutta emmeköhän me siitäkin selviä.
Muilla ministeriöillä pientä säätöä, muuten OK
Sekä sisäministeriö (SM), ulkoministeriö (UM), ympäristöministeriö (YM) että puolustusministeriö (PLM) ovat selvinneet koronapaineista pienin takaiskuin.
SM:n kansliapäällikkö Kirsi Pimiä sanoo, että koronapandemia on hetkauttanut hänen ministeriönsä lainvalmistelurutiineja yllättävän vähän.
– Koronan jalkoihin ei ole jäänyt mitään erityisen merkityksellistä. On ihan normaalia, että lakihankkeisiin tulee viivästyksiä – milloin mistäkin syystä.
Joskus lakihanke viivästyy pelkästään siksi, että yksittäinen virkamies vaihtaa työpaikkaa.
Normaalioloissa lainvalmistelun takkuaminen johtuu tavallisesti poliittisista kädenväännöistä tai vaikkapa vain yksittäisen lainvalmistelijan vaihtumisesta. Niin nyt korona-aikanakin.
UM:n valtiosihteeri Matti Anttonen muistuttaa, että ulkoministeriö tuottaa ihan ikiomaa lainsäädäntöä harvakseltaan. Ministeriön asiantuntijat ovat kuitenkin usein auttamassa muiden ministeriön lainvalmistelijoita.
– Parasta aikaa olemme valmistelemassa kiireellisenä hankkeena kansallista viisumia koskevaa hallituksen esitystä.
Kansallista viisumia valmistellaan UM:n, TEM:n, SM:n ja Maahanmuuttoviraston yhteistyönä. Tarkoituksena on helpottaa erityisasiantuntijoiden ja start up -yrittäjien työperäistä maahanmuuttoa.
YM:n kansliapäällikkö Juhani Damski kertoo oman ministeriönsä selvinneen koronasta melko vähällä, koska sen tehtäväkenttä on aivan omanlaisensa.
– Koronalla on ollut vain vähäinen vaikutus käynnissä oleviin säädöshankkeisiimme. Tulevaisuustyömme hallinnonalalla jatkuu.
“Meillä ei lainvalmistelu takkua!” (Jukka Juusti)
PLM:n kansliapäällikkö Jukka Juusti vastaa kysymykseen oman hallinnonalansa tilannekuvasta sotilaallisen jämäkästi.
– Meillä ei lainvalmistelu takkua! Normaali tilanne ministeriössä.
OM – arvostettu ja vähän pelättykin sparraaja
Oikeusministeriö (OM) vastaa lainvalmistelun yleisestä kehittämisestä. Ministeriön laintarkastusyksikkö tarkastaa ison osan annettavista hallituksen esityksistä.
Ministeriössä on valtioneuvoston suurin lainvalmistelun erityisosaajien keskittymä. Se palvelee sekä muita ministeriöitä että eduskuntaa laajan lausuntopraktiikan kautta.
OM:n kansliapäällikkö Pekka Timonen tietää, että hänen oikeudellisten osaajien iskuryhmänsä on tervetullutta sparrausväkeä melkeinpä mihin tahansa lakihankkeeseen.
Oikeusministeriön eksperttejä odotetaan kokouksiin kämmenet märkinä.
OM on mukana useissa muiden ministeriöiden hankkeissa – erityisesti perus- ja ihmisoikeuskysymysten sekä kriminalisointeja ja sanktioita koskevien kysymysten valmistelussa.
Perimätiedon mukaan muiden ministeriöiden lainvalmistelijat odottelevat oikeusministeriön edustajia kokouksiinsa yhä kämmenet märkinä.
Timonen muistuttaa, että Suomessa on kuluneen vuoden aikana ollut kahdenlaista ja keskenään melko erilaista lainvalmistelua: poikkeusoloja koskevaa ja kiireellistä lyhyen kaavan valmistelua sekä perinteistä pitkän kaavan valmistelua.
– Hallitusohjelmaan kirjatut hankkeet ovat koronan takia joiltakin osin viivästyneet sekä poliittisten linjausten että lakiteknisen valmistelun osalta.
Yhtäkään omaa hankettaan OM ei ole – ainakaan vielä – pudottanut pöydältä pois.
Timosen mukaan esimerkiksi maksukyvyttömyyttä ja kuluttajansuojaa koskeva lainsäädäntö kaipaa päivitystä, samoin yhdistystoiminnan sääntely.
Timosen oma tämän päivän lempilapsi on yhteisöllisen kansalaistoiminnan elvyttämiseen ja ylläpitämiseen pyrkivä lakihanke, jota hän itse vetää.
– Rekisteröidyn yhdistyksen ja Facebook-keskusteluryhmän väliin on keksittävä jotakin ihan uutta – jokin riittävän ketterä toimintamuoto.
Kun koronavirus joskus rauhoittuu, Suomen lainvalmistelukoneisto on – pienen huilauksen jälkeen – taas täydessä iskussa.
Voit keskustella aiheesta 3.5. kello 23:een asti.