Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Viime vuoden alussa syntyneen Digi- ja väestötietoviraston alkutaival on ollut osittain kivikkoinen. Viraston toimintaa oli tarkoitus sujuvoittaa siirtämällä kaikkien asioiden käsittely valtakunnalliseen jonoon.
Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilla on kuitenkin viime kuukausina ollut viesti, joka kertoo osan palveluiden ruuhkautumisesta.
Eniten ruuhkaa on syntynyt holhousasioihin liittyvissä palveluissa.
– Aiemmin kaikki holhoustoimintaan liittyvät asiat käsiteltiin vain paperilla, ja se paperin määrä on valtava, huokaa Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari.
Aiemmin alueilla käsitellyt paperit on nyt muutettava digitaaliseen muotoon, jotta niitä voidaan käsitellä paikkakunnasta riippumatta.
– Toki tiedettiin ja arvattiin etukäteen, mutta olemme silti yllättyneitä siitä työmäärästä. Papereita täytyy skannata tai siirtää muutoin sähköiseen muotoon.
Holhous- eli edunvalvonta-asioiden käsittelyssä jonot ovat kasvaneet neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen. Osa tapauksista on Viskarin mukaan mutkikkaita ja hidastavat jonoa. Pääjohtaja lupaa, että palvelua pyritään vauhdittamaan katsomalla tapauksia entistä yksilöllisemmin.
– Käsittelyn venyminen ei ole kohtuullista sellaisille asiakkaille, joissa esimerkiksi terveydentilan takia vaadittaisiin nopeasti edunvalvoja hoitamaan asioita. Keskitymme nyt erityisesti tähän, että saisimme näitä asioita ratkaistua nopeammin.
Oletko törmännyt asioidessasi DVV:n ruuhkiin? Kerro kokemuksistasi artikkelin lopusta löytyvällä lomakkeella.
Valtakunnallistaminen toi hämmennystä ja uusia työkavereita
Tampereella Digi- ja väestötietovirasto palvelee tutulla paikalla, lähellä linja-autoasemaa. Koronan takia vastaanottoa on vain ajanvarauksella, mutta viraston ovikello soi tasaisin väliajoin.
Henkikirjoittaja Anu-Marjukka Strömberg työskenteli ennen yhdistymistä maistraatissa. Osa uuden viraston töistä on jatkunut paikallisina, mutta uusia työkavereita on myös tullut ympäri Suomea.
– Omat työkaverit ovat nyt Kittilässä, Lappeenrannassa, Hyvinkäällä ja ympäri Suomea, koska töitä tehdään valtakunnallisissa tiimeissä. Siviilivihkimiset ovat tietysti jatkuneet täällä omassa toimipisteessä.
Anu-Marjukka Strömbergin mukaan yhdistymistä oli odotettu. Valtakunnallistaminen toi tekemiseen selkärankaa ja yhdenmukaista tekemistä, mutta myös hämmennystä.
– Paljon on ollut epätietoisuutta siitä, että kuka tekee ja miten tehdään. Se on tietysti aiheuttanut työntekijöissä huolta siitä, miten asiakkaita pystytään palvelemaan.
Viime keväänä uudistus tuotti kovaa palauteryöppyä, mutta nyt viestit ovat jo toisenlaisiakin.
– Meille tulee myös tsemppiviestejä, vaikka asiakkaan henkilökohtaisesti saama palvelu takkuaisi. Usko palvelun paranemiseen tulevien asiakkaiden kohdalla käytäntöjen kehittyessä on vahva, Strömberg kertoo.
Digi- ja väestötietovirastolla on ollut aikaa jo reilusti yli vuosi kehittää toimintaansa. Anu-Marjukka Strömbergin mielestä tuloksia on alkanut syntyä.
– Kyllä pikkuhiljaa. Monessa palvelussa on löydetty keinoja saada parannuksia aikaan ja jonoja rullaamaan, mutta edelleen on toki isoja haasteita. Me työntekijöinä näemme asiakkaan aseman tosi tärkeäksi, ja haluamme löytää keinoja kehittää palveluistamme sujuvia ja toimivia.
Digi- ja väestötietovirastokaan ei säästynyt koronalta
Myös korona on ulottanut lonkeronsa osaksi Digi- ja väestötietoviraston ruuhkia. Valtiolta saaman rahoituksen lisäksi virasto toimii muun muassa väestötietojen myymisestä kertyvillä tuloilla.
– Suurin myyntikohde on luottopäätösten yhteydessä tehtävät henkilötietojen tarkastukset. Matkustamisen väheneminen näkyi passien kysynnässä, joka pudotti pois meille passeista kertyvän osuuden. Lisäksi yritysten viennin notkahtaminen näkyi julkisen notaarin palvelun tuloissa.
Yhteiskunnan taloudellisen toimeliaisuuden väheneminen koronan vaikutuksesta lohkaisi viraston tuloista noin neljä miljoonaa euroa. Se on viivyttänyt kehityshankkeita ja estänyt lisähenkilökunnan palkkaamisen.
Koronavuotta rasitti myös vuoden 2019 alussa voimaan astunut uusi etu- ja sukunimilaki, joka muun muassa kasvatti sallittujen etunimien määrän neljään, ja yhdistelmäsukunimen sallimisen lapsille ja molemmille puolisoille. Uudistunut laki näkyy virastossa kasvaneena työjonona.
Lisäksi Vastaamon tietomurto kasvatti viraston työtaakkaa, kun moni kansalainen halusi estää henkilötietojensa luovutuksen väestötietojärjestelmästä.
Edunvalvomiseen kannattaa varautua
Edunvalvontavaltuutusten määrä on Suomessa moninkertaistunut 2000-luvun alusta. Vuonna 2000 valtuutuksia tehtiin alle kolme tuhatta, mutta viime vuonna luku oli jo yli 13 tuhatta. Kasvun taustalla on väestön vanheneminen. Nykyinen laki edunvalvontavaltuutuksesta on tullut voimaan vuonna 2007.
Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja vinkkaakin tekemään edunvalvontavaltakirjan hyvissä ajoin, mikä nopeuttaa asian käsittelyä. Valtuutuksen voi tehdä kuka vaan ja missä iässä tahansa.
– Silloin pystyy myös itse vaikuttamaan siihen, kuka omia asioita tarvittaessa hoitaa. Myös viranomaisen käsittely on huomattavan paljon kevyempää. Edunvalvontavaltuutuksen vahvistamistilanteessa verrattuna edunvalvojan määräämiseen ei ole tarpeen tehdä samanlaisia kuulemisia ja selvittelyjä viranomaisen toimesta, joten niiden käsittely on kevyempää.
Juttua päivitetty klo 15.17: Täydennetty juttuun tieto, että edunvalvontavaltuutuslaki on tullut voimaan vuonna 2007.