Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Kotisiivoukset lisääntyvät ja öljylämmitysremontit vauhdittuvat, uskovat asiantuntijat – katso, miten kotitalousvähennyksen korotus vaikuttaisi sinuun

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosentti 40:stä 60:een, kun vaihtaa öljylämmityksen ilmastoystävällisempään vaihtoehtoon. Hallitus kaavailee myös koti- ja hoivatyölle samanlaista korotusta.

Mies pesee parvekeoven lasia.
Pestäkö ikkunat itse vai palkata siihen ammattilainen? Kotitalousvähennyksen korotus tulee helpottamaan päätöksentekoa, koska työn teettäminen tulee halvemmaksi. Kuva: Tiina Jutila / Yle
  • Minna Pantzar

Hallituksen puoliväliriihen kansalaisten kukkaroon vaikuttavista päätöksistä merkittävin on ainakin Veronmaksajain keskusliiton ja Rakennusteollisuus RT:n mielestä kotitalousvähennyksen korotus.

  • Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan vuosille 2022–2027, jos luopuu öljylämmityksestä.
  • Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosentti 40:stä 60:een.
  • Lisäksi syksyllä budjettiriihessä linjataan kaksivuotisesta kokeilusta, jossa kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan samaan tapaan kuin öljylämmitysremontissa.

Ikkunat tiiviiksi ja öljystä maalämpöön

Rakennusalalla korotuksen uskotaan vauhdittavan entisestään öljylämmitysremontteja ja myös muita energiatehokkuutta parantavia remontteja.

– Öljylämmitysremonttien kotitalousvähennyksen kasvattaminen on positiivinen päätös, mutta niin on sekin, että hallitus selvittää, miten kotitalousvähennyksellä voitaisiin kannustaa laajemminkin korjaus- ja energiaremontteihin. Kotitalousvähennyksen laajennus motivoisi varmasti asukkaita tekemään näitä kestävän kehityksen energiaratkaisuja, sanoo LVI-TU:n toimitusjohtaja Mika Hokkanen, joka vastaa Rakennusteollisuus RT:ssä korjausrakentamisesta.

Korotuksen painottuminen tässä vaiheessa öljylämmitykseen johtuu siitä, että hallitusohjelmassa tavoitellaan öljylämmityksestä luopumista 2030-luvun alkuun mennessä. Urakka on iso, sillä Suomessa edelleen reilut 130 000 käytössä olevaa öljylämmitteistä pientaloa.

Lämmitysremontteihin on ollut tarjolla myös energia-avustus sekä erillinen 4 000 euron avustus, kun vaihtaa öljystä ilmavesilämpöpumppuun, maalämpöön tai kaukolämpöön. Muita lämmitysmuotoja avustetaan 2 500 eurolla.

Vihtiläisen omakotitalon lämmitysremontti.
Kari Sariola asensi ilmavesilämpöpumppua Nummelassa viime lokakuussa. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Avustusta on hakenut jo noin 13 000 pientalon omistajaa. Useimmin öljy on vaihtunut noin 11 000 euroa maksavaan ilma-vesilämpöpumppuun. Toiseksi suosituin on ollut noin 17 000 euroa maksava maalämpöjärjestelmä.

Hinnalla on voinut olla joissakin tapauksissa ratkaiseva merkitys.

– Kotitalousvähennyksen nosto hyödyttää etenkin heitä, jotka tekevät kalliimman hankinnan eli vaihtavat öljyn maalämpöpumppuun. Se on investointina kalliimpi ja siellä on enemmän työkustannuksia. Maalämpöpumppu tulee korotetun kotitalousvähennyksen kanssa parhaimmillaan samalle viivalle ilma-vesilämpöpumpun kanssa, sanoo rakennusneuvos Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä.

Siivousta ja hoiva-apua luvassa selvästi halvemmalla

Kotien siivouksesta ja hoivatyöstä hallitus tekee ratkaisuja syksyn budjettiriihessä. Aikeena on korottaa kotitalousvähennystä öljylämmitysremonttien tapaan. Kyse olisi kuitenkin vain kaksivuotisesta kokeilusta ja sen tarkoituksena on arvioida kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksia.

Taustalla vaikuttanee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimus, jonka mukaan työn teettäjän tuloveroista tehtävä kotitalousvähennys ei ole toiminut niin kuin on tarkoitettu eli kohentanut sen piirissä olevien alojen työllisyyttä ja suitsinut harmaata taloutta.

– Minusta tässä on hyviä pyrkimyksiä edistää tavanomaista ammattilaisten tekemää kotitaloustyötä kuten siivousta, ruuanlaittoa tai lumenluontia. Sitä tehdään toki paljon jo nyt, mutta euroja niihin käytetään vähemmän kuin kotien remontteihin, sanoo toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Veronmaksajain keskusliitosta.

Hoito- ja hoivapalveluiden käyttäjiä ovat enimmäkseen ikäihmiset. Korotuksen myötä monella voi olla mahdollisuus ottaa näitä palveluja käyttöön tai käyttää niitä aiempaa enemmän. Toinen ryhmä ovat siivouksen muille ulkoistavat kiireiset palkansaajat ja perheet.

– Kyllä se ihan tuntuva lisäys on. Jos nyt ostaa vuodessa tuhannella eurolla kotitaloussiivousta, niin tänä päivänä siitä saa 300 euroa verohelpotusta ja korotuksen jälkeen saisi 500 euroa. Jos työllistää vuodessa 5 000 eurolla, saa nyt 1 900 euroa vähennystä ja kokeilun myötä saisi 2 900 euroa, Lehtinen laskee.

Verosta tehtävä kotitalousvähennys (esim. siivouksesta) yritykseltä ostettaessa

Taulukkoa ladataan

Lehtinen on varma, että korotuksen myötä siivouspalveluilla kysyntä kasvaa.

– Jos ajatellaan kotitaloustyötä, niin sehän on enimmäkseen siivousta ja kodinhuoltoa, ja silloin sen teettämisestä ammattilaisella hyötyvät ikääntyneiden lisäksi varmasti myös työssäkäyvät perheet. Korotuksen myötä tämä houkuttaa varmasti monia, Lehtinen sanoo.

Lue lisää:

Öljylämmityksen vaihtoavustuksesta tuli hitti – hallitus kasvattaa tukipottia

Entinen himosiivooja huomasi, että helpommallakin pääsee – nyt joku muu puunaa kodin jouluksi: "Ihanaa tulla kotiin ja olla vaan"

Tutkimus: Kaksi viidestä vanhustyöntekijästä harkinnut työnsä lopettamista