Maltillinen kokoomus, ruotsidemokraatit, liberaalit ja kristillisdemokraatit ovat lähentyneet toisiaan. Ne haluavat, että valta vaihtuu Ruotsin seuraavissa valtiopäivävaaleissa ensi vuonna.
Puolueet ovat tänään sunnuntaina esitelleet yhteisen maahanmuuttopoliittisen ehdotuksen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson kutsuu sitä historialliseksi tapahtumaksi.
– Olemme yhtä mieltä maahanmuuton rajoittamisesta, hän kirjoittaa Aftonbladetin julkaisemassa mielipidekirjoituksessa.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ruotsidemokraatit on otettu mukaan kolmen muun porvaripuolueiden yhteiseen ehdotukseen valtiopäivillä, ja vieläpä sydänaiheestaan.
Puolue on tähän mennessä pidetty tiukasti politiikan salonkien ulkopuolella, eikä puolueen kanssa ole haluttu tehdä yhteistyötä muun muassa sen uusnatsikytkösten vuoksi.
Ehdotuksen tavoitteena on tiukentaa oleskelupien myöntämisperusteita. Useat Ruotsin mediat kertovat aloitteesta, niiden joukossa Aftonbladet ja Expressen.
"Pieni askel oikeaan suuntaan"
Ehdotus sisältää kaikkiaan seitsemän esitystä, jotka vaikeuttavat oleskelulupien saamista. Esitykset voisivat tulla äänestettäviksi kesäkuussa.
– Otamme pienen askeleen parempaa Ruotsia kohti. Yhdessä opposition enemmistön kanssa teemme markkeerauksen hallituksen naivia ja todellisuuspakoista maahanmuuttopolitiikkaa vastaan, Åkesson kirjoittaa.
Hän korostaa, että neljän puolueen konservatiivinen oppositio on esityksen takana yhtenäisesti.
Puolueet ehdottavat esimerkiksi ruotsin kielen ja yhteiskunnan tuntemusta pysyvän oleskeluluvan perusteena. Myös oleskeluvan myöntämistä omaisille halutaan rajoittaa monin tavoin. Lisäksi humanitääristen oleskelulupien saamista vaikeutettaisiin.
"Haluamme vallan vaihtuvan"
Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson sanoo Aftonbladetille, että kun puolueet ovat samaa mieltä, ne työskentelevät yhdessä.
– Tärkeintä on, että samat neljä puoluetta, jotka haluavat vallan vaihtuvan ensi vaalien jälkeen, ovat nyt yksimielisiä hallituksen vastuuttoman maahanmuuttopolitiikan lopettamisesta, Kristersson sanoo.
– Meillä on uskomattoman suuria integraatio-ongelmia Ruotsissa, ja ne näkyvät joka päivä kaikilla mahdollisilla yhteiskunta-alueilla. Ne näkyvät siinä, että lapset eivät pärjää koulussa, ja ne näkyvät törkeässä rikollisuudessa.
Esitys kertoo suunnanmuutoksesta Ruotsin politiikassa. Sosiaalidemokraatit ovat toisen maailmansodan jälkeen hallinneet Ruotsin politiikkaa. Ruotsidemokraattien kannatuksen kasvettua entiset yhteistyökuviot alkavat muuttua.
"Pitkän linjan maahanmuuttopolitiikkaa"
Kristillisdemokraattien ja liberaalien puheenjohtajat ovat olleet tyytyväisiä yhteiseen maahanmuuttoesitykseen.
Kristillisten Ebba Busch kirjoitti Facebookissa, että tiukemman maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on parantaa integraatiota, vähentää sosiaalista syrjäytymistä ja auttaa heikoimmassa asemia olevia lapsia ja naisia.
– Tällä näytämme, että voimme tehdä maahanmuuttoa koskevia esityksiä, joilla on todennäköisesti valtiopäivien kolmen neljäsosan tuki. Se on maahanmuuttopolitiikkaa, joka kestää aikaa, eikä aiheuta enempää turvattomuutta tai konflikteja.
Liberaalien Nyamko Sabuni oli samoilla linjoilla omalla Facebook-sivullaan. Hän myös korosti, että Ruotsissa ei pitäisi vuonna 2030 ollut enää yhtäkään erityisen haavoittuvaa aluetta (särskilt utsatta områden), joilla on siirtolaistaustaisten ihmisten enemmistö ja paljon rikollisuutta.
– Tämä luo pohjan pitkäaikaisen maahanmuuttopolitiikan laajalle tuelle, Sabuni kirjoitti Facebookissa.
Tämänpäiväisen esityksen takana ovat kaikki muut Fredrik Reinfeldtin vuonna 2004 perustaman porvariallianssin puolueet, paitsi keskusta. Se on nykyisen punavihreän hallituksen tukipuolue.
Sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue sekä keskusta ovat reagoineet ehdotukseen voimakkaasti.
– On selvää, että Jimmie Åkesson heiluttaa uuden oikeistokonservatiivisen puolueryhmän tahtipuikkoa, pääministeri Stefan Löfven sanoi kirjallisessa kommentissa Aftonbladetille.
Lue lisää:
Ruotsi on saamassa hallitusvaihtoehdon, joka on riippuvainen ruotsidemokraattien tuesta
Korona ei kiinnosta kun kaduilla palaa – Siirtyykö Ruotsi äärioikealle?