Helsingin Messukeskuksen koronarokotuspisteeltä löytyi huhtikuun loppupuolella lisko. Asiaa selvitellessä päädyttiin siihen lopputulokseen, että kymmenisen liskoa olivat salamatkustaneet Messukeskukseen Espanjasta tuotujen padel-kenttien mukana.
Pelastuslaitos kävi huhtikuun lopussa ottamassa liskot talteen.
Kovia kokeneiden matkustajamatelijoiden laji on nyt selvinnyt: muurigekko. Tämän tietää kertoa Joonas Gustafsson, Herpille koti -ringin ylläpitäjä.
Gustafsson on herpetologi: sammakoista ja matelijoista kiinnostunut ihminen. Herppi taas on alan slangia, ja sillä tarkoitetaan mitä tahansa sammakkoa tai matelijaa. Herpille koti -rinki on alan harrastajien ja ammattilaisten verkosto, joka etsii herpeille koteja.
Koti löytyy lopulta myös muurigekoille, mutta tällä hetkellä liskot ovat vielä tiukasti karanteenissa tarkkailun alla.
– Koska liskot eivät varsinaisesti olleet löytöeläimiä, eivätkä ne olleet viranomaisten haltuunottamia, ne voitiin luovuttaa meidän ringillemme. Me autamme eläimiä muiden eläinsuojeluyhdistysten tavoin, Gustaffson kertoo.
– Kun kyse on ulkomailta tulleista villieläimistä, on olemassa riski, että niillä olisi muihin eläimiin tarttuvia tauteja.
Tämän takia liskot ovat olleet Viikissä väliakaiskaranteenissa, josta ne viedään Gustafssonin kotiin. Sieltä löytyy asiaan tarkoitettu eristyshuone.
– Jos liskot ovat vielä hyvävointisia karanteenin jälkeen, alamme etsiä niille koteja rinkimme kautta.
HeKo-ringin aktiivit ovat ilmoittaneet verkostoon, millaisista liskoista ja sammakoista heillä on kokemusta ja millaisia terraarioita he omistavat.
– Luonani on jo yksi ensimmäisenä löydetty Messukeskuksen muurigekko, jota kohti on jo ringin jäseneltä ollut kiinnostusta. Jäsen ilmoitti, että jos saisimme muodostettua yhden pariskunnan gekoista, hän mielellään sellaisen ottaisi.
Muurigekot eivät olisi selvinneet talven yli luonnossa
Gustafssonin mukaan oli muurigekkojen onni, että ne löydettiin. Eteläinen laji ei olisi selvinnyt talvesta. Lisäksi on hyvä asia, että vieraslaji ei päätynyt Helsingin pusikoihin tekemään tuttavuutta paikallisten matelijoiden kanssa.
– Jos muurigekoilla olisi ollut jokin vierasperäinen tauti, ne olisivat voineet tartuttaa sen suomalaisiin liskoihin tai käärmeisiin.
Gustafsson kertoo, että maailmalla on käynnissä sammakkoeläinten sukupuuttoa muistuttava tapahtuma, joka johtuu juuri tällä tavalla levinneistä taudeista. Tämän takia vieraslajien suhteen on oltava tarkkana.
– Toivottavasti sammakot eivät silti kokonaan katoa, Gustafsson huokaisee.
Gustafsson toivoo, että ihmiset ilmoittaisivat mahdollisista vieraan oloisista liskolöydöistään viranomaisille tai luontoaktiiveille. Liskoja löytyy esimerkiksi ulkomailta tulleista kasveista.
Yksi Gustafssonille tutuksi tullut paikka on Helsinki-Vantaan lentokenttä, johon tulevan rahdin mukana päätyy kaikenlaisia liskoja vipeltämään tullivaraston tiloihin.
– Ongelma lentokentän liskojen kanssa on, että vaikka tunnistaisimme liskon gekoksi, emme voi välttämättä tietää edes sen kotimannerta, kun gekkoja on joka puolella maailmaa, Gustafsson kertoo.
Lue myös: