Suomen Pankki kehotti tiistaina, että asiakkaiden tuloihin sidottu velkakatto pitäisi ottaa käyttöön viipymättä. Mallia tulisi ottaa valtiovarainministeriön työryhmän esityksestä, joka esiteltiin vuonna 2019.
Käytännössä Suomen Pankki haluaa, että velkaantumiselle asetettaisiin yläraja eli velkakatto, jonka avulla pidettäisiin huolta siitä, että asunto-, kulutus- tai taloyhtiölainat eivät kasvaisi yhteensä liian suuriksi.
Suomen Pankin mukaan velkaa voisi olla korkeintaan 500 prosenttia eli viisi kertaa vuosittaiset bruttotulot. Valtiovarainministeriön työryhmän mallissa velkaa voisi olla korkeintaan 450 prosenttia eli 4,5 kertaa vuosittaiset bruttotulot. Raja ei ole ehdottoman tiukka, sillä pankeille on molemmissa malleissa jätetty harkinnanvaraa.
Silti myös asuntolainoissa käytössä oleva lainakatto säilyisi. Sen ehtoihin kuuluu, että ensiasunnon ostajalla omia säästöjä pitää olla vähintään 5 prosenttia ja asunnon vaihtajalla 10 prosenttia suhteessa ostettavan asunnon arvoon, ellei asunnon lisäksi ole antaa muita vakuuksia pankille.
Ensiasunnonostaja kärsisi
Moni lainanhakija joutuisi pankkien mukaan tinkimään haaveistaan.
– Uusi sääntely iskisi näkemyksemme mukaisesti erityisesti kasvukeskuksissa asuviin ensiasunnon ostajiin, joiden tulot ovat vielä matalat. Suomen Pankin mallissa vaikutukset ovat pienemmät, sanoo henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen Danske Bankista.
Laine-Tolosen mukaan vuoden 2020 ensiasuntolainoista pääkaupunkiseudulla yli neljännes ylitti lainakaton valtiovarainministeriön mallilla.
– Tuhansilla voisi jäädä Suomen Pankin aineiston perusteella laina saamatta tai summaa pitäisi pienentää, jos katto olisi voimassa, sanoo puolestaan Finanssiala ry:n johtaja Veli-Matti Mattila.
Suomen Pankin laskelmissa euromääräisesti mitattuna noin viidennes viime vuonna otetuista lainoista olisi paukkunut 500 prosentin lainakaton yli, jos sellainen olisi ollut olemassa. Valtiovarainministeriön työryhmän ehdottaman 450 prosentin rajan yli velka-tulosuhde meni lähes 30 prosentilla.
– Asunnonvaihtajilla on yleensä aika paljon muutakin lainaa jo pohjalla eli he olisivat helposti leikkurin piirissä etenkin pääkaupunkiseudulla. Heidän pitää siis tehdä muita ratkaisuja eli pienentää lainasummaa tai hankkia halvempi asunto. Myös moni ensiasunnonostaja joutuisi pohtimaan muita vaihtoehtoja kuten vuokra-asumista, Mattila sanoo.
Tilanne ei näytä ihan niin jyrkältä, kun velkakaton yhteyteen sallitut lievennykset otetaan huomioon. Pankki voi siis käyttää lainaa myöntäessään omaa harkintaa, vaikka asiakkaan velkakatto ylittyisi.
Tällöin noin seitsemän prosenttia lainoista olisi jäänyt vuonna 2020 katon takia myöntämättä, jos lainanottaja ei olisi pienentänyt hakemaansa lainasummaa.
– Esimerkiksi 15 prosentin poikkeama katosta toisi apua, mutta sen kohdistusperiaatteet ovat vielä auki, Laine-Tolonen sanoo.
Korkeammallakin lainakatolla malli kuitenkin kiristäisi lainamarkkinaa etenkin kasvukeskuksissa.
– Tämä 500 prosentin katto olisi kiristävä ja jos käyttöön tulisi 450 prosentin katto se olisi jo tiukka, Mattila sanoo.
Pankeissa toivotaan, että jos katto ylipäätään tulee voimaan se tulisi samaan aikaan kuin positiivinen luottorekisteri eli vasta vuonna 2024.
– Tällainen tulosidonnainen velkakatto on torso ilman positiivista luottorekisteriä, Mattila sanoo.
Vaikka pankki kysyy nytkin asiakkaalta lainaan myöntäessään velkatietoja, ne eivät ole aina täysin luotettavia.
– Esimerkiksi taloyhtiölainat ovat sellaisia, että edes asiakkaalla ei ole aina tarkkaa tietoa siitä paljonko yhtiölainaa onkaan. Toisinaan asiakas voi myös jättää kertomatta, että on vielä kulutusluotto tai pikavippi olemassa, Mattila täsmentää.
Tekisikö positiivinen luottorekisteri velkakatosta tarpeettoman?
Pankkien toivoman positiivisen luottorekisterin valmistelut ovat jo pitkällä. Toimiessaan, mahdollisesti keväästä 2024 alkaen, se voisi tehdä oikeusministerin mukaan velkakattopuheet jopa tarpeettomaksi.
– Silloin kun saamme tämän positiivisen luottotietorekisterin, niin silloin myös pankit saavat enemmän tietoa siitä mikä on velallisen kokonaistaloustilanne. Saadaan tietoa siitä paljonko on lainaa ja paljonko on tuloja. Pankinkin pitäisi tietysti miettiä paljonko tälle henkilölle voidaan antaa velkaa ja missä kulkee maksukykyraja. Haluaisin nähdä, että voitaisiin toimia edelleen vapaaehtoisesti, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP).
Rekisteriin tallennettaisiin oikeusministeriön mukaan kattavasti tietoja yksityishenkilöiden ottamista luotoista. Tiedot luotoista ilmoittaisi rekisteriin luotonantaja. Lisäksi rekisteriin tallennettaisiin tulorekisteristä saatavat tuloja koskevia tietoja.
Tavoitteena hillitä velkaantumista
VM:n velkakatto -työryhmän toimenpidesuosituksista valmistellaan myös parhaillaan hallituksen esitystä.
Ministeriöstä kerrotaan, että lakien voimaantuloajankohtaa pohditaan tarkemmin lausuntopalautteen arvioinnin yhteydessä, mutta lähtökohtaisesti se olisi aikaisintaan vuoden 2022 puolella.
VM:stä kerrotaan, että hankkeilla ei sinällään ole välitöntä yhteyttä ja VM:n hankkeeseen sisältyvä enimmäisvelkasuhde on rakennettu luonnoksissa siten, että sen soveltaminen ei edellytä positiivisen luottotietorekisterin olemassaoloa.
Tavoite on silti siinäkin sama kuin Suomen Pankin mallissa ja luottorekisterissä eli hillitä kotitalouksien edelleen kasvanutta velkaantumista.
Valtiovarinministeriön mukaan tulotasoon nähden liiallisesta velkaantumisesta koituu välillisiä ongelmia ja kustannuksia koko yhteiskunnalle ja myös niille kotitalouksille, joilla ei ole velkaa tai jotka pystyvät hoitamaan velkansa.
Ministeriö myös muistuttaa, että taantumat, joita on edeltänyt nopea kotitalouksien velkaantumisen kasvu, ovat olleet syvempiä ja pitkäkestoisempia kuin muut taantumat.
Lue lisää: