Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Asiantuntija: Norjan Isis-tuomio ei mahdollinen Suomessa – kotityöt eivät riitä terrorismirikokseksi

Rikosoikeuden professori on yllättynyt Norjan tuomiosta. Suomessa perheen hoitaminen ei olisi tuomittavaa terroristisen toiminnan edistämistä.

Suomalaisia naisia al-Holin leirillä
Suomalaisia naisia al-Holin leirillä tammikuussa 2020. Kuva: Otso Reunanen/ Yle
  • Antti Kuronen

Norjassa terroristijärjestö Isisin riveissä ollut 30-vuotias nainen tuomittiin tiistaina kolmen ja puolen vuoden vankeuteen.

Pakistanissa syntynyt, mutta Oslossa varttunut ja Norjan kansalaisuuden saanut nainen lähti vuonna 2013 Syyriaan Isisin hallitsemalle alueelle.

Tuomioistuimen mukaan nainen osallistui terroristiseen toimintaan hoitamalla lapsia ja kotitaloutta.

Norjassa tuomittu kertoi katuneensa nopeasti Syyriaan lähtöään. Hän sanoi oikeudelle, että yritti paeta monta kertaa Isisin alueelta.

Syyttäjä Geir Evanger oli toista mieltä.

– Hän vapautti kolme miestä taisteluihin pitäessään huolta lapsista, tehdessään ruokaa ja pestessään pyykkiä, Evanger perusteli Oslossa tuomion selvittyä.

Kimmo Teppo Nuotio on suomalainen oikeustieteen tohtori ja Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori
Kimmo Nuotio on oikeustieteen tohtori ja Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kuva: Markku Pitkänen / Yle

“Yllättävä tulkinta”

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mielestä tuomio on osittain yllättävä. Suomessa kotihoito ei riittäisi terrorismirikoksen täyttymiseen.

– Tämä on varmasti Norjassakin aika lailla rajatapaus, että voidaanko tällaisesta rangaista, Nuotio sanoo.

Norjassa terroristisen järjestön toimintaan osallistuminen on kriminalisoitu. Nuotion mukaan terrorismipykälät on muotoiltu väljästi, mutta Norjan korkein oikeus on edellyttänyt, että terroristiseen toimintaan osallistumisen on oltava aktiivista. Mikä tahansa järjestöön kuuluminen ei riitä.

Nuotion mukaan on siksi täysin mahdollista, että ennakkotapauksen tuomio muuttuu ylemmissä oikeusasteissa. Tuomittu nainen aikoo valittaa päätöksestä.

Suomalainen nainen al-Holin leirillä.
Kuvassa on yksi al-Holin leirin suomalaisista. Kuva on vuodelta 2020. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Eri maiden lainsäädännön yksityiskohdissa on Nuotion mukaan eroja. Pääpiirteissään terrorismilait ovat silti samankaltaisia Pohjois-Euroopassa.

– Suomessa on vallassa samanlainen ajattelu kuin esimerkiksi Saksassa. Siellä on selkeästi linjattu, että vaikka oleskellaan terrorijärjestön alueella, niin pelkästään kotitöiden tekemistä ei voi kriminalisoida.

Tiukennuksia Suomen lakiin

Suomessa eduskunnan käsittelyyn on tulossa tänä vuonna terrorismilainsäädännön tiukennuksia.

Jatkossa terroristisen toiminnan edistämisen sijasta meilläkin puhuttaisiin laissa toimintaan osallistumisesta. Mikä tahansa toiminta ei silti riittäisi. Nykyisiin edistämisen muotoihin lisättäisiin tehtävän hoitaminen, esimerkiksi viestintää, värväystä ja kouluttautumista.

Nuotio osallistui lakimuutoksia valmistelleeseen työryhmään. Työryhmä piti perusteltuna rajata edelleen kotityöt terrorismirikoksen ulkopuolelle.

Terrorismin tukitoimet ovat jo varsin monipuolisesti rangaistavia, sillä esimerkiksi värväämisestä, kouluttamisesta ja kouluttautumisesta on omia säännöksiä.

Antti Kuronen haastattelee naista al-Holin leirillä.
Yle tapasi Minnan ja neljä muuta islamilaisessa valtiossa elänyttä suomalaisnaista al-Holin leirin torilla tammikuussa. Kuvan lapset eivät ole suomalaisia. Kuva: Otso Reunanen/ Yle

Suomi on muutama vuosi sitten kriminalisoinut terroristialueelle matkustamisen. Laki tuli kuitenkin voimaan niin myöhään, ettei sitä voi soveltaa taannehtivasti al-Holin leiriltä palaaviin suomalaisnaisiin.

Lisäksi myös matkustamisrikos vaatii, että henkilön tarkoitus on ollut osallistua terroristiseen toimintaan.

Näytön hankkiminen erittäin vaikeaa

Rikosoikeuden professorin mielestä on hyvä, että poliisi selvittää perusteellisesti Suomeen palanneiden naisten toimintaa Syyriassa, vaikka se on vaikeaa.

– On aiheellista selvittää, onko terrorismirikoksista tai muista rikoksista viitteitä. Tiedämme kansainvälisistä esimerkeistä, että siellä on muun muassa alistettu paikallisia vähemmistöjä, Nuotio sanoo.

Professorin mukaan on myös syytä selvittää mahdolliset sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan.

– On kiinnostavaa, että on tarkasteltu tapauksia ihmiskaupparikoksina, kun äidit ovat vieneet lapsia tällaisiin olosuhteisiin. Mutta toistaiseksi ei ole mitään selviä merkkejä siitä, että tällaisia juttuja olisi lähdössä liikkeelle.

Helsingin Sanomat raportoi, että Keskusrikospoliisi on tutkinut kahta naista mahdollisesta ihmiskaupasta.
Ihmiskaupan epäillään tapahtuneen, kun he veivät lapsiaan Suomesta terrorijärjestön alueelle. Toisen naisen kohdalla tutkinta on keskeytetty näytön puutteen takia.

Nuotion mukaan ulkomailla tehtyjen rikosten näyttökysymykset ovat hyvin haasteellisia. Suomeen palanneiden naisten kohdalla hän ei usko korkean profiilin rikosjuttuihin, ellei poliisi löydä selkeää näyttöä rikoksista ihmisyyttä vastaan tai suorasta osallistumisesta terrorijärjestön toimintaan.

Lue lisää

12 suomalaista on iltapäivällä palannut Al-Holin leiriltä Suomeen, mukana alle 10-vuotiaita lapsia – UM: Eivät ole vierastaistelijoita

Al-Holista palasi jälleen äiti lapsineen Suomeen – UM myönsi matkustusasiakirjat mutta ei auttanut perhettä paossa

Suomen viranomaiset hakivat kaksi al-Holin leirin naista ja kuusi lasta – UM kotiutti ensimmäistä kertaa äitejä