Vaasalainen, 21-vuotias, Tarmo Peltokoski on rakastanut Richard Wagnerin musiikkia lähes koko ikänsä. Wagnerin musiikkia voi myös pitää syyllisenä siihen, että Peltokoski ryhtyi kapellimestarioppiin.
– Tutustuin Wagnerin teoksiin 11-vuotiaana, ja silloin päätin, että nämä haluan tehdä. Musiikki mitä soitetaan on kaiken lähtökohta ja siksi halusin kapuksi, kapellimestariksi, naurahtaa Peltokoski.
Oikeastaan Peltokoski on alun perin pianisti. Hän aloitti pianonsoiton 8-vuotiaana, ja kävi läpi perinteiset musiikkioppilaitosten opinnot Vaasassa, kunnes 16-vuotiaana siirtyi Helsingin konservatorioon.
Peltokoski pitää omassa muusikkoudessaan merkittävänä pianoakatemiaa, johon hän lähti 13-vuotiaana.
– Nuorten pianoakatemia perustettiin luomaan verkostoja niin sosiaalisesti kuin muutenkin. Olen saanut parhaimmat ystäväni sieltä. Meillä oli paljon kansainvälisiä opettajia ja sieltä sai valtavasti ajatuksia, joita ajattelen edelleen tänä päivänäkin.
Pianistina Peltokoski voitti muun muassa Leevi Madetoja -kilpailun. Hän oli myös nuorimpana pianistina mukana kansainvälisessä Maj Lind -kilpailussa.
Pianonsoiton ohessa Peltokoski oli mukana jo Jorma Panulan kapellimestarikursseilla.
– Päädyin ensimmäisen kerran vuonna 2014 Jorma Panulan kapellimestarikurssille Vaasassa, ja hän otti minut huomaansa. Ilman Panulaa ei kenestäkään suomalaisesta olisi tullut kapellimestaria viimeisen 50 vuoden aikana. Kaikki opettajani ja mentorini ovat olleet hänen oppilaitaan. Ilman Panulaa ei olisi mitään, laukoo Peltokoski.
Kapellimestarin rooli
Suomalaiset kapellimestarit ovat maailmankuuluja, suorastaan tähtiä. Peltokoskea naurattaa kun kysyn häneltä, onko hän tähti.
– No en ole kyllä tuollaista ajatellut!
Kapellimestari on kuitenkin koko ajan esillä, hän on keulakuva ja hänet tunnetaan. Ja kyllä Peltokoskikin tietää mitä kysymykselläni ajan takaa.
– Kyllähän siitä joskus puhutaan, että kapellimestariksi hakeutuvat narsistisia piirteitä omaavat ihmiset, mutta orkesterit eivät pidä itseriittoisista ihmisistä.
Eli egoilulla saattaa olla lyhyt tie.
Nuoresta iästään huolimatta Peltokoski on ehtinyt jo johtaa monia orkestereita. Uuden kokoonpanon kohtaaminen on aina mielenkiintoista.
– Jokaisen orkesterin kanssa se on vähän erilaista. Minun pitää haistella ensin ilmaa ja sitä, että miten täällä tehdään hommia. Se, mikä toimii jossain muualla ei välttämättä toimi täällä. Kapellimestarin on vakuutettava satapäinenkin orkesteri siitä, että hänellä on hyviä ideoita.
Vaikka kapellimestari onkin työnjohtaja ja auktoriteetti, on myös orkesteria kuunneltava.
– Muusikkojen kuunteleminen on tärkeää, ja kyllä kapellimestarin on otettava se huomioon. Usein orkesterimuusikoilla on parempia ideoita kuin kapellimestarilla.
Työt ja tulevaisuus
Haastattelua tehdessä Peltokoskella on edessään Espoon Tapiola Sinfoniettan kanssa tehtävä konsertti. Peltokoski on johtanut muun muassa Sinfonia Lahtea, Vaasan ja Seinäjoen kaupunginorkestereita ja Kansallisoopperan orkesteria.
Viime syksynä hän debytoi Radion Sinfoniaorkesterin johdossa.
Alla olevalla videolla näet, miten nuori lahjakkuus johti Radion sinfoniaorkesteria lokakuussa 2020 Helsingin Musiikkitalolla. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Kesälle ja syksylle on jo tiedossa monenlaista myös muualla kuin Suomessa. Kesäkuussa hän lähti Saksan Bremeniin.
Ohjaksissa on Deutsche Kammerphilharmonie. Kyseessä on ensimmäinen kerta kun Peltokoski on kapellimestarina Saksassa. Tulevaisuuteen kuuluu myös muita projekteja Saksassa. Syyskuussa hän johtaa Komische Oper Berliniä.
Kansallisooppera on vuorossa heinäkuussa.
Varsinainen suurprojekti Peltokoskella liittyy mihinkäs muuhunkaan kuin Wagnerin musiikkiin.
Eurajoen Bel Canto -festivaalien erikoisprojektina valmistuu tämän ja ensi vuoden aikana Richard Wagnerin koko Ring-oopperasarja.
– Se on viidentoista tunnin mittainen, mutta tehdään neljässä osassa. Ja se toteutetaan urkusäestyksellä, mutta jokainen ääni rinkulasta tullaan kuulemaan, innostuu Peltokoski.
Pari sävellystilaustakin on tullut, vaikka Peltokoski sanoo, ettei itseään pääosin säveltäjänä pidäkään.
Richardin rintakuva vahtii
Opiskelukavereidensa parissa Peltokosken innostus Wagnerin musiikkiin tiedetään. Hän saa wagnerismistaan kuulla vähän väliä. Mutta vahvaa innostusta ei muuta mikään.
Esimerkiksi Eurajoen isoon Ring-projektiin valmistautuminen ei oikeastaan ole muuttanut Peltokosken arkea.
– Olen valmistautunut siihen tietämättäni viimeiset yhdeksän vuotta. Soitan ja laulan Wagneria joka päivä, luen kirjallisuutta, mitä on hänestä ja hänen musiikistaan kirjoitettu. Yritän selvittää kaiken sen, mikä on oleellista. Vertailen levytyksiä ja luen partituureja, luettelee Peltokoski.
Onko elämäsi yhtä Wagneria?
– Se on aina ollut. Tuolla se Richardin rintakuva kirjahyllyllä patsastelee. Tulee selväksi, että kuka täällä on pomo!
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta maanantaihin 5.7. kello 23 saakka.