Keski-Suomen kymmeneltä kansanedustajalta kysyttiin, että pitäisikö suurten rakennushankkeiden urakoiden ketjuttamista rajoittaa lailla?
Perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi, Keskustan Anne Kalmari, SDP:n Riitta Mäkinen ja Piritta Rantanen sekä Vasemmistoliiton Juho Kautto kannattavat lakipykälien käyttöä.
Perussuomalaisten Jouni Kotiaho ja Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo eivät halua rajoittaa urakoita lailla.
Vihreiden Bella Forsgrén sekä Keskustan Petri Honkonen ja Joonas Könttä päätyivät ”en osaa sanoa” vastaukseen.
Toimi Kankaanniemi pitää tyrmistyttävänä, että vielä 2020-luvulla ihmisten turvallisuus on vaarassa rakennusvirheiden vuoksi.
Kankaaniemen mukaan rakentamisen kaikkiin osiin pitää puuttua tarkasti aina suunnittelusta, rakennuttamiseen, rakentamiseen, ketjuttamiseen ja valvontaan saakka.
– Jos tulipalo senioritalossa olisi lähtenyt joulukynttilästä joulun aikaan 20-30 asteen pakkasella yöllä yhden aikaan, niin seuraukset olisivat olleet paljon vakavammat. On sietämätöntä, että järjestelmässä on aukkoja, jotka nyt paljastuvat ja toivottavasti johtavat muutoksiin.
Anne Kalmarin mukaan rakennushankkeissa vastuut ulkoistetaan usein ulkomaisille yrityksille ja työntekijöille. Riitta Mäkinen arvioi, että ongelmia syntyy, kun isoissa hankkeissa kokonaisuus on pirstaleinen.
– Olemme siirtyneet malliin, jossa valvonnalla on merkittävä osuus kokonaisuudesta, mutta ei kuitenkaan vastuuta. Yhdellä taholla olisi oltava vastuu kokonaisuudesta, linjaa Piritta Rantanen.
– Urakoitsijoiden vastuuaikoja tulee myös tarkastaa samassa yhteydessä, jotta saamme vielä kohtuullisen ajan jälkeenkin vastuut sinne, minne ne kuuluvat, korostaa Juho Kautto.
Kotiaho ja Wallinheimo eivät kaipaa lain käyttöä
Perussuomalaisten Jouni Kotiaho ei halua puuttua urakoiden ketjuttamiseen lain avulla, koska aliurakat työllistävät pienten paikkakuntien pieniä yrityksiä.
– Urakoiden ketjuttaminen ei ole perusongelma, vaan puutteellinen valvonta pääurakoitsijan taholta ja ennen kaikkea puutteellinen viranomaisvalvonta.
Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo tutkisi ensin muut keinot, joilla isojen rakennusurakoiden hallintaa ja läpinäkyvyyttä voidaan lisätä.
– Meillä kansanedustajilla ja kansalaisilla on yleensä se käsitys, että jos johonkin tehdään uusi laki, niin kaikki asiat paranee. Eihän se näin ole. Kyllä nykyisellä lainsäädännöllä pystytään toimimaan tehokkaasti, mutta toki sielläkin pelisääntöjä pitää tarkistaa.
Vihreiden Bella Forsgrénmyöntää, että alihankintojen ketjuttaminen vaikeuttaa valvontaa ja arvioi, että riittävillä panostuksilla on mahdollista suunnitella, rakentaa ja valvoa isojakin urakoita hyvin.
– Alkuperäinen ongelma on etenkin isojen urakoiden kustannuspaineissa. Monessa nivelkohdassa pyritään halvempaan ja lopulta ongelmat kertautuvat.
Keskustan Joonas Könttä kiteyttää rakentamisen ongelmat valvontaan ja vastuuseen eikä ensimmäisenä lähtisi turvautumaan lakiin.
– Panostetaan siihen, että rakennuttajilla ja päärakentajalla olisi suurempi vastuu tietää mitä ketjutuksessa tapahtuu. Lisäksi yhteiskunnalle reursseja valvontaan ja riittävät sanktiot käyttöön, jos ohjeita ei noudateta.
Jos näillä keinoilla ei päästä ratkaisuun, niin Könttä on valmis etenemään lainsäädännön kautta.
Edellinen ja nykyinen hallitus ovat jo vuosia valmistelleet maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta. Se pyrkii rakennushankkeissa keskittämään vastuun yhdelle taholle ja jatkamaan vastuuaikaa viideksi vuodeksi hankeen avainhenkilöille. Jos laki saadaan voimaan lähivuosina, niin se toteuttaa monia keskisuomalaisten kansanedustajien toiveita.
– Kansanedustajien vastauksissa oli samoja näkemyksiä, kuin lakiuudistuksen vastuukysymyksen pohtimisessa. Esiin nousi myös laadun parantamisen tarve ja huoli siitä, että riittäähän töitä, arvioi hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi Ympäristöministeriöstä.
