Kyselytunti oli ensimmäinen pitkäksi venähtäneen ja riitaisen kehysriihen jälkeen. Hallitus joutui vakuuttelemaan velanoton tarpeellisuutta ja työllisyystoimien vaikuttavuutta.
Kyselytuntia hallitsivat tänään työllisyys ja talous.
Oppositio väänsi lähes puolet tunnista hallituksen kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto.
Perussuomalaiset ihmettelivät, mihin maahanmuuttajia tarvitaan, kun suomalaisiakin on työttöminä.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) peräänkuulutti asennemuutosta.
– Emmehän me ajattele, että Espoosta Helsinkiin tuleva työntekijä vie helsinkiläisen työpaikan.
Kyselytunnin toista osaa puolestaan hallitsi kokoomuksen johdolla toteutettu taloustiukkaus.
Kokoomuslaiset kertoivat olevansa huolissaan suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, julkisen talouden tasapainosta ja työllisyyspäätösten valjuudesta.
He ottivat erityisesti hampaisiinsa keskustalaisen valtiovarainministerin ja pääministerin sijaisen.
– Luuletteko, että voitte tämän jälkeen vielä katsoa peiliin? kysyi Antti Häkkänen (kok.) Annika Saarikolta (kesk.).
– Ulkoa päin näytti siltä, että Säätytalosta heitettiin ulos valtiovarainministeri ensin ja kehykset perässä, totesi puolestaan Ben Zyskowicz (kok).
– Oppositio on kritisoinut velanottoa, mutta jättänyt kertomatta, että ilman velkarahaa emme olisi pysynyt pystyssä, kysyy Maria Guzenina-Richardson (sd.) valtiovarainministeriltä.
– Onko opposition talouspolitiikka teidän mielestänne johdonmukaista?
Kysymyksessä oli hieman johdattelua, toteaa Vanhanen.
Hän kertaa, että eri talouskriiseissä joudutaan reagoimaan eri tavoilla.
– Tällä kertaa on ollut itsestään selvää, että yrityksiä tulee tukea suoraan. Kansallinen lentoyhtiömme ei olisi pystyssä, ellemme olisi ottaneet velkaa. Näin se vaan menee.
– On hienoa, että puolustatte hallituksen päätöksiä, Ben Zyskowicz (kok.) toteaa valtiovarainministerille.
– Koska täältä ulkoa päin näytti siltä, että Säätytalosta heitettiin ulos valtiovarainministeri ensin ja kehykset perässä.
Mari Holopainen (vihr.) kysyy tieteen ja tutkimuksen rahoituksesta. Tällä viikolla ilmoitettiin 35 miljoonan tiedeleikkauksista.
Saarikko kertoo, että korkeakouluihin on lisätty aloituspaikkoja, hallitus tähtää jatkuvan oppimisen tukemiseen ja tukee tutkimuksen perusrahoitusta.
Hallitusta haastetaan siitä, että eri ministeriöt laskevat työllisyystoimien vaikutuksia eri tavoin.
– Sehän on aivan sama, kuin verenpainetta mitattaisiin kahdessa eri terveyskeskuksessa kahdella eri tavalla, oppositiosta ihmetellään.
– Tässä on kaksi eri laskutapaa ja yritämme läpinäkyvästi näyttää molemmat puolet, toteaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.)
Hallitukselta kysytään myös, keventääkö hallitus finanssipolitiikkaa liikaa ja heikkeneekö palkansaajan ostovoima.
– On hyvin todennäköistä, että vastaus kysyjälle on kyllä. Tulemme näkemään nopean nousukauden kielteiset ilmiöt, nyt jo nähtävissä että raaka-aineiden hinnat nousevat, Matti Vanhanen myöntää.
– Olemme huolissamme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta, aloittaa kokoomuksen Matias Marttinen.
Hän muistuttaa hallituksen luvanneen päätöksiä, jotka vahvistavat julkista taloutta.
– Miksi hallitus teki täsmälleen päinvastoin, kuin mitä se oli eduskunnalle luvannut?
Annika Saarikko vastaa pääministerin sijaisena.
– Me olemme tehneet päätöksiä, jotka parantavat talouden kasvun edellytyksiä ja luovat lisää työpaikkoja. Onneksi talous ei ole niin paha kuin mitä vielä viime syksynä pelättiin.
– Kysymys ei ole vain euroista vaan mihin velkaa otetaan ja miksi, Saarikko toteaa.
Kokoomus jatkaa samasta aiheesta.
– Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ajetaan umpikujaan, tämä on kylmä totuus, sanoo Antti Häkkänen (kok.)
– Pohjoismaissa hyvinvointivaltio menestyy sillä, että on korkea työllisyys ja tarkka taloudenpito. Hallitus hylkäsi tämän linjan, konkreettisia työllisyyspäätöksiä ei tehty. Arvoisa pääministerin sijainen, luuletteko, että voitte tämän jälkeen vielä katsoa peiliin?
Keskustan Annika Saarikko vastaa.
– Kysymys on oleellinen, toivon, että sitä kysyy itse kukin.
– Olemme monesta asiasta edustaja Häkkäsen kanssa samaa mieltä. Mutta ajatuksemme eroavat siinä, että minulle hyvinvointiyhteiskunta on muutakin kuin taloutta.
– Minulle se tarkoittaa myös sitä, että huolehditaan kansalaisista.
Mia Laiho (kok) kysyy, miten aiotaan paikata 200 000 työntekijän vaje terveydenhuollossa.
Hän huomauttaa, että EU:n ulkopuolelta tulevien sairaanhoitajien on vaikea saada kelpoisuuttaan hyväksyttyä. Hän kysyy, miten heidän kielitaitonsa ja koulutuksensa voidaan varmistaa.
Pääministerin sijaisena toimiva Annika Saarikko (kesk.) kertoo, että ministeriössä parhaillaan selvitetään sote-henkilöstön muuttuvia osaamistarpeita.
Myös Antti Lindtman (sd.) ottaa puheenvuoron.
– Olen samaa mieltä, että ei voi olla niin että tänne tullaan tekemään muita halvemmilla työehdoilla töitä. Siitä kyllä pidämme huolta.
Hän mainitsee, että juuri tätä varten EU:ssa pyritään kieltämään epäreilu kilpailu työntekijöitä työehtoja polkemalla.
– Kun tästä äänestettiin EU:ssa, myös puheenjohtaja Halla-aho äänesti tätä vastaan, Lindtman korottaa ääntään perussuomalaisten suuntaan.
Markus Lohi (kesk.) huomauttaa, että Suomessa on 100 000 avointa työpaikkaa. Hän kertoo, että ennen koronakriisiä yritykset kokivat että osaavan työvoiman saanti olevan yksi suurimmista kasvun esteistä.
– Eikö olisi järkevämpää antaa Suomeen tulleelle turvapaikanhakijalle työlupa siksi aikaa, kun hän pystyy palvelemaan suomalaista yhteiskuntaa?
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on samaa mieltä.
Kyselytunti alkaa työllisyystenttauksella. Hallitus kertoi kehysriihessä aikovansa kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton.
Riikka Purra (ps.) ihmettelee, että hallitus loi kehysriihessä pelkkiä haamutyöpaikkoja. Hänen mukaansa maahanmuutto ei lisää työllisyyttä, koska maahanmuuttajat ovat kantasuomalaisia useammin työttöminä.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) vastaa.
– Näkemys, että työperäiset maahanmuuttajat syrjäyttäisivät täällä jo olevia (työntekijöitä), ei pidä paikkaansa. Tutkimusten mukaan se kasvattaa taloutta.
– Emmehän me ajattele, että Espoosta Helsinkiin tuleva työntekijä vie helsinkiläisen työpaikan, hän toteaa vielä myöhemmin.
Samasta aiheesta kysyy myös Jussi Halla-aho (ps.).
– Moni hyvin toimeentuleva kysyy, mitä pahaa ulkomaisessa halpatyövoimassa on. Mutta se vie yrityksiltä kannustimen investoida tehokkuuteen ja siis jarruttaa innovaatiota.
Haataisen mukaan keskustelussa unohtuu, ettei hallitus kutsu ulkomaisia työntekijöitä Suomeen, vaan sen tekevät yritykset.
– Onko se väärin, että yritykset kasvaakseen ja kehittyäkseen saavat niitä työntekijöitä? Minusta ei.
Tänään järjestetään eduskunnan ensimmäinen kyselytunti sen jälkeen, kun hallitus kertoi kehysriihen päätöksistä viikko sitten.
Oppositiopuolueet ovat jo ehtineet haukkua linjaukset vastuuttomiksi ja jättää niistä välikysymyksen.
Välikysymyksen mukaan hallitus ei onnistunut vahvistamaan taloutta tai tekemään vaikuttavia työllisyystoimia, toisin kuin se oli etukäteen luvannut.
Tämä haastaminen varmasti jatkuu tänään.