Lahden Radiomäen laella sijaitseva, villivihanneksille pyhitetty alue levittäytyy parin hehtaarin alalle Radio- ja tv-museon aitojen sisällä. Lähellä on kaupungintalo ja koulu, eikä kauppatorikaan ole kaukana.
Kyseessä on idean isän, hortakouluttaja Jouko Kivimetsän mukaan "Suomen ja myös maailman ensimmäinen konseptoitu villlivihannespuisto".
Titteli Euroopan ympäristöpääkaupunkina oli Kivimetsän mukaan pääsyy siihen, että Lahti valittiin hortapuistojen pilottipaikaksi.
Vastaavia, villivihanneksille pyhitettyjä puistoja on tulossa muuallekin, seuraavaksi Jyväskylään. Hortapuistopaikkakunnille on monia kriteerejä.
– Alueen aidattavuus, monipuolinen maasto, joka mahdollistaa erilaisten kasvien menestymisen, sijainti kaupungin keskustan tuntumassa. Lähellä olisi hyvä olla myös oppilaitoksia ja kouluja, joiden kanssa voidaan tehdä yhteistyötä, Kivimetsä luettelee.
Kasvien puhtaus on tärkeää. Aidat pitävät koiranulkoiluttajat ja roskaajat kauempana. Autotiet eivät ole ongelma, jos etäisyys niihin on riittävä.
– Nyrkkisääntönä on, että autoteihin pitää olla villiyrttien esiintymispaikoilta metreissä saman verran matkaa, kun tielle on määritelty nopeusrajoitukseksi. Esimerkiksi 80 kilometriä tunnissa edellyttää 80 metrin etäisyyttä.
Rikkaruohosta fine diningiin - ja edelleen kotien ruokapöytiin
Horta on kreikkaa ja tarkoittaa villiä, kasviperäistä syötävää.
Jouko Kivimetsään innostus tarttui jo 1990-luvulla Kreetan matkalla.
– Alkuun villivihanneksia kutsuttiin meillä rikkaruhoiksi. Sittemmin niistä tuli superfoodia ja fine diningia.
Kivimetsä epäilee, että ravintoloiden saattaa olla nykyään melko mahdoton saada Michelin-tähtiä ilman villikasvituntemusta.
Hän toivoo, että puistot tuovat villivihannekset huppuravintoloista myös kotien ja erityisesti kaupunkilaisten ruokapöytiin.
Ajatus on, että kun puistossa on päässyt tutustumaan ja maistamaan turvallisesti kasveja, voi lähteä korin kanssa kauemmaksi keruuretkelle.
Kännykkä käyttöön ja opas avuksi – tai vaikka molemmat
Esimerkkikasveja Lahden hortapuistossa on kymmenkunta.
Kasvien tunnistus tapahtuu kännykällä villivihannesten kasvupaikkoihin sijoitettujen QR-koodien avulla.
Varta vasten koulutetut oppaat ovat kävijöiden apuna aluksi puiston aukioloaikoina, myöhemmin opastuksia voi tilata maksusta ryhmille. Kehitteillä on myös muuta oheistoimintaa.
Jouko Kivimetsä uskoo, että hortapuistot toimivat myös matkailun vetonauloina. Matkailu ruokkii samalla muuta elinkeinotoimintaa.
– Matkailuun liittyy moninaista oheistoimintaa. On ohjelma- ja elämyspalveluja, tuotteistamista ja muuta. Suurin bisnes tässä yhteydessä tulee varmasti sieltä, kertoo matkailun ohjelmapalvelujen opettajanakin pitkään toiminut Kivimetsä.
Esimerkiksi Japanissa, Koreassa ja Keski-Euroopassa on hänen mukaansa kasvavaa kiinnostusta suomalaisia luonnon antimia kohtaan.
– Sieltä olisi tulijoita, jotka haluavat nähdä tämän ihmeen, että luonnosta löytyy ravintorikasta syötävää ja villiruokaa muutenkin.
Voit osallistua keskusteluun 12.5. kello 23:00 asti.