Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Päijät-Hämeessä on ennätysmäärä sitoutumattomia kuntavaaliehdokkaita. Lähes joka kunnassa on ehdolla sitoutumaton ryhmä. Lahdessa Pro Lahti -ryhmä on jopa kymmenkertaistanut ehdokasmääränsä viime kuntavaaleihin verrattuna.
Valtuutettu Kalle Aaltosen ympärille syntynyt liike on kerännyt 72 ehdokkaan listan.
– Puolueet eivät ole hoitaneet asioita kaupunkilaisten eduksi. Nyt on aika katsoa, onko muutokselle myös asukkaiden mielestä tarvetta, sanoo Pro Lahden ehdokas Anita Immonen.
Immosen mielestä sitoutumattomat tuovat päätöksentekoon "omilla aivoilla ajattelua" ryhmäpäätösten tai puoluekurin vastapainoksi. Pro Lahden ehdokkailla on kuitenkin muutama yhteinen vaaliteema kuten huumeongelman ratkaiseminen ja keskustan investoinnit.
– Haluamme myös avoimuutta päätöksentekoon ja tuoda sitä lähemmäs kaupunkilaisille, luettelee Immonen.
Immosen ja Kalle Aaltosen mukaan ihmiset ovat kyllästyneitä perinteisiin puolueisiin.
– Puolueet, jotka ovat tehneet päätöksiä meidän puolestamme, ovat tehneet sellaisia ratkaisuja, mihin suurin osa kaupunkilaisista ei ole tyytyväisiä, sanoo Immonen.
Hän arvelee, että suurin osa kaupunkilaisista ei ole kannattanut esimerkiksi Lahteen rakennettua älypyörätietä.
– Päättäjät ovat tosi epäluotettavia, eivätkä tee sitä mitä kansalaiset haluavat. Tutkimuksissakin on osoitettu, että puolueet ovat epäluotettavin julkinen toimija, väittää Kalle Aaltonen.
Pro Lahti ei ole ainoa sitoutumaton ryhmä Lahdessa. Ehdolla ovat myös Asukkaiden Lahti ja Kestävän tulevaisuuden Lahti.
Populistisia liikkeitä yhdistävät puhe kansasta ja itsevaltainen johtaja
Lahtelaista päätöksentekoa seurannut yhteiskuntatieteen tohtori, kirjailija ja toimittaja Markku Koski näkee sitoutumattomissa populismin piirteitä.
– Populismille on tyypillistä esittäytyä olevansa lähellä äänestäjää, mutta poikkeuksetta niissä on yksi vahva ja itsevaltainen johtaja.
Ajatus itsenäisestä ajattelijasta ja "omilla aivoillaan ajattelusta" sopii Kosken mielestä tähän aikaan, joka korostaa yksilöllisyyttä.
– Tämän päivän ihminen vieroksuu joukkotoimintaa, joka kuitenkin on vähän hölmöä, kun yksi ihminen ei saa sellaisenaan asioita läpi.
Koski arvelee, että yksi syy sitoutumattomien ryhmien nousulle on Lahdessa se, että päätöksenteossa on ollut paljon kiistanalaisia asioita kuten kaupunkikuvaan tai liikenteeseen liittyvät hankkeet.
Markku Koski ei kuitenkaan ymmärrä, miksi yksi ihminen julistaa tietävänsä kaupunkilaisten puolesta asiat, koska asioista ollaan montaa mieltä.
Kosken mielestä on selvää, että politiikassa mukana olevat ryhmät sopivat keskenään asioista, mikä saattaa näyttäytyä pelaamisena tai periaatteiden myymisenä.
– Yhteiskunta ei toimi kuin kone eikä tämä ole mikään diktatuuri, jossa yksi määrää. Jos me haluamme pitää rauhan, se tarkoittaa jonkinlaista sovittelua eri intressien välillä, sanoo Koski.
Vaikka sitoutumattomat esiintyvätkin usein politiikasta puhtoisina hahmoina, he eivät sitä Kosken mukaan välttämättä ole.
– Kaikilla meillä on poliittisia intohimoja ja periaatteita.
Valta jakautuu tasaisemmin
Viime vaaleissa Päijät-Hämeen suurimmaksi puolueeksi noussut SDP on pannut merkille sitoutumattomien nousun, politiikanvastaisuuden ja vastakkainasettelun.
– Kun populistit ovat omien sanojensa mukaan kansan puolella, niin kansalle pitää löytää sen vastustaja eli eliitti. Eliittinä pidetään kaikkia, jotka ovat poliittisessa päätöksenteossa mukana, sanoo SDP:n Hämeen piirin 1. varapuheenjohtaja Heikki Moilanen.
Moilanen pitää eliittiä itselleen vieraana.
– Mutta sellaiseksi vaan haukutaan. Hassua on se, että nämä eliitin vastustajat ovat kiihkeimmin pyrkimässä eliittiin, Moilanen naurahtaa.
Demarivaikuttaja Heikki Moilanen kuitenkin näkee, että populistiset liikkeet ja uudet ryhmät tulevat muuttamaan politiikan tekemistä. Esimerkkinä hän nostaa Vihreät, jonka vuoksi kaikki puolueet ovat joutuneet ottamaan vihreitä arvoja huomioon.
Jos sitoutumattomien ehdokasmäärä vielä konkretisoituu äänestystuloksessa, joutuvat muut puolueet tekemään luottamuselimissä tilaa uusille tulokkaille.
Maakunnalliset luottamuspaikkaneuvottelut ovat alkaneet jo demareiden johdolla, ja varsinaisesti vääntö paikoista alkaa vasta vaalituloksen ratkettua. Demareiden puolesta neuvotteluja vetävä Heikki Moilanen on selvittänyt Kuntaliitosta, miten sitoutumattomat pitää ottaa huomioon.
– Heillä pitää olla yhteinen yhdistys, jolla on yhteiset tavoitteet, johon he kaikki ovat sitoutuneet. Lisäksi tietty äänikynnys pitää ylittyä, luettelee Moilanen.
Moilanen arvelee, että Pro Lahti voisi jo yksinään ylittää äänikynnyksen maakunnallisiin paikkoihin.
Hämeen sitoutumattomat tavoittelee maakunnallisia paikkoja
Asikkalassa neljä vuotta sitten vaalien voittaja oli sitoutumattomien Kotikunta-ryhmä. Vaalien ääniharava, Asikkalan entinen kunnanjohtaja Juri Nieminen on kokoamassa jälleen joukkoja, vaikka jättäytyikin pois kesken valtuustokauden. Kotikunnan yksi vaaliteema on vastustaa kunnallisten palveluiden ideologista keskittämistä.
Niemisen mukaan sitoutumattomilla ei ole ollut helppoa poliittisten ryhmien kanssa.
– Saimme varmaan liian hyvän vaalituloksen, kun puolueet suhtautuvat meihin alussa negatiivisesti. Ensimmäisessa kunnanhallituksen kokouksessa haukut tuli.
Sitoutumattomat ovat tulleet kuntien päätöksentekoon jäädäkseen. Osa sitoutumattomista ryhmistä on myös lyöttäytynyt yhteen parantaakseen asemiaan neuvotteluissa maakunnallisista luottamuspaikoista. Helmikuussa perustettuun Hämeen sitoutumattomat ry:n kuuluvat Kotikunta-ryhmän lisäksi Parempi Heinola ja Aito Iitti. Yhdistyksen sihteeri on Kärkölä-ryhmän Markku Koskinen, mutta Kärkölä-ryhmä ei halunnut maakunnallisen yhdistyksen jäseneksi.
Hämeen sitoutumattomat ry tavoittelee tulevissa vaaleissa yhtä paikkaa maakuntavaltuustossa, mutta varsinainen tähtäin on maakuntavaalit ja seuraavat kuntavaalit neljän vuoden päästä.
– Silloin me me aiomme olla tosi iso koko maakunnan alueella, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Juri Nieminen.
Neljä vuotta sitten sitoutumattomat sai kahdeksan prosenttia maakunnan kaikista äänistä, vaikka kaikissa maakunnan kunnissa ei edes ollut ehdokasasettelua.
– Jos nyt päästäisiin kaksinumeroiseen maakunnalliseen kannatukseen, ja kaikki olisivat saman yhdistyksen alla, mehän olisimme puheenjohtajapöydissä.
Kaikki eivät ole kuitenkaan lähteneet maakunnalliseen yhdistykseen mukaan.
– Sitoutumattomat on sellaista porukkaa, joka ei halua sitoutua myöskään ylikunnallisesti. Jokaisella on oikeus tehdä niin kuin haluaa. Meidän ryhmässä ei ole mitään pakkoa, sanoo Nieminen.