Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Enemmän yhteisiä harrastuksia ja paremmat mielenterveyspalvelut – Keski-Suomen perheiden sote-toiveet kartoitettiin ensimmäistä kertaa

Keski-Suomen sote-hankkeet ovat kysyneet perheiden ajatuksia sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluista. Vastauksia tuli yli 2000 perheeltä. Tyytyväisyyden lisäksi vastauksissa näkyi huoli mm. mielenterveyspalveluista ja hoitojonoista.

Ihmisiä grillikatoksen luona.
Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
  • Virpi Kotilainen

Keski-Suomessa toteutettiin huhtikuussa poikkeuksellisen laaja keskisuomalaisten perheiden tilannetta kartoittava kysely.

Kyselyn takana olivat Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeet.

Sote-uudistuksen valmistelijat halusivat kartoittaa keskisuomalaisten vanhempien ja huoltajien kokemuksia lasten, nuorten ja perheiden sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä koronaepidemiasta johtuvien poikkeusolojen vaikutuksista perheiden hyvinvointiin.

Kysely suunnattiin perheille, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Vastauksia tuli yhteensä 2 080, kaikista Keski-Suomen kunnista.

Pitkät jonot ja palvelujen huono saatavuus harmina

Perheet ovat kyselyn perusteella pääsääntöisesti tyytyväisiä sivistys- ja sote-palveluihin, mutta parantamisen varaakin nähdään.

Tietyissä kunnissa esiin nousivat pitkät jonotusajat sote-palveluissa, erityisesti suun terveydenhuollossa ja terapiapalveluissa.

Lisää resursseja kaivataan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Perheet toivovat matalan kynnyksen palveluita, joustavaa kotipalvelua sekä sote-ammattilaisten monialaista yhteistyötä.

Neuvolapalveluihin oltiin keskimäärin tyytyväisiä, vaikka perheiden toiveissa olisikin saada henkilökuntaan lisää pysyvyyttä. Myös neuvolan ajanvarausjärjestelmä saisi vastaajien mielestä olla joustavampi.

Perheet arvostavat lähipalveluja, mutta joidenkin lähipalvelujen tueksi kaivataan digitaalisia palveluja.

– Vastaajien digitaidot ovat keskimäärin hyvät, ja esimerkiksi sähköistä ajanvarausta toivotaan palveluihin. Perheet ovat myös valmiita etävastaanottojen käyttämiseen, kertoo projektityöntekijä Marika Erkkilä Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeista.

Pienemmät ryhmäkoot ja perheille harrastusmahdollisuuksia

Varhaiskasvatukseen ja kouluihin perheet toivovat lisää henkilökuntaa, kuten koulunkäynnin ohjaajia, kouluterveydenhoitajia, kuraattoreita ja psykologeja. Lisäksi ryhmäkokoja toivotaan pienemmäksi.

Perheet toivovat myös enemmän yhteisiä ja maksuttomia matalan kynnyksen liikuntapaikkoja sekä koko perheelle suunnattuja harrastusmahdollisuuksia. Nuorille toivotaan ajanviettopaikkoja ja monipuolista harrastamista etenkin pienempien kuntien haja-asutusalueilla.

Tyytyväisimpiä keskisuomalaisperheet olivat varhaiskasvatuksen, koulun toimintaan, terveysasemien sekä neuvolapalveluihin.

Keski-Suomen sote-hankkeet aikovat hyödyntää vastausten sisältöä tekeillä olevan Keski-Suomen hyvinvointialueen sekä kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämisessä.

– Vastaavaa kyselyä samanlaisella laajuudella ei ole aiemmin Keski-Suomessa tehty, kertoo projektipäällikkö Hanna Hämäläinen Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeista.

Korona toi huolen nuorten jaksamisesta

Kysely selvitti myös korona-ajan vaikutuksia keskisuomalaisiin perheisiin.

Vastausten perusteella epidemia on kasvattanut huolta etenkin nuorten jaksamisesta. Etäkoulu on koettu perheissä raskaaksi, ja se on lisännyt koulunkäyntiin liittyviä haasteita.

Myös sosiaaliset suhteet ovat kaventuneet, ja perheissä on koettu yksinäisyyttä. Eristäytyminen on tuottanut psyykkistä pahoinvointia, ja koronauutisointi on ahdistanut monia.

Liikuntapaikkojen sulkeutuminen on heikentänyt myös fyysistä kuntoa. Kyselyyn vastanneiden perheiden taloudellinen tilanne pysynyt kuitenkin keskimäärin vakaana, osalla vastaajista on tosin ollut taloudellisia huolia.

Epidemia lisäsi perheen yhteistä aikaa

Korona-ajalla on ollut myös positiivisia vaikutuksia perheiden hyvinvointiin.

Perheenjäsenet ovat esimerkiksi lähentyneet toisiaan, kun yhteinen aika on lisääntynyt. Perheet ovat myös viettäneet enemmän aikaa luonnossa, ja turhien menojen kerrotaan karsiutuneen aikatauluista.

Muissakin koronan aiheuttamaa poikkeusaikaa käsittelevissä kyselyissä on käynyt ilmi se, että perheiden kokemukset ovat hyvin erilaisia.

Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston Poikkeusaika vaikutti perheiden hyvinvointiin monin eri tavoin -tutkimus (2020) osoittaa, että ne perheet, jotka voivat jo ennen korona-aikaa suhteellisen hyvin, voivat hyvin myös poikkeusoloissa.

Osa perheistä voi jopa paremmin poikkeusoloissa, kiireettömässä ja perhekeskeisemmässä arjessa.