Amos Rexin kahden tuhannen neliön kokoinen näyttelytila on sulautunut Kaija Saariahon musiikkiin ja Raija Malkan värimaailmaan: suurikokoiset rakennelmat kohtaavat monipolvisten äänien huiman kavakadin. Blick-teos tarjoaakin taidetta kokonaisvaltaisesti ja usealle aistille.
– Kokemuksena tämä näyttely on äärimmäisen fyysinen. Tänne ei tulla etsimään, missä taideteos sijaitsee, vaan kun tulet ovesta sisään, astut suoraan taideteokseen, Raija Malka luonnehtii.
Malkan ja Saariahon Blickin piti lihallistua jo viiime vuonna, mutta sitten tuli korona. Blickin historia ulottuu kuitenkin kauemmas, sillä teoksen monikerroksinen musiikki kietoutuu Saariahon vuonna 1988 valmistuneen Stilllebenin ympärille.
Stilleben on radiofoninen teos, eli se yhdistelee musiikkia, puhetta ja konkreettisia ääniä. Teemoina ovat liike, matkustaminen ja nostalgia. Stillelebenistä Saariaho on kasvattanut Blick sound environment -teoksen, jonka nuotisto nyt täyttää Amos Rexiä.
– Käytän tässä jokapäiväisen elämän konkreettisia ääniä, koska ne yhdistyvät meillä kaikilla eri asioihin. Mukana on muun muassa vanhanaikaista kirjoituskonetta ja metrojunaa, Saariaho kertoo.
Taide on uhanlainen laji
Blick-teoksen yksi inspiraationlähteistä on venäläistaiteilija Wassily Kandisky, abstraktin taiteen edelläjäkävijä. Saksankielinen sana der Blick eli katse viittaa Kandinskyn vuonna 1912 kirjoittamaan runoon. Kandinsky oli synesteetikko, joka koki värejä kuuloaistimuksina, ja tämä jos mikä sopii myös Blick-teoksen teemoihin.
– Minua kiehtovat Kandinskyn kirjoitukset vastakohdista ja niiden kautta muodon luomisesta kuvataiteessa. Tällaiset hahmopsykologiaan liittyvät ajatukset olivat minulle todella tärkeitä ja inspiroivia nuorena säveltäjänä, Kaija Saariaho toteaa.
Blick-näyttelyn Kiosk-osiossa yleisö voi myös osallistua taiteen tekemiseen luomalla omia rakennelmiaan. Joidenkin teoksien päällä voi myös istuskella ja antaa ajatusten virrata. Lavastusprojektejakin tehnyttä Raija Malkaa ovat aina kiinnostaneet kolmiulotteiset tilat, ja Blickissä hän on hyödyntänyt myös Amos Rexin kuuluisia kattoikkunoita.
– Olen käyttänyt päivänvaloa vastaavalla tavalla kuin väriä ja pensseliä maalaamisprosessin aikana. Näyttelyn fyysinen puoli on rakentunut siten, että katsoja pystyy hahmottamaan tämän suuren tilan kokonaisuutena.
Wassily Kandinskyn ydinajatuksiin kuuluu käsitys taiteen henkisyydestä ja siiitä, ettei taidekokemusta voi aina ymmärtää järjellisenä kokoemuksena. Myös Kaija Saariahoa on aina kiinnostanut taiteessa henkisyys. Hänen mielestään taide on jopa uhanalainen elementti läpikaupallistuneessa maailmassa.
– Jos elämän pääasia on tehdä voittoa, niin siinä tapauksessa me taiteilijat kuulumme katoaviin lajeihin, joita Maapallolta on kadonnut samasta syystä.
Blick jatkuu syyskuun alkuun saakka. Tämän hetkisen koronatilanteen takia Amos Rexiin otetaan sisälle rajoitettu määrä ihmisiä. Museoon pääsee toistaiseksi ainoastaan verkosta ennakkoon varatulla vierailuajalla.
Lisää aihepiiiristä: