Pandemia on syössyt valtioita velka- ja talouskurimukseen. Viime kuukausina yleinen hintojen nousu eli inflaatio on alkanut pitkän unohduksen jälkeen vilahdella talousviisaiden puheissa Suomen Pankin pääjohtajaa Olli Rehniä ja miljardööri Warren Buffetia myöten.
Käänne on ollut nopea. Jos inflaatio todella kiihtyy, se tuntuu jokaisen kukkarossa.
Kokosimme vastaukset kuuteen olennaiseen kysymykseen. Haastattelimme juttuun Säästöpankin pääekonomistia Henna Mikkosta, Danske Bankin pääekonomistia Pasi Kuoppamäkeä ja Kaupan liiton pääekonomistia Jaana Kurjenojaa.
1. Missä hinnat jo nousevat?
Inflaatio on kiihtynyt jo esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa kuluttajat ovat olleet laajasti liikkeellä ja ostaneet autoja, asuntoja ja muita kestokulutustavaroita. Myös hotelli- ja ravintolapalveluja on käytetty aktiivisesti.
Kuluttajahinnat nousivat siellä huhtikuussa 4,2 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.
Ylen haastattelemat ekonomistit odottavat inflaation kiihtyvän myös Euroopassa ja Suomessa. Esimerkiksi Suomessa kuluttajahintaindeksi oli viime vuonna vaatimaton 0,3 prosenttia. Tänä vuonna se voi kiihtyä lähelle kahta prosenttia.
Mahdollisena pidetään myös sitä, että inflaatio kiihtyy enemmänkin – eli kipuaa joinakin kuukausina yli Euroopan keskuspankin kahden prosentin tavoitetason.
Kuumenemista on luvassa etenkin Saksassa, jossa hinnat voivat nousta hetkellisesti yli kolmenkin prosentin vauhtia.
2. Miksi hinnat nousevat?
Talouden on nyt tajuttu todellakin avautuvan pandemian jälkeen. Se synnyttää pelkoja jopa ylikuumenemisesta.
Rokotukset purevat, ja samaan aikaan etenkin Yhdysvalloissa elvytetään historiallisen suurilla summilla. Talouskasvu vahvistuu, kysyntä lisääntyy, ja tämä kiihdyttää hintojen nousua.
Kysyntää syntyy, kun monille on jäänyt säästöön rahaa. Kun valtiot elvyttävät pandemian runnomaa talouttaan, se näkyy investoinneissa.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa tammi–maaliskuun kasvu kiihtyi 6,4 prosentin vuosivauhtiin.
Euroopan komissio nosti juuri keskiviikkona kasvuennustettaan. Se uskoo EU:n talouskasvun kipuavan tänä ja ensi vuonna yli neljän prosentin.
Suomessa valtiovarainministeriön tuorein ennuste lupailee tälle vuodelle lähes kolmen prosentin talouskasvua, ja OP jopa enemmänkin.
3. Mikä kaikki kallistuu?
Polttoaineiden ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet viime kuukausina. Öljy on jo pandemiaa edeltävällä tasolla. Nämä ovat olennaisia inflaation tekijöitä, koska niiden hintojen nousu heijastuu laajasti muihinkin tuotteisiin.
Pandemiassa maailmaan on syntynyt pullonkauloja, kun tuotteita on varastoitu ja kuljetukset ovat kallistuneet.
Esimerkiksi sirupula, konttipula ja Suezin kanavan tukkineen aluksen aiheuttama suma vaikuttavat paitsi laajalle alueelle maantieteellisesti myös yksittäisiin tuotteisiin.
Viime kädessä hintoja nostaa kysyntä. Esimerkiksi rakentamisinto muuallakin kuin Suomessa on nostanut sahatavaran hintoja kymmeniä prosentteja.
Myös remontin teettäminen on nyt kalliimpaa kuin aiemmin. Asumisen ylipäätään uskotaan jatkavan kallistumistaan.
Ruuan maailmanmarkkinahinta on YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n indeksissä korkeimmillaan yli seitsemään vuoteen.
Ekonomistiarvioissa ruuan hinnan Suomessa ei uskota kuitenkaan nousevan, koska kauppojen välinen kilpailu pitää nousupaineita kurissa.
Mutta olisiko esimerkiksi ravintoloilla mahdollista hivuttaa hintoja kysynnän kasvaessa ylöspäin? Koronarajoitusten poistuminen, kesä ja grillikausi tuskin ainakaan laskevat hintoja.
4. Jääkö nousu hetkelliseksi vai pysyväksi?
Ekonomistien arvion mukaan tänä vuonna nähtävää inflaatiota voi pitää hetkellisenä ja kertaluonteisena.
Hintojennousu jää piikiksi, koska vuosi sitten esimerkiksi polttoaineen hinta oli alamaissa. Nyt palataan normaaliin pysähdyksen tilasta.
Nousu voi jäädä hetkelliseksi, koska tavaroiden hintojen nousua voi hillitä ja kääntää taas laskuun varsin nopeastikin lisäämällä investointeja ja tuotantoa.
Pysyvästä inflaation noususta on kyse vasta silloin, jos kiihtyvä talouskasvu alkaa kuumentaa työmarkkinoita.
Palkat voisivat nousta, kun yritykset alkaisivat hankkia työvoimaa kovemmilla palkoilla. Se johtaisi palkkainflaatioon eli työvoimakustannusten nousuun. Silloin muutkin hinnat alkaisivat nousta.
5. Mitä inflaatiosta seuraa?
Inflaation kiihtyminen on Euroopan keskuspankille myönteinen ja vuosia kaivattu merkki siitä, että taloudessa tapahtuu jälleen.
EKP:n päätavoite on säilyttää hintavakaus. Vakauden määritelmäksi pankki on asettanut vajaan kahden prosentin inflaation.
Kun tavoite lähenee, elvytys käy tarpeettomaksi. Keskuspankki alkaisi supistaa arvopapereiden osto-ohjelmiaan. Näin se on jo ennakoinut tekevänsä ensi vuonna.
Jos inflaatio-odotukset lähtevät ripeämpään nousuun, niin osto-ohjelmien supistamisen lisäksi EKP voisi nostaa myös korkoja.
Ekonomistit pitävät Euroopan kasvunäkymiä kuitenkin sen verran vaisuina Yhdysvaltoihin verrattuna, että kovin nopeasti koronnosto ei tule eteen.
Ensimmäinen mahdollinen ja hyvin maltillinen korkojen nosto voisi olla edessä vuonna 2023.
Sininen viiva kuvaa markkinaodotuksia 3kk euriborin kehityksestä toukokuussa. Punainen viiva kuvaa odotuksia vuoden 2021 alussa. Odotettu kasvu-ura on laskettu euribor-futuureista.
6. Mitä vaikutuksia kansalaisiin?
Piensijoittajat ovat jo huomanneet vaikutuksia, kun osakemarkkinoilla on nähty inflaatio-odotusten vahvistumisesta johtuvia arvonpudotuksia.
Osakekurssien pitkään jatkunut nousu johtuu paljon siitä, että korot ovat pysyneet alhaalla. Jos keskuspankit alkavat nostaa korkoja, myös korkojen suosio sijoituskohteena kasvaisi. Toisaalta sijoittajat alkaisivat pohtia tarkemmin omistamiensa yritysten näkymiä ja tuotto-odotuksia. Kurssiheilahteluja olisi edessä.
Kun Euroopan keskuspankki nostaa korkoja, se heijastuu myös asuntolainojen viitekorkoina käytettyihin euriboreihin. Asuntovelllisen onkin hyvä käydä läpi, millainen vaikutus omiin velanhoitokustannuksiin olisi esimerkiksi kahden tai kolmenkin prosenttiyksikön koron nousulla.
Kuten yllä oleva kaavio kuvaa, markkinoiden odotuksissa euriborkorot kipuavat miinukselta plussan puolelle vasta noin vuonna 2025. Tilanne voi kuitenkin muuttua. Vielä alkuvuonna korkojen odotettiin nousevan nollan yläpuolelle selvästi tätä möyhemmin.
Haittaa inflaatiosta on myös ihmisille, jotka makuuttavat säästöjään nollakorkoisilla tileillä. Rahan arvo heikkenee inflaation kiihtyessä.
Aiheesta lisää: