Puolueet pystyttävät parhaillaan virtuaalisia vaalitelttojaan, ja vaalilähetyksiin halutaan mukaan musiikkia tunnelmaa nostattamaan. Samaan aikaan musiikkialan väki kokee olevansa kriisin keskellä ja epätietoinen siitä, milloin voi palata töihin. Kulttuurialan aktiivi, muusikko Mikko Kosonen kehottaa esiintyjiä ja tekniikkaa kieltäytymään vaalitilaisuuksista.
– Meidän alaamme on kohdeltu niin mielettömän epäoikeudenmukaisesti tämän viimeisen 14 kuukauden aikana. Kieltäytyminen vaalitilaisuuksista voisi toimia yhtenä protestina muiden mielenilmausten joukossa, Mikko Kosonen sanoo.
Sille, että muusikot tukevat vaaleissa ja vaalitilaisuuksissa jotain tiettyä poliitikkoa tai puoluetta, on pitkä traditio niin Suomessa kuin muuallakin.
Muusikkojen liiton freelancereiden luottamushenkilö Juho Viljanen muistelee vihreiden Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjaa vuonna 2012. Kampanja aktivoi bändejä ja artisteja kautta linjan tukemaan itselleen mieluisaa ehdokasta. Haavisto sai jopa jo vuosia sitten hajonneen Ultra Bra -yhtyeen nousemaan uudelleen lavalle.
Tulevissa kuntavaaleissa tunnelma on toisenlainen.
– Tahtotila lähteä seisomaan poliittisten toimijoiden taakse on tällä hetkellä tosi alhaalla.
– Jos tällaisia esiintymiskyselyjä tulee, niin kyllä moni varmasti miettii, mikä se pointti siinä on, Juho Viljanen sanoo.
Apinoillekin sallitaan yleisö, mutta muusikoille tarjotaan jaksuhaleja
Muusikoiden katkeruus kumpuaa kahdesta lähteestä. Alalla koetaan, että koronarajoitusten purkaminen on lähtenyt käyntiin epäreilulla tavalla. Muusikko Paula Vesalan somepäivityksessä ihmeteltiin, miksi sadat ihmiset saavat mennä Korkeasaaren eläintarhaan katsomaan apinaa, mutta jos esiintyjä on muusikko, yleisö on rajattu kuuteen henkilöön.
Toinen märkä rätti lävähti kulttuuriväen kasvoille pari viikkoa sitten. Kulttuuria on tuettu veikkausvoittovaroista, jotka ovat muun muassa koronan takia vähentyneet huomattavasti. Hallitus on päättänyt kompensoida menetyksiä, mutta rahat eivät riitä kattamaan vajetta. Rahoitus taiteelle pienenee vuonna 2022 17,5 miljoonan ja seuraavana vuonna noin 23 miljoonan euron verran.
Rahapelitoiminnan tuottojen pienenemisen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö joutuu leikkaamaan tulevina vuosina vielä 35 miljoonaa euroa budjetistaan. Leikkaukset alkavat vuonna 2023, ja kyse on pysyvästä, vuosittaisesta leikkauksesta.
Päättäjät ovat muistaneet kulttuuuri- ja tapahtuma-alaa myös korvauksilla. Hallituksen esittämästä reilun 230 miljoonan koronatukipaketista suunnataan kulttuuriin ja taiteeseen 127,36 miljoonaa euroa ja tapahtuma-alalle tapahtumatakuun muodossa 85 miljoonaa euroa. Tuet jakaisi Taiteen edistämiskeskus Taike.
Tukea pidetään alalla riittämättömänä ja sen jakotapaa pääasiassa apurahoina arvostellaan.
Alan ihmiset tuntevat olonsa petetyiksi, ja pettymys kohdistuu poliitikkoihin.
Viljasen mukaan muusikot ovat saaneet runsaasti myötätuntoa ja tsemppiviestejä, mutta siihen apu on monen mielestä jäänyt.
Kuntavaaliehdokkaan löytäminen teettää päänvaivaa
Nyt alan toimijat pohtivat, ketä voi äänestää kuntavaaleissa.
– Se on yleinen keskustelunaihe muusikoiden piirissä. Että ketä me voimme äänestää. Kuka ajaa meidän etujamme tulevaisuudessa?
– Nyt on tullut selväksi että nykyinen valtaapitävä koneisto ei sitä tee, mutta mikä on vaihtoehto, pohtii Viljanen.
Mikko Kosonen sanoo menevänsä äänestämään, ilman muuta. Hänen arvonsa eivät ole ole muuttuneet, ja hän haluaa yhä vaikuttaa yhteiskuntaan. Keskusteluyhteys poliitikkojen ja kulttuuriväen välillä täytyy pitää yhä auki.
Kososen mielestä viime kuukausina on käynyt ilmi, että kulttuurialaa pidetään jollain tapaa itsestäänselvyytenä. Hänen mukaansa suuren ja monitahoisen alan toimijat olisivat kaivanneet ahdingossaan lisää apua ja tasa-arvoista kohtelua, mutta sitä ei poliitikoilta ole herunut. Siksi hänen mielestään nyt kannattaisi rauhoittaa tilanne ja olla osallistumatta vaalitilaisuuksiin.
– Tärkeintä on nyt pelastaa ihmiset leipäjonoilta ja siltä, että he joutuvat henkensä pitimiksi myymään soittimensa, autonsa, asuntonsa, mitä nyt kukin omistaa, Kosonen sanoo.
Kulttuurialan ammattijärjestöt ovat tällä viikolla kirjelmöineet koronarajoitusten epäkohtien korjaamisen puolesta. Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Muusikkojen liitto, Taide- ja kuttuurialan ammattijärjestö, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ja Näyttelijäliitto. Järjestöjen mukaan epätasa-arvo koronarajoitusten suhteen on jatkunut läpi kriisiajan.
Muita toimialoja avataan nyt tilanteen helpottaessa exit-suunnitelman mukaisesti. Järjestöt vaativat, että taide- ja kulttuurialaa kohdellaan tasa-arvoisesti samoin perustein.