Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannatus kansan keskuudessa on pysynyt korkealla vuodesta toiseen, mutta kannatuksen säilyminen ei ole itsestäänselvyys. On tärkeää ymmärtää, että koko järjestelmä lepää yhden ainoan asian varassa, ja se on luottamus.
Moraalinen oikeutus korkeille veroille syntyy siitä, että kansalaiset luottavat verojensa päätyvän kaikkien yhteiseksi hyväksi.
Jos luottamus rapautuu, koko järjestelmä romahtaa.
Lapsuudessani Sri Lankassa oli tavallista, että opettajat tekivät päivätyönsä julkisissa kouluissa ja antoivat työpäivän jälkeen varakkaiden perheiden lapsille kallista yksityisopetusta.
Sama opettaja saattoi ensin istua koko koulupäivän ajan luokassa pöytänsä ääressä sanomalehteä lukien sanomatta oppilaille sanaakaan, ja koulupäivän päätyttyä antaa huippuunsa hiottuja luentoja maksaville asiakkaille.
Osa yksityisoppilaista oli samoja lapsia, jotka aiemmin päivällä olivat istuneet tylsistyneinä luokkahuoneessa. Maassa, jossa sisällissodan aikaan koulumenestys saattoi olla ainoa tie pois kurjuudesta, epätoivoiset vanhemmat keräsivät rahat lapsensa opintojen tukemiseen sieltä, mistä saivat.
Kukaan ei valittanut opettajista: kaikki ymmärsivät, että järjestelmä toimi päättäjien hiljaisella hyväksynnällä.
Kun ihmiset menettävät uskonsa järjestelmään, syntyy itseään ruokkiva kierre. Siksi Tytti Yli-Viikarin epäillyissä väärinkäytöksissä on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin yksittäisen virkamiehen mahdollisesti rikoksen tunnusmerkit täyttävästä toiminnasta. Pelissä on koko Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus.
Pelkään, että joka kerta kun Matti tai Pirjo saa lukea mediasta, että hänen veroillaan kustannetaan johtajien tyylikursseja ja kalliita viinejä, hänen uskonsa verovarojen päätymisestä hyvään tarkoitukseen murenee. Matin ja Pirjon kynnys veronkiertoon madaltuu.
Eniten luottamuksen romahtamisesta kärsivät yhteiskunnan kaikkein heikoimmat ja haavoittuvimmat.
Ja kun uutisissa kerrotaan veronkierron yleistyneen, luottamus järjestelmään heikkenee entisestään. Kierre on valmis.
Kärsijöinä eivät kuitenkaan ole kovapalkkaiset virastojen johtajat, eivätkä välttämättä edes Matti ja Pirjo.
Eniten luottamuksen romahtamisesta kärsivät yhteiskunnan kaikkein heikoimmat ja haavoittuvimmat, joiden toimeentulo, terveys ja mahdollisuudet hyvään elämään lepäävät hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamien palveluiden varassa.
Ihmiset, jotka ovat valovuosien päässä tilanteesta, jossa heillä edes olisi verotettavaa tuloa, saati mahdollisuus pohtia veronkiertoa.
VTV:tä voi hyvällä syytä pitää yhtenä Suomen tärkemmistä virastoista: sen tärkeänä tehtävänä on tarkastaa valtion taloudenpidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Tässä tehtävässään sitä voisi ajatella eräänlaisena hyvinvointiyhteiskunnan moraalisen oikeutuksen ylläpitäjänä.
Nyt tämän samaisen viraston pääjohtaja vaikuttaa katsovan kauneushoidot ja erilaiset strategia- ja kehittämishankkeet tarkoituksenmukaiseksi, mutta ei ilmeisesti niinkään sille perustuslaissa määrättyä ydintehtävää; itse tarkastustoimintaa, jonka se on systemaattisesti ajanut alas.
Olen nähnyt omin silmin, miten korruptio mädättää koko järjestelmän, ja mitä tapahtuu, kun kansalaisten usko viranomaisiin katoaa kokonaan.
Yli-Viikarin rahankäyttöä tutkii nyt keskusrikospoliisi. Tutkimusten toinen asiakokonaisuus liittyy viraston työntekijän kanssa tehtyyn sopimukseen ja toinen Finnair-lentopisteisiin. Mahdolliset rikosnimikkeet tarkentunevat, mutta Yli-Viikaria epäillään ainakin virka-aseman väärinkäytöstä. Yli-Viikari on kiistänyt kaikki syytökset ja epäilyt.
Lukija saattaa edelleen pohtia, miksi yhdestä maailman korruptoituneimmista kolkista tullut entinen turvapaikanhakija on niin kovin huolissaan jatkuvasti kansainvälisten vertailujen kärkisijoille sijoittuvan puhtoisen Suomen korruptiosta.
Vastaan lukijalle: juuri siksi. Olen nähnyt omin silmin, miten korruptio mädättää koko järjestelmän, ja mitä tapahtuu, kun kansalaisten usko viranomaisiin katoaa kokonaan. Suomi on vielä kaukana tällaisesta uhkakuvasta, eikä yksi “extreme mega mask” vielä horjuta järjestelmää.
Rajkumar Sabanadesan
Kirjoittaja on tamperelainen yrittäjä, muutosjohtamisen konsultti ja entinen turvapaikanhakija.
Kolumnista voi keskustella 21.5. klo 23.00 saakka.
Kolumnia on korjattu 20.5. 11:30. Aiemmin kolumnissa kerrottiin keskusrikospoliisin tutkivan satojen tuhansien eurojen hankintoja. Korjatussa muodossa kerrotaan, että tutkintojen kohteena ovat yhden työntekijän kanssa tehty sopimus ja kerätyt Finnair-lentopisteet.