Liikenteen verotuksen uudistamista pohtinut työryhmä halusi kiepauttaa verotuksen painopistettä, niin että polttoaineiden verotus kiristyisi ja ajoneuvovero laskisi. Työryhmä julkaisi tänään esityksensä.
Yrityksiä ja yksityisautoilijoita rauhoitti valtiovarainministeri Matti Vanhasen lupaus, ettei polttoaineverotus tällä hallituskaudella kiristy. Pidemmällä tähtäimellä uudistuksia kuitenkin kaivataan päästötavoitteen saavuttamiseksi sekä verotulojen kerryttämiseksi.
Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa korostaa, että verotuksen pitäisi ohjata autokannan uudistumista vähäpäästöisemmäksi. Siihen ei ehdotettu polttoaineveron korotus Rissan mukaan kannusta.
Rissan mukaan autot vaihtuvat liian hitaasti esimerkiksi naapurimaihin nähden, sillä Suomessa rekisteröidään 21 autoa tuhatta asukasta kohden, kun Ruotsissa ja Tanskassa luku on liki 40 autoa.
Autoalan mukaan autovero pitäisi lähivuosina laskea nollaan ja täyssähköautojen osalta jopa negatiiviseksi, jotta suomalaiset saisivat hankittua vähäpäästöisiä autoja. Tämä ei Rissan mukaan edistä pelkästään uusien autojen kauppaa.
– Kaikkien autojen hintataso laskee, jolloin koko kansalla on helpommin pienemmällä välirahalla mahdollisuus vaihtaa uudempaan autoon.
Rissan mukaan on hyvä, ettei nykyhallitus aio korottaa polttoaineveroa.
– Polttoainevero ei ole oikea reitti Suomessa. Joukkoliikennepalveluita ei ole laajasti koko Suomessa, ja ihmiset tarvisevat päivittäin autoa liikkumiseen. Se ei ole oikeudenmukainen eikä tasa-arvoinen ratkaisu.
Rissa kiittelee Vanhasen kommenttia, jonka mukaan liikenteestä vuoteen 2030 mennessä katoavaa 1,7 miljardin euron verokertymää ei olisi pakko kerätä jatkossa liikenteestä.
Kuljetusala torjuu dieselin hinnan korotukset
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL pitää työryhmän ehdotusta dieselpolttoaineen korotuksesta kestämättömänä.
Valtiovarainministeriön työryhmän raportissa dieselöljyn verotasoa korotettaisiin asteittain 37 senttiä litralta ja polttoaineverot sidottaisiin indeksiin.
SKAL korostaa, että Suomi on viennistä riippuvainen maa, jossa kuljetuskustannukset kuuluvat Euroopan korkeimpiin. Raskaisiin ajoneuvoyhdistelmiin ei ole tällä hetkellä tarjolla vaihtoehtoisia käyttövoimia, joten raskas liikenne kulkee vielä pitkään dieselillä.
Nykyisessä veromallissa dieselin vero on 25,95 senttiä bensiiniä edullisempi litraa kohden. SKAL paheksuu, että tätä kutsutaan raportissa verotueksi. Suomessa on silti yhdistyksen mukaan yksi EU:n korkeimmista dieselin polttoaineveroista.
– Kyseessä ei ole verotuki vaan elinehto tavaraliikenteelle. Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi on ehdotetut veronkorotukset kompensoitava ottamalla käyttöön ammattidiesel, vaatii SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen tiedotteessa.
Metsäteollisuus ry:n mukaan veromuutos nostaisi metsäalan logistiikkakustannuksia vuositasolla jopa 120 miljoonalla eurolla.
– Dieselin hinnan korottaminen yhteensä 37 sentillä on raju ehdotus tilanteessa, jossa vientiteollisuuden kustannuksia on muutoinkin jo nostettu, toteaa Metsäteollisuus ry:n johtaja Jyrki Peisa.
Yrittäjien mukaan dieselveron nosto ei vähennä päästöjä
Myös Suomen Yrittäjät vastustaa dieselpolttoaineen verotuen poistamista.
– Hyötyliikenteessä polttoaineen kysyntä on lyhyellä aikavälillä hyvin joustamaton. Tämän vuoksi dieselpolttoaineen kireämpi verotus ei vähentäisi paljon kuljetusten päästöjä, mutta nostaisi kuljetuskustannuksia, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen toteaa tiedotteessa.
Kuismasen mukaan ajoneuvoverotuksen korottaminen olisi yritysten kannalta pienempi paha kuin polttoaineiden verotus.
Keskuskauppakamari muistuttaa, että EU-tasolta heinäkuussa tulevilla lainsäädäntöehdotuksilla, kuten merenkulun päästökaupalla saattaa olla suuri vaikutus Suomen logistisiin kustannuksiin. Tämä pitäisi huomioida kansallisissa ratkaisuissa.
Järjestöjen mielestä liikenteen verouudistuksia pohditaan liian hajallaan työryhmissä ilman kokonaisnäkemystä.
Veronmaksajat ei kaipaa indeksikorotuksen pakkopaitaa
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mukaan polttoaineveroa ei kannata sitoa indeksiin.
Työryhmän esityksessa polttoaineveroon tehtäisiin vuosittain indeksitarkistus. Indeksitarkistukset olisivat joka vuosi noin kaksinkertaiset yleiseen hintakehitykseen verrattuna.
Indeksisidonnaisuus sitoisi Lehtisen mielestä turhaan päättäjien käsiä ja johtaisi kaavamaisiin vuosittaisiin pakkokiristyksiin.
– Indeksisidonnaisuuden kaltaista kaavamaista kiristävää pakkopaitaa ei polttoaineverotukseen kaivata.
Vanhasen suosimassa kilometriverotuksen suunnittelussa pitää Lehtisen mukaan laittaa jäitä hattuun. Järjestelmän toteuttaminen ensimmäisenä maailmassa sisältäisi huomattavia riskejä teknisen toimivuuden ja luotettavuuden osalta.
Lue myös
Työryhmä ehdottaa polttoaineveroon korotusta päästöjen vähentämiseksi – Vanhanen tyrmää korotuksen