Tanskan demarihallituksen linjanmuutos Syyrian al-Holin ja al-Roj'n leirien naisten ja lasten kotiinpääsystä nostattaa tunteita. Aiemmin hallitus oli linjannut jyrkästi, ettei terroristijärjestö Isisin alueelle lähteneitä kansalaisia päästetä palaamaan.
Hallituksen kelkka kääntyi leireillä vierailleiden viranomaisten raportoitua olojen huonontuvan koko ajan ja lasten kärsivän sekä psyykkisistä ongelmista että aliravitsemuksesta. Viranomaiset myös raportoivat naisten yrittäneen paeta jo useita kertoja.
Tanskan turvallisuuspoliisi PET arvioi, että leireillä olevien radikalisoituminen ja omatoiminen palaaminen myöhemmin Tanskaan muodostavat suuremman riskin kuin viranomaisten nyt järjestämä ja valvoma paluu.
– Leireillä on kasvava riski radikalisoitumisesta, ja siksi on turvallisinta tuoda lapset ja naiset kotiin, PET:n johtaja Finn Borch sanoi tiistaina.
Ulkoministeri Jeppe Kofodin mukaan ei ole mitään takeita siitä, kuinka kauan leirejä ylläpitävät kurdit pitävät naiset leireillä, uutisoi Jyllands-Posten.
"Naisia on rangaistava mahdollisimman raskaasti"
Hallitus ilmoitti tiistaina aikovansa hakea kolme naista ja näiden 14 lasta leireiltä. Lisäksi viidelle lapselle annetaan mahdollisuus päästä Tanskaan, mutta vain ilman äitejään, joilta on viety maan kansalaisuus. Näiltä kolmelta naiselta ei ainakaan toistaiseksi ole saatu lupaa lasten matkustamiselle yksin Tanskaan.
19 lapsesta kymmenen on Tanskan TV2:n mukaan syntynyt konfliktialueella.
Kaikilla kolmella Tanskaan pääsevällä naisella on yhä maan kansalaisuus. Oikeusministeri Nick Hækkerup vakuutti tiistaina, että nämä naiset joutuvat vastaamaan teoistaan.
– Naisia on rangaistava mahdollisimman raskaasti, kun he palaavat Tanskaan. Heidät on saatettava vastuuseen teoistaan, Hækkerup vaati tiedotustilaisuudessa.
Naiset, joilta kansalaisuus on viety, eivät voi Tanskaan päästä.
– He eivät ole Tanskan kansalaisia. Heidän tulevaisuutensa ei ole Tanskassa, vakuutti Hækkerup tiistaina.
Oppositio yllättyi ja raivostui
Pääministeri Mette Frederiksenin hallituksen uusi linjaus on odotetusti käynnistänyt kiivaan keskustelun. Esimerkiksi Jyllands-Posten-lehti pitää uutta linjausta hallituksen pahimpana tappiona ja arvioi sen voivan herättää epäilyksiä Tanskan turvallisuus- ja maahanmuuttopoliittisesta linjasta.
– Harvoin näkee pääministerin ja oikeusministerin asemoivan ensin itsensä tiukasti ja ottavan sen jälkeen aivan päinvastaisen kannan, lehti kirjoittaa kommentissaan.
Politiken-lehti puolestaan kirjoittaa omassa arviossaan, että hallituksen päätös on vain puolinainen, koska kaikkia Tanskaan kytköksissä olevia lapsia ei vieläkään tuoda pois leiriltä. Pääkirjoituksessaan lehti vaatii, että hallitusta on nyt painostettava noutamaan loputkin leirien lapset kotiin.
– Hallituksen moraalisen havahtumisen syvyydestä jää epäilys, lehti kirjoittaa.
Hallitusta arvostellaan myös puoluepoliittisen kentän molemmilta laidoilta. Syyt vasemmiston ja oikeiston arvosteluun ovat täysin päinvastaiset.
Oppositiossa olevalle oikeistopopulistiselle Tanskan kansanpuolueelle linjamuutos tuli yllätyksenä.
– Olen sanaton ja raivoissani. Vain muutama kuukausi sitten pääministeri vakuutti minulle, etteivät nämä ihmiset palaa Tanskaan, puheenjohtaja Kristian Thulesen Dahl kommentoi Tanskan yleisradioyhtiölle DR:lle.
Twitter-viestissään Tanskan kansanpuolue sanoo demarien näyttäneen nyt todelliset kasvonsa ja sen, että pääministeri asettaa muut Tanskan ja tanskalaisten edelle.
Myös toisen oppositiopuolueen, keskustaoikeistolaisen Venstren suunnanmuutos pääsi yllättämään täysin. Puolue uskoi koko ajan demarien olevan heidän kanssaan samoilla linjoilla ja vastustavan Syyriaan lähteneiden naisten päästämistä takaisin kotimaahan.
Puolueen mielestä hallituksen olisi pitänyt löytää ratkaisu, jolla lapset saadaan Tanskaan ilman äitejään.
– Syyriassa olevien lasten äidit ovat terroristeja, sanoo Venstren puheenjohtaja Jakob Ellemann-Jensen Politiken-lehdessä.
Vasemmistopuolueet painostivat muutokseen
Demarihallitusta tukevan vasemmistolaisen Yhtenäisyyslistan puhehenkilö Mai Villadsen puolestaan arvostelee hallitusta siitä, ettei kaikkia naisia ja lapsia noudeta leiriltä. Tämä asettaa Villadsenin mukaan leirille edelleen jäävät hengenvaaraan.
Kovaa arvostelua saa myös demarien toiminta puolueena. Puolue harasi kauan sitä vastaan, että leireillä olevat tanskalaiset päästettäisiin pois.
– On todella kamalaa, että hallitus on epäröinyt tällä tavalla ja jättänyt lapset vuosiksi kuolemanvaaraan, Villadsen kauhistelee DR:lle.
Myös toisen tukipuolueen, sosiaaliliberaalin Radikale Venstren puheenjohtaja Sofie Carsten Nielsen arvostelee demareita hidastelusta ja epäröinnistä päätöksenteossa.
– Lapset ovat lapsia. Tanskalaisia lapsia ei voi rangaista vanhempiensa teoista, Carsten Nielsen linjaa Twitterissä.
Kolmannen tukipuolueen, sosialistisen kansanpuolueen puheenjohtaja Pia Olsen Dyhr uskoo kolmen hallituksen ulkopuolisen tukipuolueen paineen vaikuttaneen demarien suunnanmuutokseen. Myös ihmisoikeusjärjestöjen kannanotot ja demaripuolueen sisältä tullut paine ovat arvioiden mukaan vaikuttaneet uuteen kantaan.
DR:n mukaan al-Holin leirillä on aiemmin mainittujen lasten lisäksi vielä yksi lapsi, jonka Tanskan kansalaisuuden omaava isä on vankilassa. Lapsen kanssa al-Holin leirillä oleva äiti on syyrialainen.
Yksi lapsi, jonka isä on tanskalaislibanonilainen, on kadonnut al-Holista.
Turvallisuuspoliisi PET pitää Isis-verkostoa pahimpana uhkana Tanskan turvallisuudelle. PET laskee, että Tanskasta lähti Syyrian ja Irakin taisteluihin ainakin 160 ihmistä. Noin puolet heistä on palannut Tanskaan tai johonkin toiseen maahan, kolmannes heistä kuoli taistelussa ja 32 on edelleen Syyriassa tai Irakissa.
Supo: Leireiltä paluussa on aina riskejä
Suomen suojelupoliisi Supo arvioi aikuisiin Syyrian leireiltä palaajiin liittyvän aina riskejä riippumatta siitä palaavatko he Suomeen itse tai avustettuina.
Suposta kerrotaan Ylelle, että heidän arvionsa mukaan Suomesta konfliktialueelle muuttaneet aikuiset olivat jo lähtiessään kytköksissä radikaali-islamismiin. Aika jonka nämä ihmiset ovat viettäneet alueella on voinut vahvistaa ideologiaa entisestään.
Supon mukaan Suomeen kohdistuvan turvallisuusuhan kannalta olennainen asia ovat konfliktialueella syntyneet yhteydet ja verkostot sekä niiden ylläpitäminen Suomeen palaamisen jälkeen.
Supo arvioi yleisellä tasolla, että konfliktialueelta palaavat jatkavat todennäköisesti radikaalia toimintaansa, kuten radikaali-islamistisen ideologian levittämistä tai kannattajien hankkimista. Arvio kunkin henkilön muodostamasta uhasta tehdään Supossa kuitenkin yksilöllisesti. Nämä uhka-arviot eivät ole julkista tietoa.
Uutiseen lisätty 20.5. klo 13.56 Supon Suomea koskevat kommentit.
Lue myös:
Tanska peruu syyrialaisten oleskelulupia, pakkopalautuksia ei vielä näköpiirissä