Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa aletaan tänään käsitellä henkirikosta, joka tapahtui kesällä 1987 Viking Sallyn kannella. Suomessa ei ole tuomittu ketään yhtä vanhasta rikoksesta. Vastaaja saapuu murhaoikeudenkäyntiin vapaana miehenä Tanskasta.
Vuonna 1969 syntynyt tanskalaismies vastaa syytteisiin aamupäivän aikana. Tanskalaisen mukaan hän ei ole rikoksen tekijä vaan päinvastoin auttoi uhreja parhaan kykynsä mukaan.
Henkirikos tapahtui lähes 34 vuotta sitten 28. heinäkuuta 1987. Itsenäisen Suomen historiassa ei tiettävästi ole koskaan tuomittu ketään näin vanhasta rikoksesta.
Suomi ja Eurooppa olivat tapahtuma-aikaan hyvin erilaisia kuin nykyään.
Vain kerran on nostettu syyte vanhemmasta rikoksesta. Bodominjärven murhista nostettiin syyte 45 vuotta teon jälkeen, mutta syytteet hylättiin. Bodominjärven tapauksessa on Viking Sallyn tapaukseen myös muita yhteneviä piirteitä kuin kulunut aika.
Syytteen sisältö ja esitutkintapöytäkirja tulevat julki tänään, kun oikeudenkäynti alkaa. Tässä jutussa Yle analysoi tapausta siitä näkökulmasta, mitä asiasta tiedetään jo nyt.
Vastaaja kiistää
Syytetty tanskalaismies kiistää syytteen murhasta ja murhan yrityksestä. Erikoissyyttäjä Heidi Röblom ja aluesyyttäjä Kristian Lehtola ovat poikkeuksellisen haasteen edessä, sillä Ylen tietojen mukaan jutun näyttö perustuu pääosin ellei kokonaan aihetodisteisiin.
Aihetodisteet ovat todisteita, joiden voi nähdä viittaavan henkilön syyllisyyteen, mutta ne eivät suoraan sido häntä rikokseen. Puolustus sen sijaan on vakuuttunut, että heillä on myös suoria todisteita vastaajan syyttömyydestä.
– Katsomme, että syyttäjällä ei ole mitään uutta näyttöä. Meillä sen sijaan on näyttöä, joka osoittaa, että syyte on täysin perusteeton, sanoo asianajaja Martina Kronström.
Yle tavoitti vastaajan joulukuussa heti syytteen nostamisen jälkeen. Tuolloin hän ensin vakuutti, että murhasyyte ei hetkauta häntä yhtään ja että hän on varma voitostaan oikeudessa. Sen jälkeen hän ilmoitti, ettei aio kommentoida asiaa yhtään enempää ennen oikeudenkäyntiä.
Poliisi, syyttäjä ja puolustus ovat hyvin vähäsanaisia syytteen sisällöstä. Yle on saanut tietoa asiasta muista lähteistä. Yle julkaisee vain tietoja, joiden lähde voidaan nimetä tai jotka perustuvat vähintään kahden toisistaan riippumattoman henkilölähteen kertomukseen ja ovat kriittisesti arvioituna uskottavia.
Yle ei julkaise taustahaastatteluja antaneiden nimiä, sillä tiedot liittyvät avoimeen henkirikostutkintaan. Ylen lähteet eivät ole osallistuneet syytteeseen johtaneeseen esitutkintaan.
Uhrit: saksalainen pariskunta
Henkirikoksen uhrina kuoli 20-vuotias Klaus Schelkle ja loukkaantui vakavasti hänen 22-vuotias naisystävänsä Bettina Taxis.
Pariskunta oli interraililla Länsi-Saksan Stuttgartista yhdessä Schelklen ystävän, 21-vuotiaan Thomas Schmidin kanssa. Aamuyöllä 28. heinäkuuta 1987 kolmikko oli matkalla Tukholmasta Turkuun Viking Sally -aluksella.
Schmid nukkui käytävällä sisätiloissa. Schelkle ja Taxis olivat valinneet nukkumapaikakseen laivan helikopterikannen.
Tänään alkavassa oikeudenkäynnissä Bettina Taxis ei ole läsnä. Klaus Schelklen omaisia sen sijaan on alustavan tiedon mukaan tulossa paikalle.
Rikospaikka: kopterikansi
Aikalaislehdistössä esiintyi runsaasti virheellistä tietoa ja uutisiksi verhoiltua spekulointia. Lisäksi osaa tiedoista ei vieläkään ole saatu vahvistettua. Esimerkiksi Schelklen ja Taxisin löytöpaikka vaihteli tiedotusvälineestä riippuen jopa kannelta toiselle.
Jutun alkuaikojen tutkinnanjohtaja Eino Kivimäki kirjoitti vuonna 1992 julkaistuun Poliisi kertoo -kirjaan artikkelin Viking Sallyn surman tutkinnasta.
Kivimäen kirjoittaman artikkelin mukaan pariskunnan nukkumasoppi sijaitsi pleksiseinien suojaamassa nurkassa taivasalla. Aluetta normaalisti valaiseva lamppu oli jo aiemmin mennyt rikki, joten kohta oli tavallista pimeämpi.
Viking Sallyn rakennekartta ja valokuvat laivasta osoittavat, että paikalle pääsi kahta reittiä laivan molemmilla sivuilla kulkevilta ulkokansilta.
Rikos: raju yllätyshyökkäys
Rikoksella ei ole silminnäkijöitä, eikä syyttäjällä ole siihen liittyvää valvontakamerakuvaa. Tuohon aikaan Viking Sallyllä oli kamerat vain autokannella.
Se tiedetään, että jossain vaiheessa aamuyötä joku hyökkäsi Schelklen ja Taxisin kimppuun. Taxis heräsi myöhemmin pitkästä tajuttomuudesta useiden leikkausten jälkeen.
Hän ei muistanut tapahtumista mitään.
Syyttäjien tiedotteen mukaan teot kohdistuivat puolustuskyvyttömiin uhreihin. Tämä viittaa siihen, että syyttäjä uskoo uhrien olleen unessa ja/tai makuupusseissaan, kun surmaaja hyökkäsi heidän kimppuunsa.
Teot osoittavat syyttäjän mukaan myös erityistä raakuutta ja julmuutta. Nämä ovat olennaisia seikkoja, sillä mistään muista rikoksista kuin murhasta ja murhan yrityksestä vastaajaa ei voisi enää tuomita. Kaikki muut rikosnimikkeet ovat jo vanhentuneet.
Murhan tunnusmerkistö oli vuonna 1987 pääosin samanlainen kuin nykyään. Kuitenkin poliisi tutki tekoja tappona ja tapon yrityksenä aina 2000-luvulle saakka.
Oikeudenkäynnissä on odotettavissa, että puolustus vetoaa paitsi syyttömyyteen myös siihen, että teko on vanhentunut.
Tekovälineestä tiedetään se, että ainakin pääosa vammoista aiheutui tylpästä esineestä. Uhreilla oli erittäin vakavia vammoja ainakin päässä.
Tekoväline ei ole poliisin hallussa, mutta tutkinnanjohtaja Veli-Matti Soikkeli on kertonut, että poliisilla on käsitys siitä, mitä välinettä surmaaja käytti.
Ilta-Sanomat kertoi jo elokuussa 1987 ”selvittäneensä”, että tekoväline oli palokirves. Väite ei edes tuolloin tuntunut luotettavalta, mutta vasta vuonna 2019 poliisi kumosi sitkeästi elämään jääneen virhetiedon ja kertoi, että tekoväline ei ole palokirves.
On myös mahdollista, että tekovälineitä oli useita.
Ylen haastattelema pintapelastaja Heikki Maskulin on kertonut, että helikopterikannella oli runsaasti verta ja että uhrien vammat olivat sellaisia, että niille ei pelastuslennon aikana pystynyt tekemään juuri mitään.
Vammat eivät kuitenkaan surmanneet Schelkleä heti, ja Taxis selvisi. Tälläkin voi olla merkitystä, kun oikeus arvioi tekoja ja harkitsee, täyttävätkö ne murhan ja murhan yrityksen tunnusmerkistön.
Tutkinta: useita epäiltyjä
Uhrit kuljetettiin laivalta sairaalaan aamuyöllä. Sama helikopteri kuljetti laivalle kolme Turun rikospoliisin taktista tutkijaa ja yhden teknisen tutkijan. He aloittivat työn laivalla joskus aamuviiden jälkeen.
Poliisi kertoo -artikkelin mukaan aamuyön aikana laivalla puhutettiin useita henkilöitä. Tekninen tutkija aloitti tutkimukset rikospaikalla, jonka laivan järjestyksenvalvoja oli jo eristänyt niin hyvin kuin pelastustöiden keskellä oli mahdollista.
Thomas Schmidin kertoman ja Ylen muista lähteistä saamien tietojen perusteella Schmid puhutettiin perinpohjaisesti jo laivalla ja kuulusteltiin useasti seuraavina päivinä. Perusteellisten alkutoimien ansiosta hänet pystyttiin sulkemaan epäiltyjen joukosta jo tutkinnan alussa.
Laituriin Viking Sally kiinnittyi kello 8.10. Poliisi saartoi sen maista ja mereltä ja aloitti massiivisen matkustajien puhuttamisoperaation. Suurin osa matkustajista videokuvattiin ja puhutettiin lyhyesti, kun he poistuivat laivasta.
Teon ensimmäinen pääepäilty oli laivalta verisenä löytynyt englantilaismies. Poliisi vapautti hänet kuitenkin myöhemmin näytön puutteessa. Varmaa ei ole, suljettiinko hänet kokonaan epäiltyjen listalta.
Ylen tietojen mukaan ainakin osa tutkinnan alkuvaiheen poliiseista vakuuttui hänen syyttömyydestään.
- Lue lisää muista epäillyistä: Opiskelijapari nukkui Viking Sallyn kannella makuupusseissaan, kun tappaja hyökkäsi – Turun poliisin mukaan 33 vuotta vanha murha on selvinnyt
Se että rikoksesta on epäilty sekä tunnistettuja että tuntemattomaksi jääneitä henkilöitä, tarjoaa puolustukselle mahdollisuuden vaihtoehtoisen syyllisen esittämiseen.
Puolustuksen ei tarvitse todistaa, että joku muu on tehnyt rikoksen. Puolustukselle riittää sen osoittaminen, että joku muu on voinut tehdä rikoksen.
Aihetodisteet
Poliisi ja syyttäjä eivät ole kommentoineet millään tavoin sitä, mihin näyttöön syyte perustuu.
Yle paljasti joulukuussa, että syytetty on tanskalainen partiopoika, jota vuosikymmenten ajan pidettiin uhrien auttajana ja todistajana.
Tapahtuma-aikaan 18-vuotias mies oli matkalla kansainväliselle MAP-kirkon järjestämälle Nordic LDS Jamboree -partioleirille Varsinais-Suomen Sauvoon.
Poliisille hän kertoi, että hän oli mukana löytämässä uhreja helikopterikannelta ja auttoi siirtämään nämä sairastuvalle.
Seuraavina päivinä mies antoi useita haastatteluita Turun Sanomille, Avulle ja Seuralle. Näissä kertomuksissa huomio kiinnittyy yksityiskohtaisiin tietoihin uhrien vammoista sekä siihen, että kertomukset ovat osittain keskenään ristiriidassa.
- Lue lisää ristiriitaisuuksista: Viking Sallyn murhasta syytetty partiopoika kertoi todistajana yöstä ristiriitaisesti poliisille ja lehdille – näin kertomukset muuttuivat
Kertomuksien yksityiskohdille voi olla lukuisia viattomia selityksiä, kuten huono journalismi tai nuoren miehen halu liioitella osuuttaan. Oikeudenkäynnissä on kuitenkin odotettavissa, että vastaajan kertomuksien yksityiskohtiin pureudutaan yksityiskohtaisen tarkasti.
Julkisuudessa partiopoikaa ei 1980-luvulla edes vihjattu syylliseksi. Häntä kuvattiin ihailevaan sävyyn uhrien auttajaksi ja avaintodistajaksi. Myös poliisi vaikuttaa pitäneen häntä ensisijaisesti todistajana.
Tämä asetelma muistuttaa Bodominjärven murhien tutkintaa, jossa surmaaja niin ikään yllätti makuupusseissa nukkuvat nuoret. Tuossakaan tutkinnassa ei vuosikymmeniin epäilty nuorta miestä, joka jäi henkiin hyökkäyksestä. Vasta yli 40 vuotta myöhemmin hänestä tuli pääepäilty ja häntä vastaan nostettiin syyte. Syyte hylättiin.
Ylen tietojen mukaan Viking Sallyn tapauksessa Turun poliisi otti vuonna 1987 ainakin jossain määrin huomioon myös sen mahdollisuuden, että partiopoika olisikin tekijä. Miehen olinpaikkaa tapahtumayönä tiedusteltiin ja hänen mahdollista osuuttaan tekoon kysyttiin todistajilta.
Thomas Schmid puolestaan kertoi Ylelle joulukuussa, että hänellä ei koskaan käynyt mielessäkään, että partiopoika olisi tekijä.
– Ei, ei koskaan. Ajattelin, että kyse oli jostakin muusta henkilöstä, joka oli poistunut laivasta, kuten sanottiin, Schmid sanoi.
Syytteen saanut tanskalaismies on myöhemmin Tanskassa syyllistynyt useisiin erittäin vakaviin rikoksiin. Osa näistä teoista liittyy siihen, miksi häntä alettiin epäillä vuonna 2016 Viking Sallyn veriteosta.
Ylen hankkimien tanskalaisten oikeudenkäyntiasiakirjojen mukaan mies uhkaili ex-vaimoaan ja vihjasi tälle tekstiviesteitse olevansa murhaaja:
”Osaan olla paha, koska olen tappanut kahdesti aiemmin.”
”Kyllä, olen murhaaja ja voin todistaa sen.”
- Lue lisää miehen rikostaustasta: Viking Sallyn murhasta syytetty uhkasi exäänsä 2015: ”Olen murhaaja ja voin todistaa sen” – pakeni vankilasta kaivamalla tunnelin lusikalla
Perusteeton henkirikoksilla leuhkiminen ei ole harvinaista rikollisille, ja pitkäkestoisissa henkirikostutkinnoissa saatetaan saada myös perättömiä tunnustuksia. Ne eivät yksinään todista ketään syylliseksi.
Kun esitutkinta avattiin uudelleen vuonna 2016, uusi epäilty esitti Ylen tietojen mukaan jonkinlaisen monitulkintaisen kommentin, jonka voi tulkita viittaavan hänen syyllisyyteensä. Tämän kommentin sisällöstä todennäköisesti väännetään tulevassa oikeudenkäynnissä.
Tämäkin seikka muistuttaa Bodominjärven murhien oikeudenkäyntiä, jossa todistajana kuultu poliisi väitti, että vastaaja olisi tunnustanut teon tutkintavankeuden aikana.
Tekninen näyttö
Ylen tietojen mukaan rikospaikalta saatiin vuonna 1987 taltioitua joitakin jälkiä, joiden jättäjä jäi tuntemattomaksi.
Kivimäen kirjoittaman Poliisi kertoo -artikkelin mukaan poliisilla on rikospaikalta taltioitua ”sitovaa vertailunäyttöä”. Tällä hän tarkoitti sitä, että tuntematon tekijä olisi jättänyt rikospaikalle jälkiä, joita voitaisiin myöhemmin verrata syylliseksi epäiltyyn.
Alkavassa oikeudenkäynnissä asetelma saattaa olla kuitenkin päinvastainen. Puolustus voi vedota tähän vertailunäyttöön ja perustella, että vastaaja on syytön, koska tuntemattoman henkilön jäljet eivät sovi häneen.
Ylen tiedossa ei ole, onko syyttäjällä mitään teknistä näyttöä vastaajan syyllisyyden puolesta. Tämä selviää, kun tutkinta-aineisto tänään julkistetaan.
Asetelmaa mutkistaa se, että vastaaja on kertomansa mukaan ollut mukana auttamassa uhreja. Tämän takia hänellä on perustelu sille, miksi hänen jälkiään on mahdollisesti löydetty rikospaikalta tai miksi hänen vaatteissaan on mahdollisesti ollut verta.
Pitkä oikeudenkäynti
Oikeudenkäynnille on varattu koko viikko. Lisäksi ensi viikolle on varattu kaksi varapäivää.
Oikeudenkäynnin prosessikieli on ruotsi, sillä tällä kielellä oikeus uskoo pystyvänsä käsittelemään pääosan asiasta. Vastaaja puhuu ruotsia.
Oikeudenkäyntiin on varattu myös tulkkaus ruotsin ja tanskan sekä ruotsin ja saksan välille.
Jopa maailmanmittakaavassa poikkeuksellista rikosoikeudenkäyntiä on tulossa seuraamaan toimittajia ainakin Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta.
Yle seuraa oikeudenkäyntiä tiiviisti.
Korjaus 25.5.2021 klo 19.03: Korjattu toisen syyttäjän nimi. Aiemmin mainittu Kai Selander osallistui syyteharkintaan, mutta hänen tilallaan oikeudenkäynnissä on Kristian Lehtola.
Korjaus 10.6.2021: Jutun grafiikkaa muutettu. Oikeudenkäynnissä julki tullut esitutkinta paljasti, että rikospaikka sijaitsi laivan oikealla puolen eikä vasemmalla, kuten alkuperäinen grafiikka osoitti.
Katso myös:
Kuuntele Takaisin Pasilaan -podcast: Viking Sallyn surma: Miten yli 30 vuotta vanha henkirikos ratkaistaan?
Lue lisää: