Puutiaisia on löydetty myös kaupunkimaisemista, ja tamperelaispuistosta tehty punkkilöytö yllätti tutkijankin. Punkkikesä on siis jo alkanut, vaikka eniten punkkeja esiintyy tavallisesti elokuussa.
Kuinka suuret ovat riskit ja miten punkeilta voi välttyä sekä ihminen että lemmikki? Näin vastaavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Sari Huusko ja Evidensian pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Maija Hagman.
Rokote, poistaminen, ennaltaehkäisy – näin THL:n tutkija vastaa
Kuinka tarkkana pitää olla kaupunkimaastossa punkkien varalta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Sari Huusko?
– Jos liikkuu hoidetuilla kävelyteillä tai lyhyeksi leikatulla nurmialueella, ei punkkeja niissä juuri kohtaa. Jos on tapana liikkua kaupungissa kasvillisuuden seassa, esimerkiksi pidemmissä heinikoissa tai metsäalueilla, on mahdollista kohdata puutiaista. Mutta on hyvä huomioida, että suurin osa puutiaisista ei kuitenkaan levitä tauteja. Puistoissa liikkumista ei kannata rajoittaa tautien pelossa.
Kuinka suuri osa punkeista kantaa tauteja?
– Borrelioosi on meillä yleisempi, borreliabakteeria kantaa keskimäärin 20–25 prosenttia punkeista. Jos puhutaan puutiaisaivotulehduksesta, sitä virusta kantaa riskialueilla noin 1–2 prosenttia.
Mitä voi itse tehdä, jotta punkit ei pääsisi tarttumaan iholle?
– Alueilla, joilla puutiaisia esiintyy, kannattaa luonnossa liikkuessa pukeutua vaaleisiin pitkähihaisiin vaatteisiin, jotta näkee, jos niillä on punkkeja, ja laittaa sukat lahkeiden päälle. Suosittelen myös puutiaiskarkotteita, ne antavat lisäsuojaa. Itse suosin saappaita, jos liikun heinikossa tai metsässä alueilla, joilla tiedän puutiaisia esiintyvän runsaasti.
Onko punkkien levittämien sairauksien määrä Suomessa kasvanut?
– Viimeisen kolmen vuoden aikana ei borrelioosin osalta ole suuria muutoksia, siihen sairastuu vuosittain noin 6 000–7 000 suomalaista. Puutiaisaivokuumeeseen (TBE) sairastuu noin 60–90 henkeä vuosittain. Vuoden 2015 jälkeen TBE-tapausmäärät ovat hieman nousseet, mutta siihen on useita syitä. Taudin esiintymiseen vaikuttaa esimerkiksi tietoisuuden lisääntyminen, diagnostiikan kehittyminen ja viime vuonna ehkä sekin, että luonnossa liikkuminen lisääntyi. Viime vuonna tartuntarekisteriin raportoitiin 91 tapausta.
Pelkästään punkeista puhuminen saa ihon kutiamaan – mutta tuntuvatko ne joltakin? Onko koko kehon tarkistaminen ainoa keino varmistua, ettei punkki ole tarttunut ihoon?
– Puutiaista ei välttämättä aina havaita, vaan suojautuminen on tärkeää, ja ihon tarkastus päivän päätteeksi on järkevää. Näin ehkäistään erityisesti borrelioositartuntoja.
Entä jos punkki pääsee tarttumaan – mitä sitten tehdään? Mistä tietää, kuinka kauan punkki on ehtinyt iholla olla?
– Jos huomaa punkin iholla, se kannattaa irrottaa heti. Yksi mahdollisuus on ottaa pinseteillä ja vetää punkki tasaisesti ylöspäin irti ihosta. Iholle voi jäädä punkin osia, mutta se ei ole vaarallista. Jos tulee oireita – esimerkiksi borrelioosin tapauksessa punainen, laajeneva ihottuma – on hakeuduttava lääkärin vastaanotolle, puremakohtaa kannattaa siis seurata.
Yleensä ihoon kiinnittynyt punkki näyttää tummalta pisteeltä, joka ei lähde kevyesti pyyhkäisemällä pois. Se ruokailee iholla useita päiviä, eikä voida tarkasti arvioida koosta, kuinka pitkään punkki on iholla ollut.
Kannattaako puutiaisaivokuumeen varalta ottaa rokote, vaikka ei asuisikaan riskialueella?
– Puutiaisaivokuume on harvinainen sairaus, jota esiintyy lähinnä rannikko- ja saaristoalueella. THL suosittelee rokotusta riskialueilla, luonnossa pitkään liikkuville.
- THL:n kartan esiintyvyydestä ja suosituksista löydät täältä.
- Lue myös: Puutiaisaivokuume levinnyt myös Helsinkiin – THL suosittelee punkkirokotetta kolmella asuinalueella
– Jos rokotteen haluaa ottaa muualla Suomessa, siitä kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Jos ei ole riskialueella, todennäköisyys sairastua on hyvin pieni.
Lemmikillä borrelioosi voi olla vaarallinen, mutta harvinainen
Mitkä ovat puutiaisten yleisimmät riskit eläimille, Evidensian pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Maija Hagman?
– Suomessa yleisimmät ovat anaplasmoosi ja borrelioosi. Molemmat ovat bakteerin aiheuttamia sairauksia, jotka leviävät puutiaisten välityksellä.
Anaplasmoosi on yleisempi. Oireet alkavat viikon, kahden jälkeen puremasta, jolloin voi tulla esimerkiksi kuumetta, apaattisuutta, ontumista tai ruokahalu heikentyä, eli aika epämääräisiä oireita. Harvoissa tapauksissa tulee vakavampia yleisoireita, ja ne ovat yleensä hoidettavissa antibiooteilla ja tukihoidolla.
Kliinistä borrelioosia tavataan harvemmin, ja myös ne voivat olla epämääräisiä yleisoireita. Vakavissa tapauksissa voi tulla esimerkiksi munuaisten vajaatoimintaa. Ennuste vaihtelee taudinkuvasta riippuen, ja borrelioosi voi olla myös hengenvaarallinen, mutta se on todella harvinaista siihen nähden, kuinka paljon Suomessa on punkkeja.
Miten lemmikkieläin voi välttyä punkeilta?
– Suojalääkkeitä suositellaan, kun lämpötila kohoaa yli 7 asteen. Päivittäinen tarkastus on myös hyvä perusohje.
Jos löytää punkkeja lemmikistä, ne tulee poistaa mahdollisimman pian. Bakteerien siirtyminen punkista eläimeen tapahtuu noin vuorokauden kuluttua punkin kiinnittymisestä.
Lue myös: