Oikeuskansleri Tuomas Pöysti julkisti itsenäisyyspäivän aatonaattona 2019 päätöksen paljon kohua herättäneessä entisen ministerin Anne Bernerin asiassa.
Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa keskustalaisena liikenne- ja viestintäministerinä toimineen Bernerin ehdokkuus pohjoismaisen SEB-pankin hallitustehtäviin oli paljastunut yllättäen helmikuussa 2019 SEB-pankin vuosikokouskutsusta.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vapautti Bernerin ministerin tehtävistä toukokuun lopussa ja Berner aloitti SEB:n hallituksessa kesäkuussa 2019.
Oikeuskanslerille tehtiin useita kanteluita, joissa epäiltiin Bernerin toimineen ministerinä SEB-pankin eduksi puolustusvoimien hävittäjä- ja alushankintojen sekä rautatiealan yhtiöiden valmistelussa.
Pöysti: Ministerin karenssi lakiin
Oikeuskansleri Pöystin mukaan Berner ei toiminut lainvastaisesti, kun hän oli ministerikaudellaan ehdokkaana pankin hallituksen jäseneksi ja kun hän aloitti pankin hallituksen jäsenenä välittömästi ministerikautensa päätyttyä.
Oikeuskanslerin päätös oli otsikoitu: Ministerin karenssista tulisi säätää lailla.
Suomessa ministerien karensseista ei ole säädetty laissa. Valtioneuvoston kanslia aloitti elokuussa 2018 ministerien karenssia koskevan lakiesityksen valmistelun, mutta lakiesitys ei tullut koskaan eduskunnan käsittelyyn.
Joulukuussa 2019 oikeuskansleri Pöysti kiirehti lakia, jolla säädettäisiin valtion intressit turvaavista menettelytavoista, kun ministeri siirtyy muihin tehtäviin.
Oikeuskansleri huomautti, että ministerin karenssia koskevan lakiesityksen valmistelu oli vireillä vuonna 2018, mutta sitä ei enää ollut hallituksen syksyn 2019 ja kevään 2020 lainsäädäntösuunnitelmassa.
Oikeuskansleri lähetti päätöksensä valtioneuvoston kanslialle, jonka piti ilmoittaa helmikuun loppuun mennessä 2020, mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt oikeuskanslerin päätöksen johdosta.
Marinin hallitus sitoutui ilmoitusvelvollisuuteen
Sanna Marinin (sd.) viiden puolueen hallitus ei jäänyt odottamaan.
Marinin hallitus teki heti nimityspäivänään 10. joulukuuta 2019 periaatepäätöksen, jossa ministerit sitoutuivat vapaaehtoisesti ilmoittamaan pääministerille ja valtion virkamieseettiselle neuvottelukunnalle, jos he aikovat siirtyä muihin tehtäviin hallituskaudella.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tällainen periaatepäätös on tehty.
Virkamieseettinen neuvottelukunta antoi syyskuussa 2014 suosituksen toimenpiteiksi ministerien siirtyessä toisiin tehtäviin.
Neuvottelukunta esitti, että hallituksen järjestäytyessä sen jäsenet sitoutuvat ilmoittamaan aikomuksestaan mahdollisesti siirtyä ministerin tehtävästä toiseen.
Ilmoitus aikomuksesta siirtyä muihin tehtäviin ja tarvittava selvitys tulee antaa hyvissä ajoin etukäteen. Ministerin ei kuitenkaan tarvitse tehdä ilmoitusta, jos on ilmeistä, ettei eturistiriitaa synny.
Sitoutuminen koskee koko ministeriaikaa.
Puolen vuoden karenssi, jos eturistiriita
Valtion virkamieseettinen neuvottelukunta voi ministerin tekemän ilmoituksen perusteella suosittaa ministerille enintään kuuden kuukauden karenssiaikaa ennen uuden tehtävän vastaanottamista, jos ministerin siirtyminen toisiin tehtäviin aiheuttaisi eturistiriidan suhteessa ministerin tehtäviin.
Sama koskee tilannetta, jossa ministerin siirtyminen toisiin tehtäviin heikentäisi luottamusta julkisen hallinnon toimintaan.
Mahdollinen karenssi alkaisi, kun tasavallan presidentti on myöntänyt ministerille eron.
Hallitukselta tulossa esitys eduskunnalle
Valtioneuvoston kansliassa valmistellaan ministereiden karenssista lakiesitystä. Kun uusi laki tulee voimaan, niin se korvaa hallituksen periaatepäätöksellä tekemän sitoumuksen.
Joulukuussa 2019 avatussa lakihankkeessa on tarkoitus aäätää "menettelyistä, joilla eturistiriitatilanteita voidaan ehkäistä ja välttää valtioneuvoston jäsenen siirtyessä toisiin tehtäviin".
Lakihanke lisättiin huhtikuussa 2021 eduskunnan istuntokauden suunnitelmaan. Lakiesityksen arvioidaan valmistuvan eduskunnan käsiteltäväksi joulukuussa 2021 eli tasan kaksi vuotta oikeuskanslerin kannanoton jälkeen.
Virkamiehille karenssisäännöt vuonna 2017
Valtion virkamiehille karenssit tulivat vuoden 2017 alusta.
Keskustelua karenssisäännöistä vauhditti valtiovarainministerinä vuosina 2016–19 toimineen Petteri Orpon (kok.) kärkiavustajana toimineen Joonas Turusen (kok.) loikka terveysfirma Mehiläisen palvelukseen syksyllä 2016.
Virkamieslaissa säädetään karenssisopimuksesta, palvelussuhteen jälkeiseen aikaan sijoittuvasta erityisestä rajoitusajasta ja sen ajalta maksettavasta korvauksesta.
Karenssisopimuksella voidaan sopia määräaikaisesta rajoitusajasta, kun virkamies siirtyy toiseen palvelussuhteeseen tai hän aloittaa elinkeinon- tai ammatinharjoittamisen.
Karenssisopimuksen tekeminen edellyttää, että virkamiehellä on tehtävässään pääsy salassa pidettäviin tai julkisuutta muuten rajoittavien säännösten suojaamaan tietoon, jota voitaisiin olennaisella tavalla käyttää omaksi tai toisen hyödyksi uudessa tehtävässä.
Rajoitusajaksi voidaan sopia enintään kuusi kuukautta virkasuhteen päättymisestä ja sen ajalta maksettaisiin palkkaa vastaava korvaus.
Voit keskustella tästä aiheesta 25.5.2021 kello 23 saakka.
Lisää aiheesta: