Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Kuntaliiton Minna Karhunen toivoo sote-uudistuksen siirtymäajan lykkäämistä: "Aika mahdotonta toteuttaa niin, että siitä tulisi hyvä"

Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen mukaan sote-uudistuksen siirtymäaikaa tulisi lykätä ainakin vuodelle 2024, jotta lainsäädäntöä ehditään hioa ja uudistus toimeenpanna.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Ykkösaamun vieraana
  • Elli-Alina Hiilamo
  • Seija Vaaherkumpu

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen pitää sote-uudistuksen siirtymäaikaa liian lyhyenä. Hän ei usko, että usealla hallituskaudella työstetty uudistus vielä peruuntuisi, mutta sen lykkääntyminen ei olisi Karhusen mukaan ollenkaan huono asia.

Karhusen mukaan "vähintään vuoden" lisäaika olisi tarpeen.

– Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota myös siihen, että aikataulu näin suuren reformin toteuttamiselle on äärimmäisen tiukka, Karhunen sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

– Kun ajatellaan, että ne kaikki ihmiset, joiden pitäisi valmistella sotea, ovat olleet kiinni tässä koronan torjunnassa, niin tämä on aika mahdotonta toteuttaa niin, että siitä tulisi hyvä.

Perustuslakivaliokunta sai perjantaina valmiiksi lausuntonsa hallituksen sote-esityksestä. Perustuslakivaliokunnan mukaan esitys on perusoikeuksien ja valtiosäännön näkökulmasta ongelmaton.

Seuraavaksi sote-esitys etenee sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltäväksi. Hallituksen tavoitteena on ollut, että esitys menisi läpi ennen eduskunnan istuntotaukoa eli viimeistään heinäkuun alkupuolella. Näin maakuntavaalit voitaisiin järjestää tammikuussa 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun on tarkoitus siirtyä uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.

– Jos tämä lainsäädäntö toteutuu, niin [toivomme], ettei se olisi vielä 2023. Kyllä tulee kiire, Karhunen sanoi.

– Lisä-aika tarvitaan siihen, että lainsäädäntöä vielä hiotaan ja että se ehditään vielä kunnolla toimeenpanna.

Karhusen mukaan on selvä asia, että sosiaali- ja terveyspalveluita pitää uudistaa. Iso osa kunnista toivoo, että uudistus toteutuisi mahdollisimman pian, sillä kunnilla on vaikeuksia selviytyä kasvavista sosiaali- ja terveyspalveluita koskevista kustannuksista, Karhunen sanoi. Erityisesti kaupungit ovat Karhusen mukaan kuitenkin tuoneet esille uudistuksen vaikutuksen alueen elinvoimaan ja tulevaisuuden investointikykyyn.

Karhusen johtama Kuntaliitto on Suomen kuntien edunvalvoja.

"Termi on vähän harhaanjohtava"

Hallituksen sote-mallissa syntyy uusi hallinnon taso, hyvinvointialueet, joiden tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi. Aiemmin alueita nimitettiin sote-maakunniksi. Karhunen pitää hyvinvointialue-termiä huonona.

– Mielestäni se on vähän harhaanjohtava termi, koska ne todelliset hyvinvointia edistävät tehtävät jäävät edelleen sinne kuntiin, kuten liikunta, kulttuuri, kasvatus, Karhunen sanoi.

Hän kommentoi Ykkösaamun haastattelussa myös pääministeri Sanna Marinin (sd) Ylen kuntavaalitentistä tekemää ehdotusta siitä, että kuntaveroja maksettaisiin progressiivisesti tulojen mukaan.

– Tulihan se vähän yllättäen, koska tämän tyyppisiä ehdotuksia ei ole viime aikoina kyllä kuulunut, koska kaikki tietävät sen, että vaikka kuntavero on tasavero, se on luonteeltaan progressiivinen, Karhunen sanoi.

– Se olisi myös epäoikeudenmukainen alueellisesti. Kyllä me [Kuntaliitossa] vähän hämmästyimme ehdotuksesta.

Lue lisää:

Ylen kysely paljastaa: Kunnat säästivät aiemmin tiedettyä enemmän rahaa kulttuurista - isoissa kaupungeissa pääsylipputulot romahtivat

Katso suorana kello 15.30: Perustuslakivaliokunta saanut sote-lausunnon valmiiksi – Ylen tiedot: Hallituksen sote-esitys ei pysähdy perustuslakiongelmiin