Taloyhtiöiden ja omakotitalojen pihoilla, kesämökeillä ja julkisten tilojen tonteilla on ollut käynnissä jo pari kesää taistelu piikikästä ja petollista kaunotarta vastaan.
Pihoja, parkkipaikkoja ja julkisien rakennusten edustoja on elävöitetty vuosikymmeniä kurtturuusulla, joka tuomittiin keväällä 2019 valtioneuvoston asetuksella kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi ja lisättiin haitallisten vieraslajien luetteloon.
Asetus kielsi useiden kasvien, kuten kurtturuusun ja lupiinien, maahantuonnin, kasvattamisen, myynnin ja hallussapidon Suomessa. Kaikkien paitsi kurtturuusun kasvatuskielto astui voimaan heti.
Kurtturuusun kohdalla kasvatuskielto astuu voimaan vuoden kuluttua 1.6.2022. Se pitää siis olla hävitetty tuohon mennessä ja vastuu hävitystyöstä on tontin, pihan tai maa-alan omistajalla.
Lue tästä: Näin tunnistat kielletyn kurtturuusun
Vieraslajien torjuntaa valtakunnallisesti Kainuun ELY-keskuksesta koordinoiva vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen tietää jo, että aika ei riitä.
– Epäilen suuresti, että ei ehditä. Paljon on kurtturuusua jo toki torjuttu, mutta kyllä meillä ensi vuoden jälkeenkin jää alueita hoidettavaksi ja seurattavaksi ennenkuin voidaan sanoa, että se on hävinnyt tietyltä alueelta. Tavoitteena on aloittaa mahdollisimman monta torjuntakohdetta ja lopuille laaditaan torjunta-aikataulu ja -suunnitelma.
Kestävä ja suolaa sietävä kurtturuusu on haitaksi etenkin merenrannoilla, jossa sen leviäminen on uhka alkuperäiselle kasvustolle ja uhanalaisille lajeille. Piikkipensaikkomatto hiekkarannalla tuskin ilahduttaa ulkoilijoitakaan.
Kotipihalla hillitysti kasvava, kauniisti kukkiva ja marjoja tuottava pensas siis vain näyttää vaarattomalta, mutta kun sen siemenet pääsevät syksyllä lintujen syömien marjojen mukana ihanneolosuhteisiinsa siitä tulee äkkiä paikalliselle kasvikunnalle hengenvaarallinen ongelma.
Vuosien torjuntatyön onnistuminen rannikolla ja luontokohteissa on siis haluttu varmistaa kieltämällä sen kasvattaminen kaikilta.
Maa- ja metsätalousministeriö esimerkiksi jakoi keväällä 875 000 euroa 34 hankkeelle haitallisten vieraslajien torjuntaan.
Hävitystyö on vaivalloista
Jos pihalla tai taloyhtiön parkkipaikalla kurtturuusurivistö vielä kukkii, nopein ja vaivattomin apu pulmaan voi löytyä viherrakentamisen yrityksistä.
Puunkaatoa ja viheralueiden kunnostamista Uudellamaalla tekevässä Protimberissä kurtturuusun hävitystyötä tehtiin viime vuonna pitkälle syksyyn asti ja nytkin kysyntää on riittänyt.
– Kyllä tulee tilauksia tasaisesti. Aika myöhään ihmiset kuitenkin herää tähän, vaikka pitäisi tehdä tilaus jo syksyllä tai talvella. Tämä tarkoittaa sitä, että kalenterit menee aika nopeasti tukkoon, sanoo Protimberin puutarhuri Sini Kallia.
Heidän asiakkaansa ovat pääasiassa taloyhtiöitä, jolloin operaation maksajia on useampia.
– Pari kolmesataa neliötä kurtturuusun poistoa maksaa suunnilleen 10 000 - 20 000 euroa. Hinta riippuu kohteen vaativuudesta kuten onko puita ympärillä tai siitä joutuuko kaivamaan syvältä mikä nostaa jätemaksun hintaa. Työ vaatii kaivurin, lapiomiehen sekä kuorma-auton risujen ja juurakoiden poisviemiseen, Kallia sanoo.
Hintaan vaikuttaa myös se millä kuoppa täytetään ja mitä istutetaan tilalle.
– Jos 40 senttiä syvä kaivanto täytetään mullalla, niin sehän maksaa, mutta jos päälle tulee nurmea niin alle voi laittaa vähän myös halvempaa savea, Kallia täsmentää.
Puutarhuri suosittelee uudeksi kasvustoksi nurmea, koska kurtturuusu voi yrittää vielä sieltä täältä kasvaa, mutta taimet voi nitistää helposti ajamalla ruohonleikkurilla yli. Toisaalta harva kasvi viihtyy niin vaativilla paikoilla kuin kurtturuusu.
– Yleensä kurtturuusu on ollut paikoilla mihin tulee lunta ja missä kolataan paljon. Sen on pitänyt sietää myös parkkipaikan saasteita ja teiden suolausta. Moni haluaisi tilalle tuijia, mutta ne harvoin menestyvät samoilla paikoilla kuin kurtturuusu. Sen sijaan angervot ja hanhikit kestävät aika hyvin esimerkiksi lumipainoa, Kallia vinkkaa.
Myös pienen puskaryhmän hävittämiseen kuluu helposti satasia. Kodinplazan verkkopalvelussa olevien esimerkkilaskelmien mukaan kurtturuusun hävitys maksaa keskimäärin noin 240 eurosta – 1200 euroon, kun pysytellään yksittäisellä piha-alueella.
Kurtturuusun lisäksi kyselyjä tulee paljon myös muiden haitalliseksi todettujen vieraskasvilajien poistosta.
– Tänä vuonna se on japanintatar. Yhteydenottoja on tullut tänä vuonna japanitatarin poistosta ja konsultaatiosta jopa enemmän kuin kurtturuusun poistosta, yllättää Kallia.
Ihmisiä on huolettanut se, että japanintatar voi aiheuttaa vaurioita rakennuksille.
– On esimerkiksi ostettu talvella tontti ja sitten on paljastunut tällainen kasvusto. Netistä on sitten saatu tietoa, että japanintatar voi mennä perustuksiin, salaojaputkiin ja on tosi vaikea hävittää.
Kasvit voi toki kaivaa ylös itsekin tai tehdä työ vaihtoehtoisesti näivettämällä kasvustot hengiltä esimerkiksi ajamalla pensaat matalaksi useamman kerran kesässä.
Monia omin voimin pihaansa uudistavia on mietityttänyt myös minne kurtturuusun, japanintatarin, lupiinin ja jättipalsamin juurakot voi toimittaa. Pääkaupunkiseudun HSY:n mukaan pienet määrät voi laittaa kiinteistön biojäteastiaan tai sekajäteastiaan ja peräkärrykuormat Sortti-asemalle.
Sakoilta säästyy jos tekee edes jotakin
Paniikkiin ei ole silti pihoissa ja puutarhoissa aihetta, vaikka ELY-keskukset voisivat ensi vuoden kesästä alkaen jakaa kurtturuusupihojen omistajille uhkasakkoja.
– Jos ensi vuoden kesäkuun lopussa jossain mummonmökin pihalla kukkii kurtturuusu, niin ei me sakkolappu kourassa portilla olla, ei tietenkään, sanoo vieraslajikoordinaattori Leinonen.
Suunnitelma puskan hävittämiseksi kannattaa kuitenkin olla ja tehdä edes se, että leikkaa pensaan maahan ennenkuin marjat kypsyvät ja linnut ehtivät niitä syömään ja siemeniä levittämään.
– Mitä ei ehditä torjua, niin pitäisi olla ainakin suunnitelma millä aikajänteellä se tehdään.
Lupiinipeltoja ja kurtturuusuaidanteita ei silti aiota katsella loputtomiin.
– Laissa on pykälät sanktioille, jos paikanomistaja ei tee kurtturuusun tai muiden haitallisten vieraslajien torjumiseksi mitään, Leinonen sanoo.
Talkooapua toivotaan laajasti
Kunnille kurtturuusu aiheuttaa jopa tuplaongelman, kun poistolistalla on paitsi omat istutukset, myös luontokohteiden suojelu.
Kurtturuusun takaraja tulee liian nopeasti vastaan muun muassa Helsingin kaupungille.
– Ei ehditä, mutta jatkamme kurtturuusun torjuntaa muiden viheralueiden hoitotöiden yhteydessä, järjestämme talkoita ja myös puistokummit torjuvat vieraslajeja. Arvokkailta kasvikohteilta ja suojelualueilta poistetaan kurtturuusukasvustoja. Saariston suojelualueiden kurtturuusukasvustoja alasleikattiin viime syksynä ja työtä jatketaan tänä kesänä, sanoo projektipäällikkö Päivi Islander Helsingin kaupungilta.
Torjuntamenetelminä Helsinki käyttää pääasiassa alasleikkuuta tai ylöskaivamista. Talkoilla tehdään myös näivettämistä eli revitään vihreät versot pois useampaan kertaan kasvukaudella erityisesti kasvillisuudeltaan arvokkailla ranta-alueilla. Yksittäisen ruusukasvuston torjunta näivettämällä tai alasleikkaamalla kestää vuosia.
– Merenrantojen ja saariston kurtturuusujen torjuntahanke sai valtionavustuspäätöksen yhteensä 160 000 euroa kolmelle vuodelle. Kohteina hankkeessa ovat saariston lintuluodot ja muut suojelualueet sekä Lauttasaaren ja Mustikkamaan luonnonrannat. Hankkeessa myös testataan erilaisia torjuntamenetelmiä ja seurataan niiden vaikutusta, Islander sanoo.
Myös Espoon kaupungilla kurtturuusua riittää hävitettäväksi arviolta useita hehtaareita. Vihertuotantopäällikkö Anne Mannermaa sanoo suoraan, että kaikkea ei ehditä poistaa ensi kesään mennessä.
– Tällekään vuodelle ei tullut vieraslajeihin korvamerkittyä ylimääräistä rahaa, joten sitä tehdään kunnossapidon omasta budjetista. Me pystymme leikkaamaan niitä alas ja tekemään joitakin strategisten alueiden poistoja kaivamalla.
Vaikka kaupungilla on kalustoa käytössä omasta takaa, niin ilmaista kurtturuusun poistaminen ei ole heillekään. Mannermaan saamien laskelmien mukaan 200 neliön kurtturuusualueen puhdistaminen maksaa enimmillään jopa tuhansia euroja.
– Kaupunkialueella, jossa pitää varoa esimerkiksi putkia ja johtoja työtä on helposti enemmän. Viime kesänä kalleimmassa kohteessa 200 neliön puhdistaminen, johon kuului kaivuri, kuorma-auto juurakoiden kuljettamiseen ja jätemaksu olivat yhteensä noin 4000 euroa. Uudet mullat sentään tuli kaupungin omasta puutarhasta.
Vastaavan kokoisen kasvuston leikkaaminen alas muutaman kerran kesässä maksaa puolestaan halvimmillaan muutamia satasia kesässä.
Helsingissä ja Espoossa kannustetaankin asukkaita omatoimisuuteen.
– Lupiini ja jättipalsami ovat sellaisia, jotka tunnistetaan aika hyvin eikä niiden nyhtämisestä tule allergisia oireita eli niitä voi kitkeä, katkoa ja varret voi jättää sinne maatumaan. Kannustamme kuntalaisia keräämään, vaikka miljoona lupiinia juhannuksen koristeiksi, sanoo Mannermaa.
Kurtturuusu ja jättiputki kannattaa jättää kaupungin sekä tonttien ja maa-omistajien huoleksi. Naapurin mailla kun ei saa luvatta kaivella ja toisaalta punainen kurtturuusu (Rosa rugosa), ja sen valkokukkainen muoto (R. rugosa f. alba) on vaikea erottaa sallituista lajikkeista kuten hansaruususta tai perinteisestä juhannusruususta.
Lue aiheesta aiemmin:
Vieraslajiasiantuntijan neuvo: Nyt keräämään lupiinikimppuja ja näivettämään kurtturuusuja